Toimijat ja instituutiot Belgiassa

Liittohallitus vastaa työlainsäädännöstä ja sosiaaliturvasta. Belgian liittovaltion julkishallinnon (FPS) työllisyys-, työmarkkina- ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu vastaa liittovaltion hallinnollisista palveluista työmarkkinoilla ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelussa, kuten työmarkkinoiden sääntelyssä. Työsuojeluviranomainen on osa tätä liittovaltion julkista palvelua, ja se valvoo sosiaalilainsäädännön ja työhyvinvoinnin täytäntöönpanoa. Päivärahat, kuten työttömyyskorvaukset tai työuran keskeytyspalkkiot, ovat kansallisen työvoimatoimiston alaisuudessa.

Kuudennen valtionuudistuksen (2011–2012) jälkeen vastuu ammatillisesta koulutuksesta, kohderyhmien työmarkkinapolitiikasta ja suurin osa työttömien työllisyyttä edistävistä toimenpiteistä on siirretty Belgian alueille. Asiasta vastaavat julkiset yksiköt ovat Flanderin alueella Flanderin julkinen työvoimapalvelu (Vlaamse Dienst voor Arbeidsbemiddeling en Beroepsopleiding, VDAB), Vallonian alueella alueellinen ammatillisen koulutuksen ja työvoiman toimisto (Office communautaire et régional de la formation professionnelle et de l'emploi, FOREM) ja Brysselin alueella Actiris.

Työtuomioistuimet ovat tärkeimmät toimielimet, jotka valvovat työntekijöiden oikeuksien toteutumista. Riitatyypistä riippuen sovittelu voi kuitenkin tapahtua yrityksen sisällä.

Tärkein työterveyttä ja -turvallisuutta valvova ja edistävä elin on työelämän ehkäisemistä ja suojelua käsittelevä korkea neuvosto (Conseil supérieur pour la prevention et la protection au travail/Hoge Raad voor Preventie en Bescherming op het Werk).

• FPS Employment, Labour and Social Dialogue, Conseil supérieur pour la prévention et la protection au travail

Edustavuuden perusteista säädetään vuoden 1968 työehtosopimuslaissa (muutettu 30. joulukuuta 2009 annetulla lailla). Edustaakseen ammattiliitolla tai työnantajajärjestöllä on oltava vähintään 125 000 jäsentä, sen on oltava työntekijöiden tai työnantajien ammattialakohtainen järjestö (tai kuuluttava ammatilliseen järjestöön) ja edustaa ehdotonta enemmistöä yksityisen ja julkisen sektorin toimialoista ja toiminnoista.

Nämä kriteerit määrittävät ammattiliittojen ulkoisen edustavuuden. Kun ammattiliitto täyttää nämä kriteerit, se voi tehdä työehtosopimuksia, hakea edustusta sekakomiteassa ja olla edustettuna talousneuvostossa ja kansallisessa työneuvostossa.

Tällä hetkellä kolmella ammattiliitolla ja niiden jäsenliitoilla on edustusasema: Belgian yleinen työväenliitto (Fédération Générale du Travail de Belgique/Algemeen Belgisch Vakverbond, FGTB/ABVV), kristillisten ammattiliittojen keskusjärjestö (Confédération des Syndicats Chrétiens/Algemeen Christelijk Vakverbond, CSC/ACV) ja Belgian liberaalien ammattiliittojen liitto (Centrale Générale des Syndicats Libéraux de Belgique/Algemene Centrale der Liberale Vakbonden van België, CGSLB/ACLVB).

Lisätietoja tärkeimpien työmarkkinajärjestöjen edustavuudesta on Eurofoundin edustavuutta koskevassa tutkimuksessa monialaisista työmarkkinaosapuolista tai Eurofoundin alakohtaisista edustavuustutkimuksista.

Ammattiliitoilla, työnantajajärjestöillä ja julkisilla instituutioilla on keskeinen rooli työsuhteen, työolojen ja työmarkkinasuhteiden rakenteiden hallinnassa. Ne ovat toisiinsa kytkeytyviä osia monitasoisessa hallintojärjestelmässä, johon kuuluvat eurooppalainen, kansallinen, alakohtainen, alueellinen (maakunta- tai paikallistaso) ja yritystaso. Tässä jaksossa tarkastellaan tärkeimpiä toimijoita ja instituutioita sekä niiden roolia Belgiassa.

Tietoa ammattiliittojen edustuksesta

Kaikilla Belgian kansalaisilla on oikeus kuulua ammattiliittoon ammatillisesta asemastaan riippumatta (työntekijät, työntekijät, toimihenkilöt, virkamiehet, työttömät, eläkeläiset). Belgian ammattiliitot kattavat kaikki työntekijät (ja sen ulkopuolella) monien toimialojen, ammattien tai ammatillisen aseman mukaan.

