Tässä raportissa esitellään Eurofoundin tutkimusta etätyöstä covid-19-pandemian aikana vuosina 2020 ja 2021. Siinä tarkastellaan muutoksia etätyön yleisyydessä, kotoa käsin työskentelevien työntekijöiden työoloissa ja tähän työjärjestelyyn liittyviä kysymyksiä käsittelevissä säännöksissä. Tulokset paljastavat etätyön nopean yleistymisen pandemian seurauksena: vuonna 2021 kaksi kymmenestä eurooppalaisesta työntekijästä teki etätyötä. Tähän määrään ei todennäköisesti olisi päästy ennen vuotta 2027 ilman pandemiaa.
Eurofoundin alkuvuodesta 2020 aloittaman Eläminen, työskentely ja covid-19-pandemia -tutkimuksen tavoitteena on selvittää pandemian laaja-alaisia vaikutuksia EU:n kansalaisten työhön ja elämään. Keväällä 2022 toteutetulla Eurofoundin tutkimuksen viidennellä kierroksella käsitellään myös Ukrainan sodan aiheuttamaa uutta epävarmaa todellisuutta, ennätyksellisen korkeaa inflaatiota ja elinkustannusten jyrkkää nousua. Euroopan koulutussäätiö (ETF) julkaisi lyhyemmän version tutkimuksesta pilottikyselynä kymmenessä Euroopan unionin naapurimaassa.
Eurofound’s European Restructuring Monitor database reveals the impact of the energy crisis on employment in the EU. Following Russia’s invasion of Ukraine in February 2022, energy prices have hit record highs. The European Commission imposed sanctions and limitations on the import of oil and gas from Russia, which has reacted by reneging on supply commitments to many Member States. Compared to other countries, market disruption has been especially acute in the EU, given the bloc’s overdependence on Russian energy supply.
This study provides information allowing for an assessment of the representativeness of the actors involved in the European sectoral social dialogue committee for the electricity sector. Their relative representativeness legitimises their right to be consulted, their role and effective participation in the European sectoral social dialogue and their capacity to negotiate agreements.
Tässä raportissa analysoidaan työmarkkinavuoropuhelun ja työehtosopimusneuvottelujen roolia covid-19-pandemiasta aiheutuneiden haasteiden ratkaisemisessa siviili-ilmailualalla. Työmarkkinaosapuolet osallistuivat eri Euroopan maissa eri tavoin toimenpiteisiin, joita otettiin käyttöön pandemian kielteisten vaikutusten vähentämiseksi. Useimmissa maissa työmarkkinavuoropuhelulla ja työehtosopimusneuvotteluilla oli merkittävä rooli, mutta toisissa rooli oli pienempi.
Tässä raportissa analysoidaan työmarkkinavuoropuhelun ja työehtosopimusneuvottelujen roolia niiden haasteiden käsittelyssä, joita covid-19-pandemia sai aikaan tai pahensi sairaanhoitoalalla. Siinä selvitetään myös, mukautettiinko työmarkkinavuoropuhelun ja työehtosopimusneuvottelujen olemassa olleita prosesseja kansallisella tasolla näihin haasteisiin vastaamiseksi.
Tämä raportti laaditaan osana Euroopan komission Eurofoundille toimeksiantamaa kolmivuotista pilottihanketta (2021–2023) ”Vähimmäispalkan rooli yleisen työvoimatakuun perustamisessa”. Siinä keskitytään hankkeen moduuliin 3, jossa tutkitaan itsenäisten ammatinharjoittajien vähimmäispalkkoja ja muita palkkiomuotoja. Joidenkin itsenäisten ammatinharjoittajaryhmien hankalan tilanteen vuoksi jotkin jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön tai käyvät parhaillaan keskusteluja joidenkin lakisääteisten vähimmäispalkkojen ehdottamisesta tietyille itsenäisten ammatinharjoittajien ryhmille.
Hallitusten vuonna 2020 covid-19-pandemian hallitsemiseksi käyttöön ottamat tiukat kansanterveysrajoitukset muuttivat äkillisesti työelämää ja muokkasivat sitä edelleen kahden seuraavan vuoden ajan. Maaliskuun ja marraskuun 2021 välisenä aikana puhelinkyselynä toteutetussa Euroopan työolotutkimuksessa (European Working Conditions Telephone Survey, EWCTS) tehtiin yli 70 000 haastattelua 36 maassa. Kyseessä on korkealaatuinen todennäköisyyksiin perustuva tutkimus. Tavoitteena oli antaa yksityiskohtainen kuva eurooppalaisten työelämästä kyseisenä poikkeuksellisena aikana.
