Sukupuolten tasa-arvo

17 marraskuu 2022

Woman working in warehouse

Sukupuolten tasa-arvolla tarkoitetaan naisten ja miesten välistä tasa-arvoa heidän oikeuksiensa, kohtelunsa, vastuunsa, mahdollisuuksiensa sekä taloudellisten ja sosiaalisten saavutustensa suhteenRead more

Sukupuolten tasa-arvolla tarkoitetaan naisten ja miesten välistä tasa-arvoa heidän oikeuksiensa, kohtelunsa, vastuunsa, mahdollisuuksiensa sekä taloudellisten ja sosiaalisten saavutustensa suhteen. Sukupuolten tasa-arvo saavutetaan, kun miehillä ja naisilla on samat oikeudet, velvollisuudet ja mahdollisuudet kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla ja kun miesten ja naisten erilaisia intressejä, tarpeita ja prioriteetteja arvostetaan yhtäläisesti.

Read less

Viimeisimmät muutokset

Watch the webinar - #EurofoundLive: Building a stronger Europe - Making the European Care Strategy work

Eurofound organised a #EurofoundLIVE webinar on Building a stronger Europe - Making the European Care Strategy work on...

Eurofound Talks Care

The issue of care has moved to the forefront of the policy agenda in Europe following the COVID-19 pandemic. Increased...

Living and working in Europe in an era of disruption: Gendered impacts, challenges and opportunities

On 24 October, at EIGE’s Gender Equality Forum 2022 , Eurofound ran a 90-minute workshop session with an interactive...

Tilanne EU:ssa

Top

Sukupuolten tasa-arvo on yksi EU:n perusarvoista, perusoikeus, talouskasvun olennainen osatekijä ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin keskeinen periaate. EU onkin edistynyt sukupuolten tasa-arvon alalla viime vuosikymmeninäRead more

Sukupuolten tasa-arvo on yksi EU:n perusarvoista, perusoikeus, talouskasvun olennainen osatekijä ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin keskeinen periaate. EU onkin edistynyt sukupuolten tasa-arvon alalla viime vuosikymmeninä. Vaikka 2000-luvun kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana on tapahtunut edistystä, sukupuolten välistä epätasa-arvoa on edelleen työmarkkinoilla, työllisyydessä, elämänlaadussa ja työssä. Sukupuolten tasa-arvo on edelleen tärkeä poliittinen painopiste osana Euroopan komission työohjelmaa. Tavoitteena on ottaa käyttöön uusi Euroopan tasa-arvostrategia ja parantaa EU:n tasa-arvoindeksin pistemäärää, joka oli 68,0 vuonna 2021.

Komissio käynnisti 5. maaliskuuta 2020 uuden sukupuolten tasa-arvostrategian 2020–2025. Strategian pääaiheet ovat seuraavat: naisiin kohdistuva väkivalta, palkkauksen läpinäkyvyys ja sukupuolten palkkaero, sukupuolten tasapuolinen edustus yritysten hallituksissa sekä työ- ja yksityiselämän tasapaino. Sitä ohjaa myös visio Euroopasta, jossa naiset ja miehet voivat vapaasti kulkea valitsemaansa elämäntietä, jossa heillä on yhtäläiset mahdollisuudet menestyä ja olla onnellisia ja jossa he voivat osallistua tasavertaisesti eurooppalaiseen yhteiskuntaan ja johtaa sitä. Yhtenä strategian ensimmäisistä toteutusmuodoista komissio esitti 4. maaliskuuta 2021 ehdotuksen sitovista palkkauksen läpinäkyvyyttä koskevista toimenpiteistä.

Euroopan parlamentti järjesti 25.–28. lokakuuta 2021 toisen sukupuolten tasa-arvon eurooppalaisen teemaviikon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan (FEMM) aloitteesta. Parlamentin valiokunnat järjestivät keskusteluja useista sukupuolten tasa-arvoon liittyvistä kysymyksistä. Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE) julkaisi viikon aikana myös vuoden 2021 tasa-arvoindeksinsä tulokset keskittyen erityisesti terveyteen ja siihen, miten sukupuoli vaikuttaa naisten ja miesten terveyteen sekä terveyspalvelujen saatavuuteen.

Covid-19-pandemialla on valtavia vaikutuksia terveyteen, hyvinvointiin, elämänlaatuun, työmarkkinoihin ja talouteen. Sillä on myös monitahoinen vaikutus sukupuolten tasa-arvoon työssä ja kotona. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on keskeinen osa EU:n toimia kriisiin reagoimisessa sukupuolten tasa-arvoa koskevan strategian mukaisesti.

