Working conditions

Etätyön yleistymisen vaikutus työoloihin ja sääntelyyn

Report
Päivitetty
3 tammikuu 2023
Julkaistu
8 joulukuu 2022
pdf
Formats and languages
Executive summary
Lataa

Keskeiset havainnot

  • Etätyö on tullut jäädäkseen. Uudet havainnot osoittavat, että 41,7 miljoonaa henkilöä teki etätyötä eri puolilla EU:ta vuonna 2021, mikä vahvistaa, että etätyön tekijöiden määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2019. Vaikka määrä väheni hieman vuonna 2022, noususuuntauksen odotetaan jatkuvan, koska tekninen kehitys lisää ja sekä työntekijät että työnantajat suosivat etätöitä.
Read more
  • Etätyö on tullut jäädäkseen. Uudet havainnot osoittavat, että 41,7 miljoonaa henkilöä teki etätyötä eri puolilla EU:ta vuonna 2021, mikä vahvistaa, että etätyön tekijöiden määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2019. Vaikka määrä väheni hieman vuonna 2022, noususuuntauksen odotetaan jatkuvan, koska tekninen kehitys lisää ja sekä työntekijät että työnantajat suosivat etätöitä.
  • Pandemia osoitti etätyön valtavan potentiaalin, kun sen avulla parannettiin työntekijöiden elin- ja työoloja ja annettiin mahdollisuus sovittaa työaika yhteen yksityis- ja perhe-elämän kanssa. Työntekijät myös käyttivät vähemmän aikaa työmatkoihin, ja työn itsenäisyys ja joustavuus lisääntyivät ilman kielteisiä vaikutuksia työn tuottavuuteen.
  • Sukupuoli ei välttämättä vaikuta etätyön yleisyyteen, vaikka naiset tekevät etätyötä hieman enemmän kuin miehet. Sukupuoliroolien jakautumisen vuoksi työ- ja yksityiselämän tasapainossa on kuitenkin eroja, sillä etenkin pandemian aikana naiset kantoivat todennäköisemmin raskaimman taakan palkattomasta lisätyöstä ja kokivat miehiä enemmän vaikeuksia etätyön ja yksityiselämän yhteensovittamisessa.
  • Useat EU-maat ovat päivittäneet etätyötä koskevaa sääntelyä, mutta yhtä kaikille sopivaa lähestymistapaa ei ole olemassa, koska toimialat ja yritykset EU:n jäsenvaltioissa tarvitsevat erilaisia sääntelyn, käytäntöjen ja työkulttuurin yhdistelmiä. Tämä osoittaa, että tulevassa EU:n lainsäädännössä on otettava huomioon maakohtaiset erot, kun tuetaan etätyötä koskevien asianmukaisten säännösten laatimista kansallisella tasolla. Havainnot vahvistavat, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla on ratkaiseva rooli sellaisten etätyösääntöjen täytäntöönpanossa, joilla säännellään työoloja ja aikaansaadaan myönteisiä tuloksia sekä työnantajien että työntekijöiden näkökulmasta.
  • Etätyön lisääntyminen pandemian jälkeen on saattanut entisestään pahentaa palkka- ja työllisyyseroja vaativan ja matalan osaamistason työntekijöiden välillä, sillä etätyö yleistyi pääasiassa paremmin palkatuissa ja vaativamman osaamistason ammateissa, mikä on aiheuttanut työntekijöiden eriarvoisuutta sen suhteen, kenellä on mahdollisuus etätyöhön. Koska työntekijät, joilla on mahdollisuus etätyöhön, voivat nauttia paremmasta työsuhdeturvasta, paremmista palkoista ja mahdollisesti suuremmasta itsenäisyydestä sekä paremmasta työ- ja yksityiselämän tasapainosta, päätöksentekijöillä on tärkeä rooli varmistettaessa tasapuoliset toimintaedellytykset etätyötä tekeville ja niille, joille se ei ole mahdollista.
Read less

Yhteenveto

Tässä raportissa esitellään Eurofoundin tutkimusta etätyöstä covid-19-pandemian aikana vuosina 2020 ja 2021. Siinä tarkastellaan muutoksia etätyön yleisyydessä, kotoa käsin työskentelevien työntekijöiden työoloissa ja tähän työjärjestelyyn liittyviä kysymyksiä käsittelevissä säännöksissä. TulokseRead more

Tässä raportissa esitellään Eurofoundin tutkimusta etätyöstä covid-19-pandemian aikana vuosina 2020 ja 2021. Siinä tarkastellaan muutoksia etätyön yleisyydessä, kotoa käsin työskentelevien työntekijöiden työoloissa ja tähän työjärjestelyyn liittyviä kysymyksiä käsittelevissä säännöksissä. Tulokset paljastavat etätyön nopean yleistymisen pandemian seurauksena: vuonna 2021 kaksi kymmenestä eurooppalaisesta työntekijästä teki etätyötä. Tähän määrään ei todennäköisesti olisi päästy ennen vuotta 2027 ilman pandemiaa. Terveyskriisi edesauttoi sosiaalisia ja teknologisia joustavuusmahdollisuuksia työajan ja paikan osalta. Etätyön vaikutuksia työoloihin oli aluksi vaikea määrittää, koska niitä oli vaikea erottaa pandemiasta johtuvista tekijöistä, kuten sulkutoimista ja koulujen sulkemisesta. Sekä myönteiset vaikutukset, kuten etätyön vaikutus työ- ja yksityiselämän tasapainon kohentumiseen, että kielteiset vaikutukset, kuten sosiaalisen vuorovaikutuksen väheneminen ja ylityön lisääntyminen, ovat kuitenkin tulleet ilmeisemmiksi. Etätyön lisääntyminen ja tietoisuus sen vaikutuksista työoloihin on johtanut siihen, että sääntelykehyksiin on paneuduttu uudelleen, ja useissa EU:n jäsenvaltioissa on annettu uusia etätyötä koskevia säännöksiä.

