Living conditions and quality of life
Abstract
Eurofoundin viides, 25.3–2.5.2022 toteutettu sähköinen kyselytutkimus valottaa ihmisten sosiaalista ja taloudellista tilannetta eri puolilla Eurooppaa kaksi vuotta sen jälkeen, kun covid-19-tauti havaittiin ensimmäisen kerran Euroopan mantereella. Tutkimuksessa tarkastellaan myös elämistä Ukrainan sodan, inflaation ja energian hintojen nousun aiheuttamassa uudenlaisessa epävarmuuden ajassa.
Sähköisen kyselyn tulokset paljastavat, että pandemian vaikutus on ollut voimakas. Pandemian alkuun verrattuna vastaajien luottamus instituutioihin on vähentynyt, henkinen hyvinvointi on heikentynyt, vaille terveydenhuoltoa jääminen on lisääntynyt ja energiaköyhyydestä kärsivien kotitalouksien määrä on kasvanut.
Key findings
Pandemian aikana luottamus kaikenlaisiin instituutioihin heikkeni edelleen kaikissa jäsenvaltioissa. Luottamustaan menettivät jopa sellaiset vastaajat, joiden luottamus instituutioihin oli aiemmin korkeaa, kuten taloudellisesti turvatussa asemassa olevat henkilöt. Rokottamattomat vastaajat ilmoittavat luottavansa instituutioihin paljon vähemmän kuin rokotetut. Ero on kasvanut vuodesta 2021 lähtien. Rokottamattomien vastaajien luottamus 10 pisteen asteikolla on 2,3 pistettä ja rokotettujen 5 pistettä.
Sosiaalinen media nousee esiin keskeisenä luottamuksen heikkenemisen aiheuttajana: sosiaalista mediaa ensisijaisena uutislähteenään käyttävien vastaajien keskimääräinen luottamuspistemäärä 10 pisteen asteikolla on 3 pistettä, mikä on paljon vähemmän kuin perinteistä mediaa suosivien vastaajien 4,2 pistettä. Poliittisten päättäjien on torjuttava virheellisen tiedon levittämistä, jotta unionin vakaus ei vaarannu.
Miltei joka viides vastaaja (18 prosenttia) on jäänyt vaille tarvitsemaansa terveydenhuoltoa. Ilmiö on lisääntynyt kaikkialla EU:ssa. Hoitovaje on suurin sairaala- ja erikoissairaanhoidossa, jossa vaille tarvittavia mielenterveyspalveluja jääneiden, erityisesti naisten (24 prosenttia), määrä on kasvanut keväästä 2021 lähtien, mikä on erityisen huolestuttavaa.
Henkinen hyvinvointi EU:ssa on edelleen pandemian alussa kirjattua tasoa alhaisempaa, vaikka rajoituksista on luovuttu asteittain. Tutkimuksen mukaan alhaisinta henkinen hyvinvointi on edelleen 18–29-vuotiaiden keskuudessa, ja vaikka vanhempien ikäryhmien tilanne on parantunut, yli 60-vuotiaat kertoivat mielenterveyden merkittävästä heikkenemisestä. Tämä johtuu todennäköisesti Ukrainassa käytävästä sodasta, josta 76 prosenttia vastaajista ilmaisi olevansa huolissaan tai erittäin huolissaan.
Suuri määrä taloudellisesti heikossa asemassa olevia kotitalouksia oli keväällä 2022 vakavassa energiaköyhyysriskissä. Vastaajista 28 prosenttia ilmoitti asuvansa kotitaloudessa, jossa sähkö-, kaasu- ja energialaskujen maksaminen on myöhässä ja jolla on vaikeuksia tulla toimeen. Tästä ryhmästä 45 prosenttia pelkää, että ei pysty maksamaan sähkö-, kaasu- ja energialaskuja seuraavan kolmen kuukauden aikana.
The factsheet contains the following list of tables and figures.
- Table 1: Proportion of respondents reporting arrears, EU27 (%)
- Figure 1: Proportion of people who became unemployed during the pandemic by country, EU27 (%)
- Figure 2: Location of work across three e-survey rounds (%)
- Figure 3: Preference to work from home by sex and age (%)
- Figure 4: Proportion of people in teleworkable jobs who never telework (%)
- Figure 5: Work–life balance mismatches by sex (% ‘all’ or ‘most of the time’)
- Figure 6: Mental well-being by age category (scale 1–100)
- Figure 7: Negative feelings and risk of depression by age category (%)
- Figure 8: Proportion of people at risk of depression among selected groups (%)
- Figure 9: Unmet healthcare needs by country, EU27 (%)
- Figure 10: Unmet needs for healthcare by type of healthcare, EU27 (%)
- Figure 11: Unmet needs for mental healthcare by age category, EU27 (%)
- Figure 12: Ability to make ends meet by level of difficulty, EU27 (%)
- Figure 13: Proportion of respondents with utility bill arrears by housing status, EU27 (%)
- Figure 14: Correlation between current utility bill arrears and expected payment problems by country (%)
- Figure 15a: Trust in institutions – mean scores (scale 1–10), EU27
- Figure 15b: Trust in institutions – spring 2021 questions – mean scores (scale 1–10), EU27
- Figure 16: Trust in the EU by country and e-survey round – mean scores (scale 1–10), EU27
- Figure 17: Trust in national government by ability to make ends meet (scale 1–10)
- Figure 18: Trust in the EU by ability to make ends meet and e-survey round (scale 1–10)
- Figure 19: Trust in national government by employment status (scale 1–10)
- Figure 20: Trust in the EU by employment status (scale 1–10)
- Figure 21: Trust in institutions by preferred news source – mean scores (scale 1–10), EU27
- Figure 22: Political participation by vaccination status – mean scores, EU27 (%)
- Number of pages
-
17
- Reference nº
-
EF22042EN
- ISBN
-
978-92-897-2268-1
- Catalogue nº
-
TJ-08-22-185-EN-N
- DOI
-
10.2806/190361
- Permalink
Listen to our Eurofound Talks podcast on 'Living in a new era of uncertainty'
The worst of the Covid pandemic may have passed, but in households across Europe its effects linger longer. Add today’s cost of living crisis, rising inflation and the war in Ukraine to the detrimental impacts of Covid and a distressing picture emerges: of mental health issues - especially among young people - of job loss and job insecurity, and of persistent uncertainty about the future. In this episode of #EurofoundTalks, we speak with Daphne Ahrendt, expert on Eurofound’s unique Living, Working and COVID-19 e-survey, on these very issues. As Daphne explains, the latest phase of the survey reveals many insights that could help policy-makers respond to the extraordinary circumstances of day-to-day living and working in Europe.
Cite this publication
Eurofound (2022), Fifth round of the Living, working and COVID-19 e-survey: Living in a new era of uncertainty, Publications Office of the European Union, Luxembourg.
Related publications
Publication series
