Eurofoundin tutkimusmenetelmät

Eurofoundin tutkimustyön tavoitteena on antaa korkealaatuista tietoa elin- ja työolojen laadusta Euroopassa. Jotta tämä tavoite voidaan saavuttaa, jokaisella tutkimuksella on eri kohderyhmä, jolta kysytään erityisiä tietoja.

Euroopan työolotutkimuksessa työntekijöille esitetään kysymyksiä työn ja työllisyyden laatua koskevien tietojen saamiseksi. Euroopan yritystutkimuksen kohderyhmänä ovat johtajat ja työntekijöiden edustajat yrityksissä, ja tarkoituksena on saada tietoa työpaikkojen käytännöistä. Euroopan elämänlaatututkimuksessa haastatellaan Euroopan kansalaisia heidän elinoloistaan ja elämänlaadustaan.

Eri kohderyhmistä huolimatta Eurofoundin tavoitteena on yhdenmukaistaa tutkimusmenetelmiä mahdollisuuksien mukaan ja varmistaa, että yhdessä tutkimuksessa opittuja asioita sovelletaan muissa tutkimuksissa.

Kaikissa tutkimushankkeissa Eurofoundin sidosryhmät ja asianomaisten alojen asiantuntijat osallistuvat kunkin tutkimuksen kehittämiseen, toteuttamiseen ja arviointiin sekä varmistavat, että niillä on merkitystä EU:n ja kansallisen tason päättäjille ja työmarkkinaosapuolille.

Ottamalla mukaan asiantuntijat kyselyjen kehittämiseen ja kansalliset asiantuntijat käännösprosessiin Eurofound pyrkii varmistamaan, että kaikilla tutkimuksen kysymyksillä mitataan niitä todellisen maailman ilmiöitä, joita tutkimuksilla on tarkoitus mitata (validiteetti).

Poimimalla huolellisesti edustavat otokset, valitsemalla sopivimmat tavat hallinnoida kyselyjä huipputekniikan avulla, rekrytoimalla kokeneita haastattelijoita, antamalla haastatteluun ja koodaukseen liittyvää laaja-alaista koulutusta, tarkistamalla yksityiskohtaisesti kerätyt tiedot, käyttämällä pitkälle kehittyneitä painotusmenetelmiä ja tekemällä tarkoituksenmukaisia analyysejä Eurofound pyrkii varmistamaan tutkimusmittausten yhdenmukaisuuden (reliabiliteetti).

Eurofound on sitoutunut tuottamaan korkealaatuista tietoa, mikä näkyy myös sen tutkimusten laadunvarmistusstrategiassa.

Otanta

Riippumatta siitä, onko tutkimuksen kohderyhmänä Euroopan kansalaiset, työntekijät vai työpaikat, kyseisen ryhmän kaikilta jäseniltä ei voida kerätä tietoa. Vastaajien otos valitaan siten, että se edustaa mahdollisimman hyvin koko kohderyhmää.

Eurofound pyrkii käyttämään mahdollisimman laadukkaita otantakehikkoja. Kussakin maassa se pyrkii löytämään rekisterin, joka kattaa vähintään 95 prosenttia kohderyhmästä. ECS:n osalta nämä rekisterit sisältävät työpaikkojen ja yritysten yhteystietoja. EWCS:n ja EQLS:n osalta rekisterit sisältävät usein kotitalouksien osoitetietoja ja joskus henkilöiden osoitetietoja. Jos tällaista rekisteriä ei ole saatavilla EWCS- ja EQLS-tutkimuksissa, luettelo mahdollisista vastaajista laaditaan satunnaismenetelmän avulla.

Eurofoundin tavoitteena on valita otoksia, jotka ovat tarpeeksi suuria, jotta yksittäisissä maissa saadaan pätevät tulokset, ja jotka kuvaavat Euroopan väestön jakautumista tarpeeksi hyvin, jotta voidaan tehdä koko Eurooppaa koskevia yleistyksiä. Ensimmäinen tavoite edellyttää, että otoksen maakohtainen koko on vähintään 1 000 vastaajaa, jolloin virhemarginaali on hyväksyttävällä tasolla. Toisen tavoitteen saavuttamiseksi suurissa maissa valitaan suurempi otos, kuten uusimmissa EWCS- ja EQLS-tutkimuksissa on tehty.

Koodaus

Joskus on esitettävä avoimia kysymyksiä, joihin ei voida antaa suoraan etukäteen määritettyjä vastauksia. Tämä voi koskea esimerkiksi toimialaa. Haastattelija kirjaa ensin annetun vastauksen yksityiskohtaisesti ja luokittelee sen myöhemmin Euroopan yhteisön tilastollisen toimialaluokituksen (NACE) asianomaiseen luokkaan.

Koodausta sovelletaan yleensä avoimiin kysymyksiin, jotka koskevat ansiotuloja, vastaajien koulutustasoa (ISCED-luokituksen avulla) ja asuinaluetta (NUTS-luokituksen avulla).

Painotus

Kun kenttätyö on päättynyt, tietoja on painotettava otoksen mahdollisen epätasapainon syiden korjaamiseksi. Tilastoissa on otettava huomioon esimerkiksi se, että eri henkilöillä on erilainen todennäköisyys tulla valituksi tutkimukseen. Mitä suuremmassa yksikössä (kotitaloudessa/yrityksessä) henkilöt asuvat tai työskentelevät, sitä pienemmät mahdollisuudet heillä on tulla valituksi. Myös halukkuus osallistua tutkimukseen voi vaihdella, mikä voi johtaa tiettyjen vastaajaryhmien aliedustukseen. Eri maiden välisiä työvoiman kokoeroja ei oteta (täysimääräisesti) huomioon kunkin maan otoksen koossa, joten painotusta käytetään varmistamaan suurten maiden voimakkaampi painotus EU:n tuloksissa.

EU:n työvoimatutkimusta (LFS) käytetään usein vertailutietojen lähteenä, kun arvioidaan, missä määrin tiedot edustavat väestöä.

Menetelmiä mukautetaan kulloinkin tutkimuksen erityisvaatimuksiin. Lisätietoa on saatavilla kunkin tutkimuksen sivuilla.