Euroopan elämänlaatututkimus 2016

PDF version Printer-friendly version

Euroopan elämänlaatututkimus 2016

Tarkastele vuoden 2016 Euroopan elämänlaatututkimuksen keskeisiä havaintoja ja yleisiä tuloksia interaktiivisessa esityksessä.

Eurofoundin tekemässä Euroopan elämänlaatututkimuksessa dokumentoidaan elinoloja ja ihmisten sosiaalista tilannetta ja tarkastellaan Euroopan kansalaisten elämän kannalta olennaisia kysymyksiä. Eurofound toteutti syyskuun 2016 ja maaliskuun 2017 välisenä aikana tämän vuonna 2003 aloitetun tutkimussarjan neljännen tutkimuksen. Vuoden 2016 elämänlaatututkimuksessa haastateltiin lähes 37 000:ta ihmistä 33 maassa – 28:ssa EU:n jäsenvaltiossa ja viidessä ehdokasmaassa (Albania, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Montenegro, Serbia ja Turkki). Tutkimuksen tulokset tarjoavat yksityiskohtaista tietoa moninaisista kysymyksistä, jotka kattavat seuraavat kolme pääaluetta:

  • Elämänlaatu: koettu hyvinvointi, optimismi, terveys, elintaso ja puutteeseen liittyvät näkökohdat sekä työ- ja yksityiselämän tasapaino
  • Yhteiskunnan laatu: sosiaalinen epävarmuus, kokemukset sosiaalisesta syrjäytymisestä ja sosiaalisista jännitteistä, luottamus ihmisiin ja instituutioihin, osallistuminen ja sitoutuminen yhteisöön sekä osallistuminen koulutukseen / elinikäiseen oppimiseen
  • Julkisten palvelujen laatu: terveydenhoito, pitkäaikaishoito, lastenhoito ja muut julkiset palvelut.

Tärkeimmät havainnot

Data explorer -työkalu

Havainnollista, tarkastele ja vertaile EU:n ja maakohtaisia tietoja elämänlaadusta, yhteiskunnan laadusta ja julkisten palvelujen laadusta Eurofoundin interaktiivisen data explorer -työkalun avulla.

Vuoden 2016 elämänlaatututkimuksen tulokset osoittavat yleistä etenemistä kolmella keskeisellä tarkastellulla alueella: elämänlaadussa, yhteiskunnan laadussa ja julkisten palvelujen laadussa – tosin ei kuitenkaan kaikissa maissa eikä kaikissa yhteiskuntaryhmissä.

Elämänlaatu on yleisesti ottaen parantunut, ja joillakin osa-alueilla on palattu kriisiä edeltäneelle tasolle. Esimerkiksi optimismi on lisääntynyt edellisen tutkimuksen jälkeen, tyytyväisyys elintasoon on kasvanut ja tyytyväisyys elämään ja onnellisuus ovat pysyneet samalla tasolla. Tyytyväisyydessä elintasoon on tapahtunut lähentymistä eri jäsenvaltioissa, itse ilmoitettu terveydentila on yleisesti ottaen parantunut ja aineellinen puute on vähentynyt (entistä useampi ihminen tulee toimeen). Työ- ja yksityiselämän tasapaino on kuitenkin heikentynyt, ja kahdessa kolmasosassa maista ollaan vakavasti huolissaan tulojen riittämättömyydestä vanhuudenpäivinä.

Tulokset osoittavat yhteiskunnan laatuun liittyvissä indikaattoreissa parannusta yleisesti ottaen vuoden 2011 jälkeen. Luottamus kansallisiin instituutioihin on kasvanut, sitoutuminen ja toiminta yhteiskunnan organisaatioissa lisääntyvät, 18–24-vuotiaiden luottamus ihmisiin on kasvanut, sosiaalisen syrjäytymisen tunteet ovat vähentyneet ja köyhien ja rikkaiden, johdon ja työntekijöiden, nuorten ja vanhojen sekä miesten ja naisten väliset havaitut jännitteet ovat vähentyneet. Uskonnollisten ja etnisten ryhmien väliset havaitut jännitteet ovat kuitenkin kasvaneet hieman ja vähäisemmässä määrin seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvat jännitteet.

