Uusia työllisyyden muotoja

Yhteiskunnalliset, taloudelliset ja teknologiset muutokset ovat johtaneet uusien työsuhteiden muotojen syntymiseen Euroopassa. Covid-19-pandemia on myös lisännyt uusien työsuhteen muotojen ulottuvuutta. Monet niistä ovat hyvin erilaisia kuin perinteinen työ. Ne muuttavat työntekijän ja työnantajan välistä perinteistä kahdenkeskistä suhdetta. Epätavalliset työskentelytavat ja -paikat ovat niille ominaisia.

EU:n poliittiset päättäjät ovat kiinnostuneita siitä, miten nämä uudet työllisyyden muodot voivat auttaa joustavampien ja osallistavampien työmarkkinoiden rakentamisessa. Keskustelussa on myös se, miten voidaan varmistaa riittävä sosiaalinen suojelu ja kunnolliset työolot. Erittäin tärkeä keskustelun aihe on, miten voidaan välttää tilanne, jossa nämä uudet työsuhteiden muodot ovat työntekijöille huonompi vaihtoehto kuin vakiintuneemmat työllisyyden muodot.

Euroopan komissio, Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat vuonna 2017 julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. Siinä vahvistetaan 20 keskeistä periaatetta, jotka ovat olennaisia hyvin toimivien työmarkkinoiden kannalta. Liitteenä olevassa vuoden 2021 toimintasuunnitelmassa todetaan, että digitalisaatio ja pandemian työelämässä aiheuttamat muutokset edellyttävät laajaa poliittista keskustelua, jossa keskitytään työmarkkinoille osallistumisen lisäksi myös työpaikkojen laatua tukeviin asianmukaisiin työoloihin.

Komissio otti työolokysymyksen esille myös tiedonannossaan Euroopan digitaalisen tulevaisuuden rakentamisesta. Hyvät työolot ovat keskeisessä asemassa onnistuneessa digitaalisessa siirtymässä, jolla edistetään innovointia ja teknologian käytön lisääntymistä.

• Euroopan komissio: Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20 periaatetta
• Euroopan komissio: Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva toimintasuunnitelma
• EUR-Lex: Tiedonanto Euroopan digitaalisen tulevaisuuden rakentamisesta