Read less

Formats and languages

  • Raportti

    Last updated date: 
    03 Tam 2023
    Sivujen lukumäärä: 
    86
    Viitenumero: 
    EF22005
    ISBN: 
    978-92-897-2297-1
    Julkaisunro: 
    TJ-09-22-648-EN-N
    DOI: 
    10.2806/069206
    Catalogue info

    Etätyön yleistymisen vaikutus työoloihin ja sääntelyyn

    Muodot

    Viittaa tähän julkaisuun: 

    Eurofound (2022), The rise in telework: Impact on working conditions and regulations, Publications Office of the European Union, Luxembourg.

  • Executive summary

    Viitenumero: 
    EF22005EN1
    Catalogue info

    The rise in telework: Impact on working conditions and regulations

    Tekijä(t): 
    Eurofound

    Ladattavissa yhdellä kielellä

    Lataa
  • Working papers

  • Tables and graphs

    The report contains the following lists of tables and figures.

    List of tables

    Table 1: Frequency working with ICT from home and statistical sources
    Table 2: Share of teleworkable employment, 2020, EU27 (%)
    Table 3: Telework categories based on the EWCTS 2021
    Table 4: Share of employees with a poor work–life balance, by telework arrangement, gender and whether or not they have children, EU27 (%)
    Table 5: Telework regulation clusters
    Table 6: Changes in national regulations of telework
    Table 7: Main topics addressed in telework legislative reforms
    Table 8: Overview of national-level (cross-industry) collective agreements on telework

    List of figures

    Figure 1: Share of employees working from home, 2008–2021, EU27 (%)
    Figure 2: Simple projections of the share of employees working from home in a non-pandemic scenario, 2012–2035, EU27 (%)
    Figure 3: Share of employees working from home, 2019–2021, EU27 (%)
    Figure 4: Employees working from home by sex, 2021 (%) and 2019–2021 (percentage point change), EU27
    Figure 5: Employees working from home by sex and country, 2021, EU27 (%)
    Figure 6: Employees working from home by age, 2021 (%) and 2019–2021 (percentage point change), EU27
    Figure 7: Employees working from home by size of business, 2020 (%) and 2019–2020 (percentage point change), EU27
    Figure 8: Share of employees working from home by country, 2019–2021, EU27 (%)
    Figure 9: Share of employees working from home by settlement type, 2020 (%) and 2019–2020 (percentage point change), EU27
    Figure 10: Share of employees working from home by level of education, 2020 (%) and 2019–2020 (percentage point change), EU27
    Figure 11: Employees working from home by occupation, 2020 (%) and 2019–2020 (percentage point change), EU27
    Figure 12: Employees working from home by sector, 2020 (%) and 2019–2020 (percentage point change), EU27
    Figure 13: Share of employees in teleworkable employment by sex and country, 2020, EU27 (%)
    Figure 14: Average wage levels by degree of teleworkability and sex, 2018 (average wage levels in 2018 are equal to 100), EU27
    Figure 15: Absolute change (thousands) in employment levels by occupations’ degree of teleworkability and sex, 2018–2019 (a) and 2019–2020 (b), EU27
    Figure 16: Share of full-time employees working long (weekly) hours by telework arrangement, 2021, EU27 (%)
    Figure 17: Share of full-time employees working overtime, working during their free time and working more than 40 hours per week by telework arrangement (%)
    Figure 18: Share of employees in telework arrangements (full-time and partial telework) working overtime compared with the national average of all workers, 2021 (%)
    Figure 19: Share of teleworking employees with a poor work–life balance compared with the national average of all workers, EU27 (%)
    Figure 20: Share of employees with a poor work–life balance by gender and telework arrangement, EU27 (%)
    Figure 21: Share of employees feeling too tired after work to do some of the household jobs that need to be done by telework arrangement, EU27 (%)
    Figure 22: Share of employees finding it difficult to concentrate on their job because of family responsibilities, EU27 (%)
    Figure 23: Share of employees reporting headaches and eyestrain by telework arrangement, EU27 (%)
    Figure 24: Share of teleworkers experiencing anxiety, compared with teleworkers and the national average of all workers, 2020–2021 (%)
    Figure 25: Employees’ well-being score (out of 100) by telework arrangement, 2021, EU27
    Figure 26: Regulatory sources of telework in the EU countries
    Figure 27: Number of sectors covered by sectoral agreements with telework provisions by selected Member States, 2021

  • Subscribe to updates

    To be notified of this publication and other publications in this area please visit the subscription management centre to update your contact details and subscription preferences.

Tutkimuksiin, jotka on tehty ennen Yhdistyneen kuningaskunnan eroa Euroopan unionista 31. tammikuuta 2020 ja jotka julkaistaan tämän ajankohdan jälkeen, voi sisältyä tietoa, joka koskee EU:n 28 jäsenvaltiota. Tämän ajankohdan jälkeen tutkimuksissa otetaan huomioon vain EU:n 27 jäsenvaltiota (ilman Yhdistynyttä kuningaskuntaa), ellei toisin mainita.

Part of the series

  • COVID-19

    Eurofound’s work on COVID-19 examines the far-reaching socioeconomic implications of the pandemic across Europe as they continue to impact living and working conditions. A key element of the research is the e-survey, launched in April 2020, with five rounds completed at different stages during 2020, 2021 and 2022. This is complemented by the inclusion of research into the ongoing effects of the pandemic in much of Eurofound’s other areas of work.

Useful? Interesting? Tell us what you think. Hide comments

Lisää uusi kommentti