Toimijat ja instituutiot Bulgariassa

Valtiolla on yleinen rooli työmarkkinasuhteiden säätelyssä, valvonnassa ja helpottamisessa instituutioidensa kautta. Työ- ja sosiaaliministeriö on tärkein kansallinen viranomainen, joka käsittelee työlainsäädäntöä ja työoloja. Se neuvottelee ja tekee yhteistyötä työntekijöitä ja työnantajia edustavien järjestöjen kanssa kansallisella tasolla työmarkkinapolitiikkojen kehittämisessä ja täytäntöönpanossa, kansallisten työmarkkinoiden suojelussa ja työvoiman koulutuksessa.

Bulgariassa ei ole erityisiä työtuomioistuimia. Kaikki yksittäiset työriidat käsitellään yleisissä tuomioistuimissa. Vuonna 2016 työlakiin tehdyn muutoksen seurauksena (45 § "Edustus tuomioistuimessa") ammattiliitoilla ja niiden osastoilla on työntekijöiden pyynnöstä oikeus edustaa niitä tuomioistuimessa.

Työ- ja sosiaaliministeriön kansallinen sovittelu- ja välimieslaitos (NICA) toimii sovittelu- ja välimiesmenettelyelimenä kolmikantaisesti. NICA:n päätavoitteena on helpottaa CLD:n ratkaisemista sovittelun ja välimiesmenettelyn avulla vaihtoehtoisena, tuomioistuimen ulkopuolisena riidanratkaisukeinona kollektiivisissa työriita-asioissa.

Yleinen työsuojeluviranomainen (valtion virasto) valvoo, että työn laatua sekä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevaa työlainsäädäntöä noudatetaan.

Kansallinen työolorahasto perustettiin työterveys- ja työturvallisuuslain nojalla, ja siitä rahoitetaan hankkeita, joilla parannetaan työoloja ja joilla on kansallista, toimiala- ja alakohtaista merkitystä.

Edustavuutta koskevat yleiset säännöt on kuvattu työlain 34 ja 35 §:ssä. Edustavien työmarkkinaosapuolten sovintomenettely on kuvattu työlain 36 §:ssä. Työmarkkinaosapuolten jäsenlaskenta järjestetään joka neljäs vuosi, mutta tiedot eivät ole julkisesti saatavilla.

Ammattiliittojen on osoitettava, että ne täyttävät seuraavat kriteerit, jotta ne voidaan hyväksyä kansallisesti edustaviksi (työlain 34 §).

• Heillä on oltava vähintään 50 000 jäsentä (75 000 vuonna 2012).

• Alueellinen edustus: Niillä on oltava paikallisosastoja yli neljäsosassa maan kunnista.

• Niillä on oltava kansallinen hallintoelin.

• Kokemuksen pituus: Heillä on oltava oikeushenkilön asema, joka on saatu rekisteröimällä voittoa tavoittelemattomaksi yhdistykseksi vähintään kolme vuotta ennen väestönlaskentaa.

Työnantajajärjestöjen on osoitettava seuraavat seikat (työlain 35 §).

• Niissä on oltava vähintään 1 500 jäsenyritystä, joissa on yhteensä vähintään 50 000 työntekijää tai 100 000 työntekijää kaikissa työnantajajärjestön jäsenissä, jotka työskentelevät työsuhteissa.

• Ne edustavat työnantajia yli neljänneksessä NACE-koodin mukaisista toimialoista, ja kullakin toimialalla on vähintään 5 prosenttia työntekijöitä tai kullakin toimialalla vähintään 10 työnantajaa.

• Alueellinen edustus: Ne edustavat työnantajia yli neljäsosassa Bulgarian kunnista.

• Kokemuksen pituus: Heillä on oikeushenkilön asema, joka on saatu rekisteröitymällä voittoa tavoittelemattomaksi yhdistykseksi vähintään kolme vuotta ennen väestönlaskentaa.

Tietoa ammattiliittojen edustuksesta

Työlain 4 ja 5 §:ssä säädetään, että työntekijöillä/työnantajilla on oikeus ilman ennakkolupaa vapaasti perustaa ammattiliittoja/järjestöjä, liittyä niihin vapaaehtoisesti tai erota niistä, ottaen huomioon vain niiden säännöt. Työlaissa ei säädetä työntekijöiden tai alojen poissulkemisesta. Virkamiehet voivat myös muodostaa ammattiliittoja ja olla niiden jäseniä (virkamieslain mukaisesti). Yhdistymisvapaudesta säädetään perustuslaissa (49 §).

Joitakin rajoituksia on asetettu muissa lainsäädäntöasiakirjoissa, kuten sisäministeriön laissa. Turvallisuusjärjestelmän työntekijöillä on oikeus liittyä vain sisäministeriön ammattiliittoihin (ei valtakunnallisesti edustaviin työmarkkinaosapuoliin).

