Industrial relations

Vähimmäispalkat vuonna 2020: Vuotuinen tarkastelu

Report
Päivitetty
15 heinäkuu 2020
Julkaistu
4 kesäkuu 2020
pdf
Formats and languages
Executive summary

PDF

Keskeiset havainnot

  • Monissa maissa keskusteltiin vuonna 2019 tuntuvasta vähimmäispalkkojen korotuksesta vuoden 2020 jälkeen suhteellisen tavoitteen ja absoluuttisten lukujen näkökulmasta.
Read more
  • Monissa maissa keskusteltiin vuonna 2019 tuntuvasta vähimmäispalkkojen korotuksesta vuoden 2020 jälkeen suhteellisen tavoitteen ja absoluuttisten lukujen näkökulmasta.
  • Kun lakisääteisiä vähimmäispalkkoja verrataan kaikkien työntekijöiden mediaanipalkkoihin, ne ovat vuosituhannen alun jälkeen muuttuneet oikeudenmukaisemmiksi (kun lakisääteisiä vähimmäispalkkoja verrataan kaikkien työntekijöiden mediaanipalkkoihin).
  • Noususuuntauksesta huolimatta vähimmäispalkat ovat useimmissa maissa edelleen alle 60 prosenttia tai jopa vähemmän kuin 50 prosenttia mediaanipalkoista. Tämä koskee erityisesti Keski- ja Itä-Euroopan jäsenvaltioita, joissa suhteellinen lähtötaso oli vuosituhannen alussa hyvin alhainen ja joissa vähimmäispalkkasäätelyn tavoitteet ovat edelleen noin 50 prosenttia mediaanista tai sen alle.
  • Kaiken kaikkiaan minimipalkkaa saavista työntekijöistä seitsemän kymmenestä ilmoittaa ainakin jonkinasteisista vaikeuksista saada rahat riittämään, kun muista palkansaajista viisi kymmenestä katsoo olevansa vastaavassa tilanteessa. Luvuissa on kuitenkin suurta vaihtelua maiden välillä. Esimerkiksi Tanskassa, Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa alle 10 prosenttia vähimmäispalkkaa saavista työntekijöistä katsoo, että palkalla on vaikeaa tai erittäin vaikeaa tulla toimeen. Bulgariassa, Kroatiassa ja Kyproksella vastaava osuus on 50–60 prosenttia ja Kreikassa 80 prosenttia.
  • Hallitukset eri puolilla Eurooppaa kohdistavat tulonvakautustoimia niihin, joihin covid-19-kriisi on vaikuttanut. Eri toimintalinjojen yhdistelmässä vähimmäispalkat saattavat olla yksi tekijä, joka vaikuttaa tulojen vakautukseen ja voi siten myös hillitä laskukierrettä kohti taantumaa tai lamaa.
Read less

Yhteenveto

Tämä raportti kuuluu vuosittain julkaistavaan sarjaan, jossa tarkastellaan vähimmäispalkkoja. Siinä on yhteenvetona pääpiirteet kehityksestä, jota EU:n oikeudenmukaisten palkkojen aloitteen yhteydessä on tapahtunut vuonna 2019 aina vuoden 2020 alkupuolelle saakka. Siinä esitetään myös kansallisiaRead more

Tämä raportti kuuluu vuosittain julkaistavaan sarjaan, jossa tarkastellaan vähimmäispalkkoja. Siinä on yhteenvetona pääpiirteet kehityksestä, jota EU:n oikeudenmukaisten palkkojen aloitteen yhteydessä on tapahtunut vuonna 2019 aina vuoden 2020 alkupuolelle saakka. Siinä esitetään myös kansallisia keskusteluja vähimmäispalkan tason määrittämisestä vuodelle 2020 ja siitä eteenpäin. Raportissa esitetään, miten vähimmäispalkat on määritetty ja mikä on työmarkkinaosapuolten rooli. Siinä käsitellään lakisääteisten vähimmäispalkkojen kehitystä ja esitetään tietoa vähimmäispalkkojen tasosta kymmenen matalapalkkatyön työehtosopimuksissa maissa, joissa ei ole lakisääteistä vähimmäispalkkaa. Raporttiin sisältyy myös vähimmäispalkkojen alueellisia näkökohtia käsittelevä osio, jossa on viimeisintä tutkimustietoa vähimmäispalkoissa tapahtuvien muutosten vaikutuksesta palkkoihin, työllisyyteen, työssäkäyvien köyhyyteen, hintoihin ja liikevoittoihin.

Read less

Formats and languages

  • Full report

    Last updated date: 
    23 Kes 2020
    Number of Pages: 
    86
    Reference No: 
    EF20005
    ISBN: 
    978-92-897-2068-7
    Catalogue: 
    TJ-AS-20-001-EN-N
    DOI: 
    10.2806/999852
    Catalogue info

    Vähimmäispalkat vuonna 2020: Vuotuinen tarkastelu

    This report, as part of an annual series on minimum wages, summarises the key developments during 2019 and early 2020 around the EU initiative on fair wages and puts the national debates on setting the rates for 2020 and beyond in this context. The report features how minimum wages were set and the role of social partners. It discusses developments in statutory minimum wages and presents data on minimum wage rates in collective agreements related to 10 low-paid jobs for countries without statutory minimum wages.