Eurofoundin työ sukupuolten tasa-arvon alalla liittyy komission vuosien 2019–2024 painopisteeseen, ihmisten hyväksi toimivaan talouteen. Eurofound on viime aikoina osallistunut työ- ja yksityiselämän tasapainoa ja palkkauksen läpinäkyvyyttä koskevaan EU:n aloitteeseen.

Read less

Tutkimus

Top

Gender equality in the EU
Infografiikka

Eurofound soveltaa tutkimuksessaan järjestelmällisesti sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevaa lähestymistapaa. Tutkimustulokset, mukaan lukien selvitykset ja toimintapoliittiset analyysit, eritellään sukupuolen mukaan, jos se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Muissa tutkimushankkeissa esitetään sukupuolten tasa-arvon kannalta merkityksellisiä erityisanalyysejä. Tutkimus kattaa sukupuolinäkökulmasta laajemman kirjon aiheita, joita ovat muun muassa palkka ja tulot, vähimmäispalkka, hoito, osallistuminen työelämään, vapaa-aika, taidot ja koulutus, työn organisointityön laatu, työaika, työ- ja yksityiselämän tasapaino ja ylöspäin suuntautuva lähentyminen, myös yleiseurooppalaisissa tutkimuksissa ja säännöllisessä raportoinnissa kansallisella tasolla.

Covid-19 ja sukupuolten tasa-arvo

Covid-19 -pandemia uhkaa hidastaa vuosilla sukupuolten tasa-arvon alalla saavutettua edistystä. Eurofoundin sähköinen kyselytutkimus eläminen, työskentely ja covid-19 tarjoaa tietoa pandemian vaikutuksista EU:n kansalaisten elämään. Se toteutetaan useilla kierroksilla vuosina 2020 ja 2021, ja sen avulla voidaan vertailla haasteita, joita syntyi eri elämänvaiheissa pandemian aikana. Tulokset osoittavat, että covid-19-pandemia vaikuttaa sukupuolten tasa-arvoon kotona. Pandemia on lisännyt merkittävästi etätyöntekijöiden määrää Euroopassa, erityisesti naisten keskuudessa. Lisäksi koulujen ja lastenhoitopalvelujen sulkeminen sulkutoimien aikana vaikutti suhteettomasti naisiin, joilla oli yleensä enemmän kodinhoito- ja hoitovelvollisuuksia.

Tulokset osoittavat myös, että EU:n alueen työntekijöiden työ- ja yksityiselämän tasapaino on yleisesti heikentynyt, sillä yhä useammat naiset ja miehet raportoivat työ- ja yksityiselämän välisistä ristiriidoista, mutta naisilla, jotka joutuvat tekemään etätyötä ja huolehtimaan pienistä lapsista, näyttää olleen vaikeinta. Naiset ovat myös kertoneet pandemian aikana suuremmista taloudellisista rasitteista kuin miehet. Sähköinen covid-19-kyselylomake perustui kysymyksiin, joita käytetään Eurofoundin yleiseurooppalaisissa tutkimuksissa, EQLS- ja EWCS-kyselyissä.

Eurofound otti toukokuussa 2020 käyttöön covid-19-EU PolicyWatch -tietokannan, jolla kootaan yhteen ja kartoitetaan eri puolilla Eurooppaa pandemian aikana käyttöön otettuja kansallisen tason poliittisia toimia. Joillakin näistä toimenpiteistä on sukupuoliulottuvuus.

Työllisyys ja sukupuoli

Eurofoundin tutkimuksessa tarkastellaan sukupuolierojen ominaispiirteitä ja seurauksia työmarkkinoille osallistumisessa sekä politiikkoja ja toimenpiteitä, joilla pyritään edistämään naisten osallistumista työmarkkinoille. Naisten työllisyys- ja osallistumisaste on edelleen miesten vastaavia matalampi lähes kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Eurofound on arvioinut sukupuolten välisen työllisyyseron vuosikustannuksiksi yli 320 miljardia euroa vuonna 2018. Vaikka eron kustannukset pienenevät, taloudelliset tappiot ovat edelleen huomattavat. Tutkimuksissa tarkastellaan myös sukupuolten välisen työllisyyseron ylöspäin tapahtuvaa lähentymistä ja arvioidaan, mitkä jäsenvaltiot suoriutuvat tässä suhteessa parhaiten ja heikoimmin.