Tiedot myös osoittavat, että julkisten palvelujen laatu on arvioitu yleisesti paremmaksi kuin edellisellä tutkimuskierroksella. Tyytyväisyys useisiin keskeisiin julkisiin palveluihin, kuten terveydenhuoltoon ja julkiseen liikenteeseen, on kasvanut. Lastenhoito on parantunut useissa maissa, joissa arviot olivat aiemmin huonoja. Kierrätysmahdollisuuksien saatavuus on uusi asia useissa maissa, kun taas pankkipalvelujen saatavuus maaseutualueilla on ongelma joissakin maissa. Julkisten palvelujen laatu vaihtelee joka tapauksessa yhä paljon eri jäsenvaltioissa.

Taustaa

Tässä ainutlaatuisessa Euroopan laajuisessa tutkimuksessa, joka tehdään neljän, viiden vuoden välein, tutkitaan sekä kansalaisten elämän objektiivisia olosuhteita että sitä, mitä mieltä he ovat näistä olosuhteista ja elämästään yleensä. Tarkoitus on luoda runsas tietolähde ihmisten elämänlaadusta Euroopassa. Tutkimuksessa esitellään tietoja kysymyksistä, joita yleiset tilastot eivät kata, kuten yhteiskunnan koetusta laadusta, luottamuksesta instituutioihin ja sosiaalisista jännitteistä. Siinä tarkastellaan monenlaisia kysymyksiä, kuten asumista, puutetta, perhettä, terveyttä ja hyvinvointia. Lisäksi siinä tarkastellaan kokemuksellisia aiheita, kuten ihmisten onnellisuuden tasoa, tyytyväisyyttä elämään ja osallistumista yhteiskunnassa.

  • Euroopan elämänlaatututkimus 2003: Kattoi 28 maata eli 25 EU:n jäsenvaltiota ja kolme ehdokasmaata, Bulgarian, Romanian ja Turkin.
  • Euroopan elämänlaatututkimus 2007: Kattoi 31 maata eli 27 EU:n jäsenvaltiota, Norjan ja seuraavat ehdokasmaat: Kroatia, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia ja Turkki.
  • Euroopan elämänlaatututkimus 2011: Kattoi 34 maata eli 27 EU:n jäsenvaltiota ja seitsemän ehdokasmaata tai liittymistä valmistelevaa maata: Kroatia, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Islanti, Kosovo, Montenegro, Serbia ja Turkki.
  • Uusi Euroopan elämänlaatututkimus 2016: Kattoi 33 maata eli 28 EU:n jäsenvaltiota ja viisi ehdokasmaata: Albania, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Montenegro, Serbia ja Turkki.

Menetelmät

Euroopan elämäntapatutkimuksessa tutkitaan yksityistalouksissa asuvaa aikuisväestöä (18+). Tutkimus perustuu tilastolliseen otokseen ja kattaa läpileikkauksen yhteiskunnasta. Vuonna 2016 otos oli 1 000–2 000 ihmistä maata kohti maan koosta ja kansallisista järjestelyistä riippuen.

Eurofoundin tutkimuskumppani, Kantar Public, teki ihmisten kodeissa haastatteluja kasvotusten käyttäen tietokoneavusteista henkilökohtaista haastattelumenetelmää ja kävi läpi kattavan luettelon kysymyksiä heidän elämänlaadustaan. (Kaikkia kerättyjä tietoja on käsitelty ehdottoman luottamuksellisesti, ja jokaisen haastateltavan henkilöllisyys on suojattu). Vuoden 2016 elämänlaatututkimuksen kyselylomakkeessa painotettiin huomattavasti julkisia palveluja eli terveydenhuoltoa, pitkäaikaishoitoa, lastenhoitoa ja kouluja, ja siinä mitattiin laadun eri näkökohtia, kuten oikeudenmukaisia mahdollisuuksia palvelujen käyttöön, tiloja ja välineitä, henkilökuntaa ja kansalaisten saatavilla olevia tietoja. Tarkempia tietoja tutkimusmenetelmästä on saatavilla verkossa.

Lisätietoja

Eurofoundin toteuttamat tutkimustiedon jälkianalyysit sisältävät seuraavat aihealueet:

  • luottamus Euroopan instituutioihin 2000-luvulla
  • sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja hyvinvointi Euroopassa
  • sukupolvien väliset erimielisyydet
  • julkisten palvelujen laatu.

Jos haluat lisätietoja Euroopan elämänlaatututkimuksista, ota yhteyttä Tadas Leončikasiin.

Useful? Interesting? Tell us what you think. Hide comments

Lisää uusi kommentti

Click to share this page to Facebook securely

Click to share this page to Twitter securely

Click to share this page to Google+ securely

Click to share this page to LinkedIn securely