Employment and labour markets

Elpyminen covid-19-pandemian jälkeen: EU:n työllisyysrakenteen muutos

Report
Julkaistu
20 lokakuu 2022
pdf
Formats and languages
Executive summary
Lataa

Keskeiset havainnot

  • Covid-19-pandemian aiheuttama häiriö työmarkkinoihin vuonna 2020 oli lyhyt ja äkillinen, mutta elpyminen on ollut nopeaa. Sitä ovat edistäneet poliittiset toimet ja merkittävä julkinen tuki kansallisella ja EU:n tasolla. Kaiken kaikkiaan EU:n työllisyysaste elpyi kriisiä edeltäneelle tasolle kahden vuoden kuluessa. Maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkeen vastaava elpyminen kesti lähes kahdeksan vuotta.
Read more
  • Covid-19-pandemian aiheuttama häiriö työmarkkinoihin vuonna 2020 oli lyhyt ja äkillinen, mutta elpyminen on ollut nopeaa. Sitä ovat edistäneet poliittiset toimet ja merkittävä julkinen tuki kansallisella ja EU:n tasolla. Kaiken kaikkiaan EU:n työllisyysaste elpyi kriisiä edeltäneelle tasolle kahden vuoden kuluessa. Maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkeen vastaava elpyminen kesti lähes kahdeksan vuotta.
  • Covid-19-kriisin jälkeinen elpyminen on ollut hyvin epätasaista eri aloilla. Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, tukku- ja vähittäiskaupassa sekä kuljetusalalla työntekijöiden määrä väheni 1,4 miljoonalla vuosina 2019–2021, mutta tieto- ja viestintäalalla syntyi samana aikana miljoona työpaikkaa.
  • Vaikka pandemia on kiihdyttänyt joitakin olemassa olevia rakenteellisia suuntauksia, kuten digitalisaatiota, se on myös jättänyt pitkäaikaisia jälkiä työllisyyteen lähipalvelualoilla, joihin lähikontaktien välttämistä koskevat rajoitukset ovat vaikuttaneet voimakkaasti. Enenevässä määrin ja ensimmäistä kertaa nykyisen sukupolven aikana poliittisten päättäjien kasvavana huolenaiheena ovat työvoimapula työttömyyden sijaan ja työvoiman tarjonta kysynnän sijaan.
  • Vaikka työpaikkojen menetykset pandemian aikana keskittyivät matalapalkkaisiin työpaikkoihin, työllisyystason elpyminen vuonna 2021 johtui hyvin palkattujen töiden ja alojen kehityksestä. Vuosina 2019–2021 hyvin palkattujen työpaikkojen määrä lisääntyi enemmän naisten kuin miesten keskuudessa EU:n 27 jäsenvaltiossa, ja samaan aikaan työpaikkoja hävisi eniten naisilta matalapalkka-aloilla.
  • ’Etätyön lisääntyminen pysyy todennäköisesti covid-19-kriisin perintönä, ja etätyö lisääntyi edelleen vuonna 2021 lähes kaikissa EU:n jäsenvaltioissa – myös pandemian alussa tapahtuneen dramaattisen kasvun jälkeen. Kriisi on myös edistänyt työllisyyden kasvua aloilla ja ammateissa, joilla etätyö on helpommin toteutettavissa: vuosina 2019–2021 tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset olivat nopeimmin kasvava ammatti, ja vuonna 2021 kyseisellä alalla tehtiin eniten etätöitä.
Read less

Yhteenveto

Euroopan työmarkkinat ovat elpyneet tehokkaasti covid-19-pandemiasta. Vuoden 2021 loppuun mennessä hieman yli 18 kuukautta pandemian alkamisen jälkeen EU:n työllisyysaste oli lähes kriisiä edeltävällä tasolla. Tässä kertomuksessa esitetään yhteenveto työmarkkinoiden kehityksestä vuosina 2020 ja 2Read more

Euroopan työmarkkinat ovat elpyneet tehokkaasti covid-19-pandemiasta. Vuoden 2021 loppuun mennessä hieman yli 18 kuukautta pandemian alkamisen jälkeen EU:n työllisyysaste oli lähes kriisiä edeltävällä tasolla. Tässä kertomuksessa esitetään yhteenveto työmarkkinoiden kehityksestä vuosina 2020 ja 2021 käyttäen EU:n työvoimatutkimuksen neljännesvuosittaisia tietoja. Yhteenveto on tehty rakenteellisesta näkökulmasta keskittyen sektori- ja ammattitason tietoihin sekä keskeisiin demografisiin muuttujiin: sukupuoleen ja ikään. Vaikka EU:n jäsenvaltioiden työllisyysaste palautuisi kriisiä edeltäneelle tasolle, työllisyyden koostumus on muuttunut merkittävästi. Covid-19-pandemia on nopeuttanut joitakin aiempia suuntauksia – ammattitaidon parantumista, työllisyyden lisääntymistä korkean tason ja korkeapalkkaisissa työpaikoissa sekä etätyön käyttöönottoa – tavalla, joka todennäköisesti jättää EU:n työllisyysrakenteeseen pysyvän jäljen.