Euroopan työpaikkojen seurantavälineellä (European Jobs Monitor, EJM) seurataan Euroopan työmarkkinoiden ammatillista ja alakohtaista rakennemuutosta ja arvioidaan näitä muutoksia laadullisesti käyttäen erilaisia työn laatua kuvaavia indikaattoreita. Seurantaan sisältyy työllisyyden muutosmallien analysointi sukupuolen ja palkkaviidenneksen mukaan sekä työmarkkinoiden eriytyminen.

Palkat ja sukupuoli

Eurofoundin tutkimus kattaa useita aiheita, jotka koskevat palkkojen ja sukupuolen välistä yhteyttä. Näitä ovat esimerkiksi muuttuvat palkat, tulosperusteiset palkat, pienet palkat ja sukupuolten palkkaero. Kyselytutkimuksessa tarkastellaan ansioita yhtenä seitsemästä miesten ja naisten työn laatua kuvaavasta indikaattorista. Vähimmäispalkkojen osalta vuotuisessa arvioinnissa seurataan vähimmäispalkkojen tasoa kaikkialla Euroopassa ja mitataan myös sen piirissä olevien työntekijöiden osuutta sukupuolittain vuonna 2019 sekä yhteyttä sukupuolten palkkaeroon. Lisäksi EJM analysoi, missä määrin eri työt, ammatit ja alat vaikuttavat sukupuolten palkkaeroon. Tästä on hyötyä komission sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun sukupuolten palkkaeroa koskevan indikaattorin tulkinnassa ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin sukupuolten tasa-arvon periaatteen täytäntöönpanossa.

Eurofound tarkasteli sukupuolten palkkauksen läpinäkyvyyttä koskevia toimenpiteitä toteuttaneiden maiden ensimmäisiä kokemuksia vuonna 2018. Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö on komission pyynnöstä käynnistänyt tutkimuksen toimenpiteistä, joilla edistetään sukupuolten palkkauksen läpinäkyvyyttä yrityksissä. Tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka paljon toimenpiteet maksavat ja voivatko yritykset nähdä niissä mahdollisuuksia. Tämä otetaan huomioon komission vaikutustenarvioinnissa.

Työolot ja sukupuoli

Eurofoundin Euroopan työolotutkimus (EWCS) kattaa useita työoloihin liittyviä näkökohtia sukupuolinäkökulmasta. Viimeaikaisissa kyselyissä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen on ollut tärkeä aihe. Tutkimuksessa seurataan ammatti- ja alakohtaisia eroja, työaika- ja palkkaeroja sekä työaikamalleja, työ- ja yksityiselämän tasapainoa, väkivaltaa ja häirintää työssä sekä terveyttä ja hyvinvointia, mukaan luettuna se, mitä kaikki tämä merkitsee kestävälle työlle.

Euroopan työolotutkimuksen analyysi tuottaa tietoa sellaisten politiikkojen tueksi, joilla pyritään kuromaan umpeen työn ja työpaikkojen laatua koskevia sukupuolten välisiä eroja. Toimitettavat tiedot ovat merkityksellisiä sukupuolten tasa-arvon periaatteen ja työ- ja yksityiselämän tasapainon parantamiseen tähtäävien aloitteiden sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin puitteissa toteutettavien aloitteiden kannalta.

Tutkimuksessa tarkastellaan myös naisten kokemusta johtotehtävistä ja sitä, miten heidän aliedustukseensa johtotehtävissä voidaan puuttua. Siinä analysoidaan sekä mies- että naisjohtajien työn laatua ja johtotehtävän vaikutusta yksityiselämään.

Muissa tutkimuksissa analysoidaan naisyrittäjyyden tasoa Euroopassa ja markkinavajetta naisjohtoisiin yrityksiin investoimisessa. Niissä tarkastellaan naisyrittäjien taloudellisia esteitä ja yksityisten tai julkisten varojen käyttöä tähän yrittäjäryhmään tehtäviin investointeihin. Lisäksi niissä tutkitaan, miten yleisiä ovat sellaiset julkiset rahoitusvälineet ja julkiset tukijärjestelmät, jotka poistavat tehokkaasti esteitä ja antavat naisille mahdollisuuden ryhtyä päteviksi yrittäjiksi.

Naisten kasvava osuus työvoimasta on muuttanut tapaa, jolla Euroopan työmarkkinaosapuolet käsittelevät sukupuolikysymyksiä. Tutkimuksessa on myös arvioitu EU:n työmarkkinaosapuolten roolia sukupuolten tasa-arvon edistämisessä, tarkasteltu työmarkkinasuhteiden eri kansallisten kehysten puitteissa toteutettuja toimia ja verrattu niitä jäsenvaltioiden sijoitukseen EIGEn tasa-arvoindeksissä.

