Itävallan työelämän maaprofiili
Tässä profiilissa kuvataan Itävallan työelämän keskeisiä piirteitä. Sen tavoitteena on tarjota olennaista taustatietoa työelämää koskevista rakenteista, instituutioista, toimijoista ja sääntelystä.
Tähän sisältyy indikaattoreita, tietoja ja sääntelyjärjestelmiä seuraavista näkökohdista: toimijat ja instituutiot, työehtoiset ja yksilölliset työsuhteet, terveys ja hyvinvointi, palkka, työaika, osaaminen ja koulutus sekä tasa-arvo ja syrjimättömyys työssä. Profiileja päivitetään järjestelmällisesti kahden vuoden välein.
Riita-asioiden laillisuuden ja seurausten arvioinnille ei ole esitetty selkeitä periaatteita, eikä asiasta ole korkeimman oikeuden oikeuskäytäntöä. Lakkojen oikeutus työntekijöiden työtaistelun muotona (Kampfmittel) voidaan päätellä muun muassa valtion puolueettomuuden varmistavista säännöksistä. Tämä legitimiteetti koskee kuitenkin vain lakkoja, jotka mielletään työntekijöiden kollektiiviseksi toiminnaksi (Gesamtaktion). Yleensä tähän sisältyy kaikenlainen palkkaa tai muita työehtoja koskeva vastakkainasettelu yhtäältä yksittäisten työnantajien tai työnantajajärjestöjen ja toisaalta ammattiliittojen tai työntekijäryhmien välillä. Tällaisissa kiistoissa käytettyjä työtaistelumuotoja ovat lakot, työsulut ja boikotit. Lakkotoiminnan tapauksessa oikeusteoriassa erotetaan toisistaan taloudellinen lakko (wirtschaftlicher Streik), poliittinen lakko (politischer Streik), epävirallinen lakko (villimpi Streik), valikoiva lakko (Schwerpunktstreik), varoituksena käytetty symbolinen lakko (Warnstreik) ja osittainen lakko (Teilstreik)). Työsulkujen tapauksessa erotetaan toisistaan riidan aloittava hyökkäystyösulku (Angriffsaussperrung) ja lakon aiheuttama puolustussulku (Abwehraussperrung). On kuitenkin huomattava, että koska Itävallassa on niin vähän työriitoja, jopa asiantuntijan lähestymistapa on pohjimmiltaan teoreettinen.
Vuosina 2011–2014 tapahtui pieniä lakkoja (joista suurin tapahtui vuonna 2011), kun taas vuosina 2015–2017 lakkoja ei ollut lainkaan (kuten myös vuosina 2005–2010). Vuodesta 2018 lähtien lakkoja on järjestetty vuosittain. Suurin tapahtui vuonna 2018, jolloin siihen osallistui 37 923 työntekijää ja menetettiin 71 468 tuntia. Vuonna 2021 lakoihin osallistui 5 032 ihmistä, mikä vaikutti työtaistelutoimien vuoksi menetettyihin 11 368 tuntiin.
Työtaistelutoimien kehitys 2011–2021
2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | |
Total number of working days lost | 56,670 | 563 | 3,277 | 3,309 | 0 | 0 | 0 | 8,934 | 1,973 | 3,687 | 1,421 |
Strike minutes per employee | 7.9 | 0.1 | 0.5 | 0.5 | 0 | 0 | 0 | 1.1 | 0.2 | 0.5 | 0.2 |
Lähteistä : WKÖ, 2023; ÖGB, päiväämätön
Kollektiiviset riidanratkaisumekanismit
Yritystasolla yritysneuvoston on sosiaalialan yhteispäätösoikeuksiensa puitteissa osallistuttava kaikkien sosiaalisten asioiden sääntelyyn laitoksessa. Joissakin asioissa neuvostolla on oikeus yhdenvertaisuuteen eli yhteispäätösmenettelyyn työnantajien kanssa – ja toisissa se voi kutsua puoleen sovittelu- ja välimieslautakunnan (Schlichtungsstelle)), jos työnantajan kanssa ei päästä sopimukseen. Toimivaltainen työ- ja sosiaaliturvatuomioistuin perustaa tämän lautakunnan, jossa on yhtä monta edustajaa työmarkkinaosapuolten edustajista ja jonka tuomari valvoo puolueettomasti. Lautakunnan tehtävänä on sopia asianosaisten kesken kyseisestä asiasta ja, jos se ei onnistu, ratkaista asia itse.
Yksittäiset riidanratkaisumekanismit
Itävallassa yksittäiset työ- ja työriidat kuuluvat yleisten tuomioistuinten toimivaltaan. Näihin erityisiin lainkäyttömekanismeihin verrattuna vaihtoehtoiset riidanratkaisumenetelmät eivät ole näkyvä piirre maan yksilöllisen riidanratkaisun oikeusjärjestelmässä. Jossain määrin tämä voi johtua maan selvästi "korporatiivisesta" työmarkkinasuhteiden rakenteesta. Yksittäisessä työ- ja työriidassa asianomainen työntekijä ottaa yleensä yhteyttä joko asianomaiseen ammattiliittoon (jos hän on jäsen) tai työkamariin (Arbeiterkammer, AK) (jonka jäsenyys on pakollista kaikille yksityisen sektorin työntekijöille) saadakseen tietoja. neuvonta ja apu oikeudellisissa menettelyissä. Useimmissa yksittäisissä työriita-asioissa joko AK tai ammattiliitto yrittää puuttua asiaan (ottamalla yhteyttä työnantajaan) ohittaakseen muodolliset oikeudenkäynnit tuomioistuimissa.
Vaihtoehtoisten riidanratkaisumekanismien käyttö
Vaihtoehtoisten riidanratkaisumekanismien käytöstä ei ole saatavilla virallisia tietoja (ks. edellinen jakso). AK julkaisee vuosittain tuloksellisuuskertomuksen, jossa se raportoi jäsentensä puolesta järjestämiensä kuulemisten määrästä ja tyypistä sekä varoista, joita se voisi vaatia jäsenilleen takaisin oikeudenkäynneissä ja tuomioistuinten ulkopuolisissa menettelyissä.
