Lähentymisen seuranta Euroopan unionissa

Jäsenvaltioiden saavutusten eriytyminen ja niiden välisen epätasa-arvon kasvu ovat monista eri syistä yhteinen huolenaihe. Ensinnäkin siksi, että ne ovat ristiriidassa sen odotuksen kanssa, että Euroopan yhdentymisen syventäminen lisää koheesiota kansallisesti ja yleiseurooppalaisesti. Toiseksi siksi, että ne voivat saada kansalaisten keskuudessa viriämään yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden ja epäreiluuden tunteen, joka lisää Euroopan unionin vastaisia mielialoja ja horjuttaa yhteistä eurooppalaista tulevaisuutta.

Päätöksentekijät tarvitsevat näyttöä eriytyvistä suuntauksista ja dynamiikasta sekä jäsenvaltioissa että niiden välillä voidakseen toteuttaa sopivia aloitteita ja arvioida niiden tehokkuutta ylöspäin tapahtuvan lähentymisen tavoitteen saavuttamisessa. On tärkeää tietää, onko näitä suuntauksia olemassa ja kertovatko ne elin- ja työolojen yleisestä heikentymisestä vai eivät. Tärkeää on myös selvittää, kasvaako jäsenvaltioiden ryhmien tai alueiden välinen kuilu ja ovatko jotkin ryhmät liikkumassa eri suuntiin.  

Taloudellinen ja sosiaalinen lähentyminen ylöspäin on yhteinen tavoite sekä talous- ja rahaliitossa että koko Euroopan unionissa. Komissio lanseerasi marraskuussa 2017 virallisesti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tuodakseen sosiaaliasiat EU-politiikan keskeiselle sijalle. Se on yksi komission tämänhetkisistä prioriteeteista, ja se ”antaa suuntaa uudelle lähentymisprosessille koko Euroopassa”. 

• Euroopan komission tausta-asiakirja talous- ja rahaliiton sosiaalisesta ulottuvuudesta ja lähentymisen ja kestokyvyn edistämisestä: The social dimension of Economic and Monetary Union: Towards convergence and resilience
• Euroopan komissio: Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari

Eurofoundin toiminta

Eurofound keskittyy lähentymisen seurannassaan jäsenvaltioiden ja alueiden tulosten ja saavutusten lähentymiseen seuraavilla tutkimusaloilla: sosioekonomiset tekijät, työllisyys, työolot ja elinolot. Sosioekonominen ala sisältää todellisen lähentymisen tutkimisen eli bkt:n henkeä kohti ja muut makrotaloudelliset muuttujat sekä monien erilaisten palvelujen ja sosiaaliturvan saatavuuden.

Työllisyyden lähentymisessä analysoidaan pääasiassa työelämään osallistumisen historiallista kehitystä Eurostatin tietojen avulla.

Työolojen lähentymisen tutkimisessa käytetään työn laadun käsitettä, joka on muodostettu Euroopan työolotutkimuksen ja muiden tilastolähteiden avulla.

Elinolojen tutkimus sisältää objektiivisia ja subjektiivisia indikaattoreita, muun muassa Euroopan elämänlaatututkimuksesta saatuja tietoja. Se kattaa yhteiskunnan, elinolojen ja yleisen hyvinvoinnin laadun.

Lähentymisen analyysissa otetaan huomioon myös erilaiset ajanjaksot lyhytaikaisista pitkäaikaisiin suuntauksiin. Aina, kun se on asiaankuuluvaa ja toteuttamiskelpoista, analyysi eritellään myös sukupuolen ja ikäryhmien mukaan, jotta saataisiin kuva erilaisista suuntauksista väestön keskuudessa.

Tutkimustoiminta jakautuu kolmeen päävaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa seurataan uusimpia lähentymisen ja eriytymisen suuntauksia jäsenvaltioissa ja niiden välillä edellä mainituilla tutkimusaloilla. Sen jälkeen tutkimuksissa pyritään kokonaisvaltaisen lähestymistavan avulla ymmärtämään näiden suuntausten taustalla vaikuttavia tekijöitä. Tämä sisältää analyysin institutionaalisista ja makro- ja mikrotason ominaisuuksista. Lopuksi tutkimus tuottaa näyttöä keskusteluun aloitteista ja vaihtoehdoista, joilla voidaan edistää taloudellista ja sosiaalista lähentymistä Euroopassa.

Eurofound selvittää mahdollisuutta yhdistää indikaattoreita ja luoda yhteenvetoindeksejä muiden kansainvälisten järjestöjen kokemuksen pohjalta. Aiempaan työhön perustuvissa analyyseissa ryhmitellään maita tai alueita niiden välisen vaihtelun ymmärtämiseksi.