Read less

Formats and languages

  • Raportti

    Sivujen lukumäärä: 
    46
    Viitenumero: 
    EF22022
    ISBN: 
    978-92-897-2286-5
    Julkaisunro: 
    TJ-09-22-521-EN-N
    DOI: 
    10.2806/321685
    Catalogue info

    Elpyminen covid-19-pandemian jälkeen: EU:n työllisyysrakenteen muutos

    Muodot

    Viittaa tähän julkaisuun: 

    Eurofound (2022), Recovery from COVID-19: The changing structure of employment in the EU, Publications Office of the European Union, Luxembourg.

  • Executive summary

    Viitenumero: 
    EF22022EN1
    Catalogue info

    Recovery from COVID-19: The changing structure of employment in the EU

    Tekijä(t): 
    Eurofound

    Ladattavissa yhdellä kielellä

    Lataa
  • Tables and graphs

    The report contains the following lists of tables and figures

    List of tables

    • Table 1: Job vacancy rates, by sector, EU27, 2021 (%)
    • Table 2: Year-on-year changes in employment levels and actual weekly hours worked, 2019–2021, EU27
    • Table 3: Year-on-year changes in employment levels and weekly hours worked, by gender and age, 2020–2021, EU27
    • Table 4: Year-on-year changes in employment levels and weekly hours worked for the 15–24 age group, by gender, Q4 2020–Q4 2021, EU27
    • Table 5: Year-on-year changes in employment by gender and sector, Q4 2019–Q4 2021, EU27 (%)
    • Table 6: Year-on-year changes in average number of actual weekly working hours, by age, gender and sector, Q4 2020–Q4 2021, EU27 (hours)
    • Table 7: Main broad occupational trends in employment and hours year on year, Q4 2019–Q4 2020, EU27
    • Table 8: Top three jobs with biggest employment gains and losses, Q4 2019–Q4 2021, EU27

    List of figures

    • Figure 1: Actual and trend estimates of employment levels among workers aged 15 and older, 2019–2020, EU27 (millions)
    • Figure 2: People employed but not working, EU27 (percentage point difference from pre-COVID-19 baseline – same quarter in 2019)
    • Figure 3: People employed but not working, by sector, Q4 2019–Q4 2021, showing peak incidence in Q2 2020, EU27 (%)
    • Figure 4: Year-on-year changes in unemployment levels, by age, 2020–2021, EU27 (percentage points)
    • Figure 5: Labour market slack, 2019–2020, EU27 (% of the extended labour force)
    • Figure 6: Labour market slack, by country, Q4 2021, EU27 (percentage of the extended labour force)
    • Figure 7: The components of labour market slack, by age and gender, Q4 2021 (percentage of the extended labour force)
    • Figure 8: Transitions in labour market status, EU27, Q3 2021–Q4 2021 (million people)
    • Figure 9: Net flows between employment and inactivity, by country and gender, Q3 2021–Q4 2021, EU27 (thousands)
    • Figure 10: Employment shifts by job–wage quintile comparing the financial crisis (2008–2010) and the pandemic (Q4 2019–Q4 2021), EU27 (millions)
    • Figure 11: Employment shifts by job–wage quintile, Q4 2019–Q4 2021, EU27 (millions)
    • Figure 12: Employment shifts by job–wage quintile, by gender, Q4 2019–Q4 2021, EU27 (millions)
    • Figure 13: Employment shifts, by job–wage quintile and broad sector, Q2 2019–Q4 2020, EU27 (millions)
    • Figure 14: Employees working from home, by country, 2019–2021, EU27 (%)
    • Figure 15: Employees working from home, by occupation, 2019–2021, EU27 (%)
    • Figure 16: Change in employment, by occupation and teleworking incidence, Q4 2019–Q4 2021, EU27 (%)
    • Figure 17: Employees working from home, by sector, 2019–2021, EU27 (%)
    • Figure 18: Employees working from home, by gender, EU27
    • Figure 19: Employees working from home, by gender and country, 2021, EU27 (%)
    • Figure 20: Employees in teleworkable jobs, by gender and country, 2020, EU27 (%)
    • Figure 21: Employees working from home, by age, 2016–2021, EU27 (%)

Tutkimuksiin, jotka on tehty ennen Yhdistyneen kuningaskunnan eroa Euroopan unionista 31. tammikuuta 2020 ja jotka julkaistaan tämän ajankohdan jälkeen, voi sisältyä tietoa, joka koskee EU:n 28 jäsenvaltiota. Tämän ajankohdan jälkeen tutkimuksissa otetaan huomioon vain EU:n 27 jäsenvaltiota (ilman Yhdistynyttä kuningaskuntaa), ellei toisin mainita.

Part of the series

  • COVID-19

    Eurofound’s work on COVID-19 examines the far-reaching socioeconomic implications of the pandemic across Europe as they continue to impact living and working conditions. A key element of the research is the e-survey, launched in April 2020, with five rounds completed at different stages during 2020, 2021 and 2022. This is complemented by the inclusion of research into the ongoing effects of the pandemic in much of Eurofound’s other areas of work.

Useful? Interesting? Tell us what you think. Hide comments

Lisää uusi kommentti