Lisäksi Eurofound on työskennellyt Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kanssa yhteishankkeessa, jossa tarkastellaan työoloja maailmanlaajuisesti. Siinä tutkitaan laajemmin sukupuolten välisiä eroja maailmassa (1,2 miljardia työntekijää) ja osoitetaan sukupuolisidonnaisia eroja työn laadussa sekä naisten suurempi riski joutua seksuaalisen väkivallan kohteiksi; viimeksi mainittu tunnistetaan myös EWCS 2015 -julkaisussa.

Elämänlaatu ja sukupuoli

Euroopan elämänlaatututkimuksessa (EQLS) otetaan huomioon myös sukupuoliulottuvuus muun muassa työllisyyden, tulojen, köyhyysriskin, kotitalouksien kokoonpanon ja hyvinvoinnin, koulutuksen, perheen ja hoitovelvoitteiden, terveyden sekä työ- ja yksityiselämän tasapainon osalta.

Sekä EWCS- että EQLS-tiedot tukevat periaatekeskustelua yhteensovittamiseen liittyvistä kysymyksistä sekä miesten ja naisten työ- ja yksityiselämän tasapainosta. EQLS-tutkimuksessa tarkastellaan miesten ja naisten välistä eroa tyytyväisyydessä tai onnellisuudessa. EQLS-tutkimuksessa käsitellään myös palkattoman työn sukupuolijakaumaa esimerkiksi lastenhoidon tai iäkkäiden sukulaisten hoidon osalta.

Miesten ja naisten sosiaalisen liikkuvuuden malleja koskevassa tutkimuksessa tarkastellaan yhtäläisten mahdollisuuksien esteitä ja niiden edistämiseen tähtääviä politiikkoja. Siinä korostetaan sosiaalisen liikkuvuuden yhä tärkeämpiä sukupuolisidonnaisia malleja eri maissa.

Eurofoundin yhteistyö Euroopan tasa-arvoinstituutin kanssa

Eurofound tekee yhteistyötä Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) kanssa sukupuolikysymyksissä. Eurofound on EIGEn tasa-arvoindeksin keskeinen tiedontuottaja ja osallistuu tätä indikaattoria käsittelevään työryhmään. Virastot tekivät yhteistyötä ylöspäin tapahtuvaa lähentymistä koskevassa yhteisessä hankkeessa sukupuolten tasa-arvoindeksin eri ulottuvuuksien osalta. Muita yhteistyöaloja ovat covid-19:n sosioekonominen vaikutus naisiin ja sukupuolten tasa-arvoon, EJM:n temaattinen analyysi sukupuolesta ja iästä sekä alustatyötä koskeva tutkimus.

Read less

Keskeiset viestit

Top

Covid-19 ja sukupuolten tasa-arvo

Read more

Covid-19 ja sukupuolten tasa-arvo

  • Eurofoundin eläminen, työskentely ja covid-19 -verkkokyselyn tulosten perusteella naiset kärsivät yhä suhteettomasti kriisin vaikutuksista ja ovat edelleen vähemmän optimistisia tulevaisuuttaan kohtaan kuin miehet.
  • Covid-19-pandemia on vaikuttanut myös naisten työ- ja yksityiselämän tasapainoon miehiä enemmän. Työajan väheneminen on vaikuttanut naisiin enemmän, ja nuoret naiset ovat menettäneet työnsä miehiä todennäköisemmin. Erityisesti hoivavastuiden taakka lisääntyi naisilla pandemian aikana. Tämän vahingon korjaaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan varmistaa, etteivät naiset joudu maksamaan pandemiasta kohtuuttomasti.

Työllisyys

  • Kaksi kolmasosaa uusien työpaikkojen nettolisäyksestä kahden viime vuosikymmenen aikana on mennyt naisille, ja kasvu on ollut voimakkainta 30–49-vuotiaiden sekä ikääntyneempien, yli 50-vuotiaiden naisten keskuudessa.
  • Sukupuolten työllisyyserot kaventuvat edelleen. Noin 46 prosenttia EU:n työntekijöistä on naisia, kun vastaava luku yhtä sukupolvea aiemmin oli 40 prosenttia. Sukupuolten välisen työllisyyseron supistuminen on kuitenkin pysähtynyt viime vuosina ja oli 11,3 prosenttiyksikköä vuonna 2020, mikä maksaa EU:lle vuosittain 320 miljardia euroa. Covid-19-toimenpiteet ovat vaikuttaneet suhteettomasti matalapalkkaisiin naisvaltaisiin palvelualoihin ja ajaneet siten enemmän naisia pois työmarkkinoilta.
  • Naiset ovat edelleen huomattavasti yliedustettuina matalapalkkaisissa töissä, mutta naisten työllisyys on kasvanut miesten työllisyyttä nopeammin korkeimmin palkatuissa työpaikoissa, joilla tarkoitetaan keskipalkaltaan korkeinta 20 prosentin osuutta.