This study provides information allowing for an assessment of the representativeness of the actors involved in the European sectoral social dialogue committee for the Food and drink sector. Their relative representativeness legitimises their right to be consulted, their role and effective participation in the European sectoral social dialogue and their capacity to negotiate agreements. The aim of Eurofound’s studies on representativeness is to identify the relevant national and European social partner organisations in the field of industrial relations in the EU Member States.
Raportissa tarkastellaan, miten kansalaisten luottamus instituutioihin – muun muassa kansallisiin hallituksiin, EU:hun, tiedeyhteisöön ja tiedotusvälineisiin – kehittyi covid-19-pandemian aikana vuosina 2020 ja 2021. Siinä analysoidaan tiedotusvälineiden roolia, erityisesti sosiaalisen median käytön ja luottamuksen välistä suhdetta sekä väärän tiedon (virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon) ja disinformaation (vilpillisen tiedon tahallisen levittämisen) vaikutusta kriisiaikana.
Eurofound’s European Company Survey (ECS) maps and analyses company policies and practices which can have an impact on smart, sustainable and inclusive growth, as well as the development of social dialogue in companies. This series consists of outputs from the ECS 2009, the second edition of the survey. The survey was first carried out in 2004–2005 as the European Establishment Survey on Working Time and Work-Life Balance.
Eurofound’s European Company Survey (ECS) maps and analyses company policies and practices which can have an impact on smart, sustainable and inclusive growth, as well as the development of social dialogue in companies. This series consists of outputs from the ECS 2013, the third edition of the survey. The survey was first carried out in 2004–2005 as the European Establishment Survey on Working Time and Work-Life Balance.
Eurofound’s European Quality of Life Survey (EQLS) examines both the objective circumstances of European citizens' lives and how they feel about those circumstances and their lives in general. This series consists of outputs from the EQLS 2003, the first edition of the survey.
Eurofound's European Quality of Life Survey (EQLS) examines both the objective circumstances of European citizens' lives and how they feel about those circumstances and their lives in general. This series consists of outputs from the EQLS 2007, the second edition of the survey. The survey was first carried out in 2003.
Eurofound's European Quality of Life Survey (EQLS) examines both the objective circumstances of European citizens' lives and how they feel about those circumstances and their lives in general. This series consists of outputs from the EQLS 2012, the third edition of the survey. The survey was first carried out in 2003.
Eurofound’s European Working Conditions Survey (EWCS) paints a wide-ranging picture of Europe at work across countries, occupations, sectors and age groups. This series consists of findings from the EWCS 2005, the fourth edition of the survey. The survey was first carried out in 1990.
Eurofound’s European Working Conditions Survey (EWCS) paints a wide-ranging picture of Europe at work across countries, occupations, sectors and age groups. This series consists of findings from the EWCS 2010, the fifth edition of the survey. The survey was first carried out in 1990.
This publication series explores scenarios for the future of manufacturing. The employment implications (number of jobs by sector, occupation, wage profile, and task content) under various possible scenarios are examined. The scenarios focus on various possible developments in global trade and energy policies and technological progress and run to 2030.
This report analyses the working conditions and job quality of different types of self-employed workers. Drawing on data from the European Working Conditions Survey, it looks into policies in Member States aimed at addressing the challenges and opportunities associated with specific types of self-employment.
This study provides information allowing for an assessment of the representativeness of the actors involved in the European sectoral social dialogue committee for the chemical sector. Their relative representativeness legitimises their right to be consulted, their role and effective participation in the European sectoral social dialogue and their capacity to negotiate agreements. The aim of this Eurofound’s study on representativeness is to identify the relevant national and European social partner organisations in the chemical sector in the EU Member States.
The focus of this report is on the role that human capital plays in determining inequalities across the EU, as well as within Member States. Using Cedefop’s work in this area, the report provides a comparative analysis of national trends in education and lifelong learning, including differences between educational groups in terms of income, living conditions and health.
The report maps trends in income inequality and examines the situation of the middle classes in the EU during 2020, the year most associated with the COVID-19 lockdowns. It charts developments in the size and composition of middle-class households across countries, identifies those that suffered disproportionately in 2020. Taking a longer lens, the report describes the evolution of income inequalities over the last 15 years, comparing the Great Recession (2007–2009) with the COVID-19 pandemic, and outlines the trends both between and within Member States.
This report explores the implications of the right of all EU citizens to live independently. It investigates the barriers faced by people who wish to live independently, and the situation of people at risk of living in institutional settings. It maps the various measures taken by EU Member States to foster independent living and autonomy. The report also includes policy pointers to support future decision-makers and provides a review of lessons learned from the COVID-19 pandemic.
MEMBER OF THE NETWORK OF EU AGENCIES
Eurofound on Euroopan unionin virasto