    Available formats

    Cite this publication as: 

    Eurofound (2020), Minimum wages in 2020: Annual review, Minimum wages in the EU series, Publications Office of the European Union, Luxembourg.

  • Executive summary

    Number of pages: 
    6
    Reference No: 
    EF20005EN1
    Catalogue info

    Minimum wages in 2020: Annual review

    Authors: 
    Eurofound

    During the year 2019 many countries were debating a further substantial increase to minimum wages beyond 2020, partially in relation to a relative target, partially in absolute terms. Some governments — such as Poland, Slovakia and Spain — have announced or are considering plans to elevate the statutory minimum wages to 60% of median or average wages. The United Kingdom reached this aim and intends to move beyond. Statutory minimum wages have become fairer as compared to other workers’ wages since the beginning of the millennium (when comparing statutory minimum wages to the median wages of all workers). In most countries, the level of the minimum wage as a proportion of the median wage (the ‘Kaitz index’) has grown between 2000 and 2018.

    Available in 1 languages for download

    PDF
  • Working papers

    Related working papers

  • Data

    Data

    Find data on statutory minimum wages in the EU.

    List of tables

    • Table 1: Social partners’ first reactions to the announced initiative on fair wages
    • Table 2: Overview of main arguments and proposals concerning an EU minimum wage initiative from social partners
    • Table 3: Gross minimum wages, selected EU Member States and the UK, 2019 and 2020
    • Table 4: Sub-minimum rates for selected EU Member States and the UK as at 1 January 2020
    • Table 5: Further statutory minimum wage rates for private sector workers in selected EU Member States
    • Table 6: Number of collective agreements covering low-paying job categories for countries without statutory minimum wages
    • Table 7: Minimum wages in collective agreements, applicable in 2019 for selected low-paid jobs
    • Table 8: Collective agreement coverage in Finland
    • Table 9: Overview of debates during 2019 on aspects of the minimum wage setting processes
    • Table 10: Demands for and agreements on targets for future minimum wages to address adequacy in selected EU Member States and the UK
    • Table 11: Regional statutory minimum wage rates
    • Table 12: Latest minimum wage research in EU Member States and the UK
    • Table 13: Overview of recent empirical research in the EU, Norway and the UK on employment impacts of minimum wage increases, 2019
    • Table 14: Policies influencing in-work poverty
    • Table A1: Network of Eurofound Correspondents – Members participating in the research

    List of figures

    • Figure 1: Conceptualising adequate minimum wages
    • Figure 2: Estimated share of employees earning 90% to 110% of the minimum wage, EU Member States, 2017
    • Figure 3: Proportions of female and male employees, EU level, 2017
    • Figure 4: Proportion of minimum wage workers per sector, EU level, 2017
    • Figure 5: Proportion of minimum wage workers per occupation (top 10), EU level, 2017
    • Figure 6: Hourly minimum wages, selected EU Member States, 2020
    • Figure 7: Minimum wage developments in real terms, 15 euro area countries, 2015 price levels
    • Figure 8: Minimum wage developments in real terms, non-euro area, 2015 price levels
    • Figure 9: Impact of purchasing power on the minimum wage value for selected EU Member States and the UK, as at 1 January 2020
    • Figure 10: Relative distance between purchasing power of lowest and median minimum wage EU Member States and the UK and highest minimum wage EU Member States and the UK, 2010–2020
    • Figure 11: Process for determining minimum wage rates for 2020
    • Figure 12: Number of minimum wage rate updates, EU Member States with statutory minimum wages and the UK, since 2010
    • Figure 13: Longer-term trend of development of statutory minimum wages relative to median wages of full-time employed workers, selected countries within the EU and the UK, 2000–2018
    • Figure 14: Proportion of minimum wage workers who find it difficult to make ends meet, EU average
    • Figure 15: Proportion of minimum wage workers who find it difficult to make ends meet
    • Figure 16: Making ends meet and minimum wages in relative and absolute terms
    • Figure 17: Monthly minimum wage as a proportion of the mean value of average monthly earnings by NUTS1 region, reference year 2016
    • Figure 18: Regional variation of relative monthly minimum wages, by NUTS1 region, 2016
    • Figure 19: Examples of countries with higher interregional differences in the proportion of minimum wage workers

     

Tutkimuksiin, jotka on tehty ennen Yhdistyneen kuningaskunnan eroa Euroopan unionista 31. tammikuuta 2020 ja jotka julkaistaan tämän ajankohdan jälkeen, voi sisältyä tietoa, joka koskee EU:n 28 jäsenvaltiota. Tämän ajankohdan jälkeen tutkimuksissa otetaan huomioon vain EU:n 27 jäsenvaltiota (ilman Yhdistynyttä kuningaskuntaa), ellei toisin mainita.

Tässä raportissa esitetään tulokset tutkimuksesta, joka tehtiin ennen covid-19-epidemian puhkeamista Euroopassa helmikuussa 2020. Siksi tuloksissa ei oteta huomioon epidemian vaikutuksia.

Part of the series

  • Minimum wages in the EU

    This series reports on developments in minimum wage rates across the EU, including how they are set and how they have developed over time in nominal and real terms. The series explores where there are statutory minimum wages or collectively agreed minimum wages in the Member States, as well as minimum wage coverage rates by gender.  

Useful? Interesting? Tell us what you think. Hide comments

Lisää uusi kommentti