Belgiassa on yksi Euroopan korkeimmista ammattiyhdistystiheydestä, joka on verrattavissa Skandinavian maiden lukuihin. Vuosina 2010–2019 tämä osuus pysyi melko vakaana (50–56 prosenttia).

Ammattiliittojen jäsenmäärä ja jäsentiheys 2010–2019

Huom.:* Ammattiliittoon kuuluvien työntekijöiden osuus. ** Ammattiliiton jäsenten ammattiliiton jäsenyys on laskettu ammattiliiton kokonaisjäsenyydestä ja tarvittaessa oikaistu ammattiliittojen jäsenille, jotka eivät kuulu aktiivi-, huollettava- ja palkattuun työvoimaan (eli eläkkeellä olevat työntekijät, itsenäiset ammatinharjoittajat, opiskelijat, työttömät).
: Tekijän omat tiedot.: Author’s own data.

Tärkeimmät ammattiliittojen keskusjärjestöt ja liitot

Kolme tärkeintä ammattiliittoa ovat CSC/ACV (1,5 miljoonaa jäsentä), FGTB/ABVV (1,5 miljoonaa jäsentä) ja CGSLB/ACLVB (295 000 jäsentä).

Tärkeimmät ammattiliittojen keskusjärjestöt ja liitot

Huom: Jäsentiedot sisältävät opiskelijoiden maksuttoman liiton jäsenyyden.
: Ammattiliittojen ilmoittamat tekijän omat tiedot.: Author’s own data reported by trade unions.

Tilanne ei ole muuttunut perustavanlaatuisesti viime vuosina: uusia ammattiliittoja tai fuusioita ei ole syntynyt, eikä voimatasapaino ole muuttunut. Ammattiliittojen edustavuuden mittaamiseksi vuonna 2012 järjestettyjen sosiaalisten vaalien jälkeen CGSLB/ACLVB saavutti kuitenkin ensimmäistä kertaa 10 prosentin kynnyksen.

Tietoja työnantajan edustuksesta

Kaikilla Belgiassa sijaitsevilla yrityksillä ja itsenäisillä ammatinharjoittajilla on oikeus liittyä työnantajajärjestöön. Ammattiliittojen tavoin työnantajajärjestöillä on kansallisia ja/tai alakohtaisia osastoja. Yritykset ja/tai itsenäiset ammatinharjoittajat voivat vapaasti liittyä yhteen (tai useampaan toimipisteeseen). Belgian tärkeimmän kansallisen työnantajajärjestön, Belgian työnantajaliiton (Fédération des Entreprises de Belgique/Verbond van Belgische Ondernemingen, FEB/VBO) mukaan työnantajajärjestöjen osuus kaikista belgialaisista yrityksistä on 75 prosenttia. Kaikkien työnantajaorganisaatioiden tiheydestä ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa.

Työehtosopimusneuvotteluihin osallistuvat työnantajajärjestöt sekä kansallisella että alakohtaisella tasolla neuvottelevat maa- tai alakohtaisesti. Näin ollen kaikki maan tai alan yritykset kuuluvat työehtosopimuksen piiriin riippumatta siitä, kuuluvatko ne työnantajajärjestöön.

Työnantajajärjestöjen jäsenmäärä ja jäsentiheys 2012–2019

Huom.****s: * Niiden työntekijöiden prosenttiosuus, jotka työskentelevät yrityksessä, joka on työehtosopimusneuvotteluihin osallistuvan työnantajajärjestön jäsen. Ei saatavilla.
: Tekijän omat tiedot.: Author’s own data.

Keskeiset työnantajajärjestöt

FEB/VBO on Belgian tärkein kansallinen työnantajajärjestö. Se edustaa 50:tä alakohtaista työnantajaliittoa. Se edustaa yhteensä 50 000 yritystä, joista 25 000 on pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Muita työnantajajärjestöjä ovat Belgian maanviljelijöiden liitto (Fédération des Agriculteurs Belges/Belgische Boerenbond), voittoa tavoittelevien yritysten keskusjärjestö, flaamilaisten itsenäisten yrittäjien liitto (Unie van Zelfstandige Ondernemers, UNIZO) ja ranskankielinen keskiluokan liitto (Union des Classes Moyennes, UCM).

