Belgian taustaa

Vuodesta 2012 vuoteen 2022 Belgian bruttokansantuote kasvoi 10,6 prosenttia. Samana ajanjaksona kokonaistyöttömyys laski 2 prosenttiyksikköä ja oli 5,6 prosenttia vuonna 2022, mikä on hieman vähemmän kuin EU:n keskiarvo, joka oli samana vuonna 6,2 prosenttia. Nuorten työttömyysluvut laskivat 3,6 prosenttiyksikköä 10 vuoden aikana ja olivat 16,4 prosenttia vuonna 2022, mikä on yli EU:n keskiarvon (14,5 prosenttia).

Belgiassa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu perustuu muun muassa työehtosopimuksia ja sekakomiteoita koskevaan 5. joulukuuta 1968 annettuun lakiin (Loi du 5 décembre 1968 sur les conventions collectives de travail et les commissions paritaires/Wet van 5 december 1968 bretreffende de collectieve arbeidsovereenkomsten en de paritaire comites). Kokoontumis- ja yhdistymisvapaudesta sekä tiedonsaanti-, kuulemis- ja neuvotteluoikeudesta säädetään Belgian perustuslaissa, kun taas 5. joulukuuta 1968 annetussa laissa säädetään ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen edustavuusvaatimuksista (ks. kohta "Edustavuus"). Työlainsäädäntöön kuuluu työaikaa, työnantajien ja työntekijöiden oikeuksia ja velvollisuuksia koskeva lainsäädäntö sekä nuoriin työntekijöihin liittyvät erityistoimenpiteet.

Viime vuosina maassa on toteutettu useita työlainsäädännön uudistuksia osittain vuosien 2007–2008 finanssikriisin jälkeisten säästötoimien vuoksi. Ne liittyvät työajan joustoon (2012, 2016, 2017, 2022); vuokratyö (2013); joustavat työpaikat hotelli-, ravintola- ja ravintola-alalla, pienkaupassa, elokuvateattereissa, urheilussa, kulttuurissa ja terveydenhuollossa (2015, 2017, 2022); sähköisen kaupankäynnin yötyö (2015; lisämuutokset vuosina 2017 ja 2023) varhaiseläkkeiden ja eläkkeiden uudistukset (2012–2015) uravapaajärjestelmä (2015); toimenpiteet kestävän työn lisäämiseksi (2012–2013 ja 2017) ja koeajan poistaminen (2014).

Toinen merkittävä muutos koskee työntekijä- ja toimihenkilöiden yhtenäisemmän ammattiaseman käyttöönottoa irtisanomisaikojen osalta (26. joulukuuta 2013 annettu laki).

1990-luvun lopulta lähtien valtiolla on ollut yhä suurempi rooli työehtosopimusneuvotteluissa (Capron et al., 2013), ja sillä on useita yhdistettyjä tehtäviä. Se on puuttunut asiaan suoraan, kuten lokakuussa 2014 valtaan tulleen hallituksen ehdotuksessa poistaa seuraava automaattinen indeksisidonnainen palkankorotus. Se katsoi, että Belgian ja naapurimaiden välinen palkkaero on liian suuri, mikä tekee Belgiasta kilpailukyvyttömän. Valtiojohtoinen inflaation ja työvoimakustannusten hallinta on myös aiheuttanut voimakkaita paineita työehtosopimusneuvotteluille. Katso lisätietoja Van Gyes et al (2017). Tämän suuntauksen mukaisesti maan institutionaalisesta ja poliittisesta rakenteesta on tullut liittovaltiollisempi, ja alueille ja yhteisöille on myönnetty enemmän valtaa. Viranomaisten ja työnantaja- tai ammattiliittokeskusjärjestöjen tiiviin vuorovaikutuksen ansiosta maan alueellistaminen on lisännyt alueellisten toimijoiden vaikutusvaltaa. Työnantajien puolella tämä koskee erityisesti Flanderin kauppakamareita (_Vlaams netwerk van ondernemingen,_Voka) ja Vallonian liike-elämän liittoa (_Union Wallonne des Entreprises,_UWE). Ammattiyhdistyspuolella nykyiset kansalliset rakenteet ovat säilyneet. Ammattiliittojen organisatoristen muutosten osalta on yleinen suuntaus, että toimivaltaa siirretään ammattiliittojen kesken, jotta se vastaisi paremmin tiettyjen alojen työvoiman koostumusta sekä työntekijä- ja toimihenkilöiden välisen kuilun pienenemistä.

