Quality of life and quality of society during COVID-19

Eurofound’s unique e-survey, Living, working and COVID-19, provides a snapshot of the impact of the pandemic on people’s lives, with the aim of helping policymakers to bring about an equal recovery from the crisis. Two rounds of the e-survey have been carried out to date, allowing for comparison between the first round launched on 9 April, when most Member States were in lockdown, and the second round in July, when society and economies were slowly re-opening. The data cover a range of topics including life satisfaction, happiness, optimism and resilience, health, support and well-being and trust in institutions. Compare the data for each round and explore by country, gender and age.

Keskeiset havainnot

  • Luottamus EU:hun kasvoi heinäkuussa, kun taas luottamus kansallisiin hallituksiin väheni. Suurinta kasvu oli Italiassa ja Espanjassa, joihin pandemia iski rajuimmin. Luottamus sekä kansallisiin hallituksiin että EU:hun on huomattavasti muita suurempi pandemian aikana taloudellista tukea saaneiden EU:n kansalaisten keskuudessa.
  • Kansalaisten luottamus kansallisiin ja EU:n instituutioihin on pystyttävä säilyttämään kriisiaikana, koska covid-19-pandemian hallitsemiseksi toteutettavien toimenpiteiden noudattaminen riippuu suuresti siitä, miten paljon instituutioihin ja tieteelliseen neuvontaan luotetaan. Tukitoimenpiteistä hyötyneiden vastaajien ilmoittama instituutioita kohtaan tunnetun luottamuksen kasvu on myös selkeä viesti kansallisille hallituksille ja EU:lle.
  • Nuoret kuuluvat rajoitustoimien suurimpiin häviäjiin, sillä heidän hyvinvointinsa taso on työttömien ohella matalin, huolimatta joistakin pandemian alun jälkeen aikaansaaduista parannuksista. Vaikka tyytyväisyys elämään ja optimismi ovat lisääntyneet huhtikuun jälkeen, nuoret tuntevat olevansa edelleen syrjässä yhteiskunnasta, ja heillä on suurin riski masentua. Se osoittaa, että käytössä olleet rajoitukset vaikuttavat heihin eniten.
  • Myös naisiin kohdistuva vaikutus on edelleen epäsuhtainen, ja he suhtautuvat tulevaisuuteen miehiä pessimistisemmin – tämä ero on suurentunut huhti- ja heinäkuun välisenä aikana. Pandemia on vaikuttanut myös naisten työ- ja yksityiselämän tasapainoon miehiä enemmän. Työajan väheneminen on vaikuttanut naisiin enemmän, ja nuoret naiset ovat menettäneet työnsä miehiä todennäköisemmin. Erityisesti hoivavastuiden taakka lisääntyi naisilla pandemian aikana. Tämän vaurion korjaaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan varmistaa, etteivät naiset joudu maksamaan pandemiasta kohtuuttomasti.
  • Toimenpiteet, joilla lievennetään työttömien ja nuorten mielenterveysriskejä, ovat ratkaisevan tärkeitä koronaviruksen mahdollisissa uusissa aalloissa. Toimintapoliittisilla toimenpiteillä on tarjottava jatkuvasti kohdennettua tukea, jotta työtä etsivät pääsevät jälleen jaloilleen ja pystyvät selviämään pandemian vaikutuksista. Niillä on myös varmistettava, että nuoret pystyvät osallistumaan yhteiskuntaan täysimääräisesti.
  • Tutkimuksen tulokset osoittavat, että pandemia voi lisätä entisestään epätasa-arvoa sosioekonomisten ryhmien ja maiden välillä. Tämä eriarvoisuuden kasvu voi vaikuttaa myös EU:n vakauteen. Siksi onkin ehdottoman tärkeää panna Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari täysimääräisesti täytäntöön ja tiedottaa näistä toimenpiteistä selkeästi EU:n kansalaisille.

Background and data collection

Suggested citation

Eurofound (2020), Living, working and COVID-19 dataset, Dublin, http://eurofound.link/covid19data

Comments, feedback, questions? Let us know!


Yhdistynyt kuningaskunta erosi Euroopan unionista 31. tammikuuta 2020. Eurofoundin verkkosivustolla julkaistussa sisällössä voi kuitenkin olla edelleen tietoa EU:n 28 jäsenvaltiota, koska Yhdistynyt kuningaskunta on ollut mukana aiemmin tehdyissä tutkimuksissa. Tilanne muuttuu vähitellen niin, että tiedot kuvastavat EU:n nykyistä 27 jäsenvaltion kokoonpanoa. 

COVID-19 data