Palkat

  • Naiset ovat yliedustettuina matalapalkkaisten ja vähimmäispalkkaa saavien keskuudessa lähes kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.
  • Sukupuolten palkkaero on suurin hyvin palkatuissa töissä. Tämä on yleinen suuntaus kaikissa jäsenvaltioissa siitä huolimatta, että nuorten naisten koulutustaso ylittää yhä selvemmin nuorten miesten koulutustason.
  • Muuttuvat palkkausmuodot, kuten yrityksen osakkeet ja yrityksen tulokseen perustuvat maksut, ovat yleistymässä. Nämä palkkakomponentit kasvavat nopeammin miesten kuin naisten keskuudessa, mikä saattaa kasvattaa sukupuolten palkkaeroa (14,1 prosenttia vuonna 2019).
  • Yksinkertaisemmat sukupuolten palkkaraportoinnin versiot eivät aiheuta merkittäviä esteitä yrityksille. Raportointi- ja tarkastusvaatimuksista tulee kuitenkin mielekkäämpiä, kun niihin sisältyy monimutkaisempia ja perusteellisempia tietoja ja analyyseja. Näitä ovat peruspalkan lisäksi erilaiset palkan osatekijät sekä lisätiedot, kuten työkokemuksen kesto ja työntekijöiden vakinaisuus.
  • Jotta raporteista tai tarkastuksia ei tehtäisi byrokraattista kirjanpitoa, yhteinen kokoaminen sekä johdon ja työntekijöiden edustajien välinen keskustelu ja jatkotoimista sopiminen ovat onnistumisen edellytys. Työntekijöiden edustajien osallistamisessa prosessiin on kuitenkin vielä parantamisen varaa.

Työolot

  • Sukupuolten epätasa-arvo työmarkkinoilla, työllisyydessä ja työelämässä ulottuu paljon laajemmalle kuin työmarkkinoiden segmentoitumiseen ja sukupuolten palkkaeroihin; myös naisten ja miesten työoloissa ja heidän kokemassaan työn laadussa on epätasa-arvoa eri maissa, eri aloilla ja eri ammateissa.
  • Miehet kertovat työn suuremmista määrällisistä vaatimuksista, kun taas naiset ilmoittavat paljon todennäköisemmin heihin kohdistuvista emotionaalisista vaatimuksista, kuten aggressiivisten asiakkaiden, potilaiden tai oppilaiden käsittelystä tai emotionaalisesti häiritsevistä tilanteista.
  • Naiset ovat aliedustettuina johtoasemissa lähes kaikilla talouden aloilla. Hallinto on sukupuolijakaumaltaan tasapainoisin julkisella sektorilla, joskin miehet ovat sielläkin hallitsevassa asemassa.

Elämänlaatu

  • Naisten ja miesten subjektiivinen hyvinvointi on samankaltaista kaikkialla Euroopassa. Muiden tekijöiden (kuin tulojen) osalta naisten tyytyväisyys on kuitenkin miehiä korkeammalla tasolla, ja alempien keskitulojen oletetaan vähentävän naisten keskimääräistä hyvinvointia.
  • Useimmissa ydinperheissä on kaksi tulonsaajaa, ja niissä palkaton työ jakautuu kaikkein epätasaisimmin: naiset tekevät suurimman osan kotitöistä, ja monilla heistä on työn ja yksityiselämän tasapainoon liittyviä ongelmia.
  • Naiset tarjoavat joka päivä kaksi kertaa todennäköisemmin pitkäaikaishoitoa kuin miehet. Ero on suurin 50–64 vuoden iässä.
  • Sukupuolten välisen työllisyyseron kaventaminen on selkeän taloudellisen tavoitteen lisäksi myös yhteiskunnallisesti välttämätöntä, koska se vaikuttaa naisten elämään, myös heidän taloudelliseen turvallisuuteensa ja elämänlaatuunsa.
Read less

Julkaisut ja tiedot

Top

Jäljempänä olevissa osissa voit tarkastella erilaisia aihetta käsitteleviä julkaisuja, tietoja ja meneillään olevaa työtä. 

  • Julkaisut (640)
  • Tiedot
  • Ongoing work

Tiedot

Jäljempänä annetaan linkkejä tätä aihetta käsitteleviin tietoihin.

Ongoing work

Research continues in this topic on a variety of themes, which are outlined below with links to forthcoming titles.