Vuonna 1970 Belgian valtio otti käyttöön liittovaltiorakenteen, johon kuului alueita ja yhteisöjä. Tätä federalisaatioprosessia vahvistettiin kuudella suurella institutionaalisella uudistuksella, jotka toteutettiin vuosina 1970, 1980, 1988–1989, 1993 ja 2001, sekä viimeisellä uudistuksella vuonna 2013. Viimeisin toimielinuudistus vaikutti työmarkkinoiden järjestämiseen antamalla alueille enemmän valtaa aloilla, joilla työmarkkinaosapuolilla on yleensä merkittävä rooli, kuten terveys- ja turvallisuusalalla tai työllisyyspolitiikassa.

Näiden uudistusten tärkein kehitys oli se, että toimialarajat ylittävät työmarkkinaosapuolet eivät voineet allekirjoittaa ammattialojen välistä sopimusta vuosiksi 2011–2012 ja 2013–2014. Viimeisimmällä neuvottelukierroksella vuosille 2023–2024 hallitus lopulta otti ohjat käsiinsä, koska työmarkkinaosapuolet eivät pitkistä neuvotteluista huolimatta päässeet sopimukseen. Palkkamarginaaliksi vahvistettiin 0 %. Keskeinen seikka tässä on se, että palkanmuodostus on usein osoittautunut ristiriitaiseksi kysymykseksi vuoden 2008 jälkeisenä aikana. Sekä palkanmuodostusmekanismit että palkkataso olivat keskeisiä kysymyksiä viimeisimmillä toimialojen välisillä neuvottelukierroksilla kymmenen jäsenvaltion ryhmässä[[1]](file:///C:/Users/ssm/Downloads/EF23067_Belgium_Publication%20(1).docx#_ftn1)", mikä johti kiistoihin ja toisinaan yksipuoliseen valtion väliintuloon.

Ministerineuvosto hyväksyi 23. tammikuuta 2022 luonnoksen kuninkaalliseksi asetukseksi, jonka tavoitteena on asettaa työvoimakustannusten enimmäiskehitys vuosille 2023–2024. Koska työmarkkinaosapuolet eivät päässeet sopimukseen palkkanormista[[2]](file:///C:/Users/ssm/Downloads/EF23067_Belgium_Publication%20(1).docx#_ftn2), hallitus päätti noudattaa Business Councilin valmistelevaa raporttia ja vahvisti 0 prosentin palkkanormin.

Tarjotakseen ylimääräistä lisäkorvausta 0 prosentin yläpuolella hallitus salli kertaluonteisen preemion "kulutussekin" muodossa. Vuoden 2022 aikana "hyviä tai poikkeuksellisia tuloksia" saavuttaneilla yrityksillä oli mahdollisuus myöntää työntekijöilleen kertaluonteinen ostovoimapreemio. Ostovoimapreemio oli enintään 500 euroa työntekijää kohden yrityksille, jotka olivat saavuttaneet hyviä tuloksia. Poikkeuksellisen suuria voittoja tehneissä yrityksissä tämä vakuutusmaksu oli enintään 750 euroa työntekijää kohden.

Kansallinen työneuvosto antoi 24. tammikuuta 2023 sekä työntekijöiden edustuksen että työnantajaedustuksen eriävän mielipiteen ostovoimapreemiaa koskevasta kuninkaallisen asetusluonnoksen kanssa. Sekä työntekijöiden että työnantajien edustajat huomauttivat, että laissa tai asetuksessa ei tällä hetkellä ole määriteltyjä termejä "suuri voitto" ja "poikkeuksellisen suuri voitto".