Alueellisella tasolla tärkeimmät työnantajajärjestöt ovat UNIZOn ja UCM:n lisäksi Voka, UWE ja Brussels Enterprises Commerce and Industry. Voittoa tavoittelemattomia aloja edustavat voittoa tavoittelevien yritysten liitto (Vereniging voor social profit ondernemingen), Unipso ja Brysselin yhteiskunnallisten voittojen yritysten keskusjärjestö (Brusselse Confederatie van Social-Profit Ondernemingen).

Keskeiset työnantajajärjestöt ja keskusjärjestöt

Lähde: Tekijän omat tiedot

Kolme suurinta ammattiliittoa ja työnantajien edustajat neuvottelevat joka toinen vuosi ammattialojen välisestä sopimuksesta, jossa määritellään talous- ja sosiaalialaan liittyvät toimenpiteet kahdeksi seuraavaksi vuodeksi. Jos sopimukseen ei päästä, hallituksen on puututtava asiaan. Hallitus kuulee kahta kansallista kaksikantaista neuvostoa, keskustalousneuvostoa ja kansallista työneuvostoa, työlainsäädäntöä, työsuhteita ja sosiaaliturvaa koskevissa taloudellisissa ja sosiaalisissa kysymyksissä. Lisäksi työmarkkinaosapuolilla on oikeus tehdä monialaisia sopimuksia kansallisessa työneuvostossa. Kullakin kolmella Belgian alueella on vastaava neuvosto: Flanderin sosiaali- ja sosiaalitalousneuvosto (Sociaal Economische Raad van Vlaanderen, SERV), Wallonia_ talous- ja sosiaalineuvosto (Conseil économique et social de Wallonie_, CESW) ja Brysselin pääkaupungin talous- ja sosiaalineuvosto Region_ (Conseil économique et social de la région de Bruxelles capitale/Economische ja Sociale Raad voor het Brussels Hoofstedelijk Gewest)._A kansallinen kolmikanta neuvosto, korkea ennaltaehkäisyn ja suojelun neuvosto työpaikalla, perustettiin neuvomaan hallitusta työntekijöiden hyvinvoinnista työpaikalla.

Tärkeimmät kolmi- ja kaksikantaelimet

Lähde: Tekijän omat tiedot.

Yritysneuvosto (Conseil d'entreprise/Ondernemingsraad, CE/OR) perustetaan heti, kun yrityksessä saavutetaan 100 työntekijän raja. Se koostuu sosiaalivaaleissa valituista työntekijöiden edustajista ja työnantajien edustajista. Työnantajan on kutsuttava se vähintään kerran kuukaudessa yrityksen tiloihin. Työnantaja tiedottaa CE/OR-jäsenille yrityksen taloudellisesta tilanteesta, tuottavuudesta, tulevasta työllisyyskehityksestä ja tavoitteista. CE/OR-alueella työnantajan on annettava tietoja henkilöstön organisaation merkittävistä suunnitelluista muutoksista, kuten rakennemuutoksista, toimipaikan sulkemisesta, fuusiosta tai yövuoron käyttöönotosta, sekä koulutustoimenpiteistä.

Työpaikkojen ennaltaehkäisy- ja suojelukomitea (Comité pour la prévention et protection au travail/Comité voor preventie en bescherming op het werk) koostuu sosiaalisissa vaaleissa valituista työntekijöiden edustajista, ennaltaehkäisevistä neuvonantajista sekä työterveydestä ja -turvallisuudesta vastaavista yrityksen johdon jäsenistä. Komitea valvoo kaikkia työntekijöiden terveyteen, työympäristöön ja työoloihin liittyviä kysymyksiä.

Ammattiyhdistysvaltuuskunnalla (délégation syndicale/vakbondsafvaardiging) on oikeus olla läsnä missä tahansa yrityksessä, jossa on alakohtaisessa työehtosopimuksessa vahvistettu vähimmäismäärä työntekijöitä. Valtuuskunnan jäsenet nimittävät ammattiliitot tai henkilöstö valitsee heidät. Toisin kuin kaksi muuta elintä, ammattiliittojen valtuuskunta edustaa vain yrityksen ammattiliittoon kuuluvia työntekijöitä eikä koko henkilöstöä. Se voi neuvotella työehtosopimuksista yrityksessä ja puuttua henkilöstön mahdollisiin ristiriitoihin työnantajan kanssa. Lisäksi ammattiliittojen valtuuskunnalla on oikeus saada tietoa työolojen muutoksista. Jos yrityksessä ei ole CE/OR:ää eikä työpaikan ennaltaehkäisy- ja suojelukomiteaa, ammattiliiton valtuuskunta voi hoitaa näiden kahden elimen tehtävän.

Sääntely, edustuselinten kokoonpano ja toimivalta

Lähde: Tekijän omat tiedot.