Vuoteen 2003 mennessä ammattiliittojen jäsenmäärä väheni tasaisesti. Järjestäytymistiheys laski vuosina 2008–2013, mutta suhteellisesti vähemmän kuin jäsenmäärä. Tämä johtui kokonaistyöllisyyden laskusta yli 15 prosenttia vuosina 2008–2012 sekä teollisuus-, palvelu- ja julkishallinnon supistumisesta. Vuodesta 2004 lähtien tärkeimmät syyt taantumiseen ovat olleet valtionyhtiöiden yksityistäminen ja se, että yli 90 prosenttia yrityksistä on pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joiden järjestäytyminen ammattiliittojen on haastavaa. Myös uusilla työllistymismuodoilla, kuten yrittäjyydellä, ja harmaan talouden työntekijöiden määrän kasvulla on ollut merkitystä. Dimitrovin (2021) mukaan ammattiyhdistystiheys osoitti edelleen laskusuuntausta vuonna 2020, vaikkakin hitaammin. Virallisten väestönlaskentojen tiedot osoittavat, että ammattiyhdistystiheys oli 16,9 prosenttia vuonna 2008, 16,4 prosenttia vuonna 2012 ja 15,4 prosenttia vuonna 2016.

Yleisesti ottaen järjestäytymistiheys on suurempi julkisella sektorilla (koulutus ja terveydenhuolto) ja useilla valmistavan teollisuuden toimialoilla (metalli, kemianteollisuus ja kaivostoiminta), mutta se on alhainen muualla teollisuudessa, palveluissa ja rakentamisessa (Kirov, 2019).

Ammattiliittojen jäsenmäärä ja jäsentiheys 2010–2020

Huom.:* Ammattiliiton jäsenten osuus kaikista työntekijöistä. ** Ammattiyhdistystiheysluvut kuvaavat ammattiyhdistystiheyttä, joka on ammattiliittojen nettojäsenyys suhteessa palkansaajista työssä ja jäsenyysluvut edustavat ammattiliittojen nettojäsenyyttä. *** Ammattiyhdistystiheyden osalta vuosien 2010 ja 2012 tiedot perustuvat kansalliseen edustavaan tutkimukseen Work Climate Index, ja vuosien 2013 ja 2014 tiedot perustuvat kansalliseen edustavaan Syndibarometri-tutkimukseen (molemmat CITUBin sosiaali- ja ammattiyhdistystutkimuslaitoksen toteuttamiin). Vuosien 2016–2020 tiedot perustuvat virallisiin väestölaskentoihin ja ovat aliarvioituja, koska ne on laskettu vain edustavien ammattiliittojen ammattiliittojen jäsenyyden perusteella. Palkansaajien ammattiyhdistysjäsenyys perustuu (kotitalouksien) työvoimatutkimuksiin tai muihin tutkimuksiin (esim. työolotutkimukset, sosiaaliset asennetutkimukset), joissa vastaajalta kysytään hänen ammattiliittoon kuulumisestaan päätyössään. Palkansaajien ammattiliittojen jäsenyys lasketaan (ammatti)liiton kokonaisjäsenyydestä ja mukautetaan tarvittaessa aktiivisen, huollettavan ja palkatun työvoiman ulkopuolisille ammattiliittojen jäsenille (eli eläkkeelle jääneet työntekijät, itsenäiset ammatinharjoittajat, opiskelijat, työttömät). n.a., ei saatavilla; OECD/AIAS ICTWSS, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö/Amsterdam Institute for Advanced Labour Studies Ammattiliittojen institutionaaliset ominaispiirteet, palkanmuodostus, valtion väliintulo ja sosiaaliset sopimukset.

Lähteet: Visser, 2019; Dimitrov, 2021.

Tärkeimmät ammattiliittojen keskusjärjestöt ja liitot

Bulgarian tärkeimmät kansallisesti edustavat ammattiliittojen keskusjärjestöt ovat CITUB ja Podkrepa (CL Podkrepa).

CITUB on Bulgarian suurin ammattiliitto. Se perustettiin vuonna 1990 kommunismin ainoan ammattiliiton (Balgarski Profesionalni Sauzi) pohjalta. CL Podkrepa perustettiin 8. helmikuuta 1989. Alkuvuosinaan (vuoteen 1991 asti) CL Podkrepa yhdisti ammattiyhdistys- ja poliittisen toiminnan. CL Podkrepasta tuli kuitenkin nopeasti Bulgarian toiseksi suurin ammattiliittojen keskusjärjestö, joka kattaa kaikki talouden alat ja alueet. CITUB piti yhdeksännen kongressinsa toukokuussa 2022, ja istuva presidentti Plamen Dimitrov valittiin uudelleen uudelle viisivuotiskaudelle. CL Podkrepa juhli 11. kongressissaan (8.–9. helmikuuta 2023) 34-vuotista taivaltaan ja vaati päättäväistä tulonkorotusta kaikilla talouden aloilla ja minimipalkan nopeutettua korotusta.

Molemmat kansalliset edustavat ammattiliitot järjestävät maanlaajuisia tiedotuskampanjoita, kuten "Grey Kills" (CITUB, 2019), joiden tavoitteena on vähentää epävirallisen talouden osuutta Bulgariassa ja asettaa etusijalle rakennus-, maatalous-, valmistus- ja autoteollisuuden toiminnot. CL Podkrepa käynnisti vuonna 2019 yhteistyössä Bulgarian lääkäriliiton, Bulgarian ammatillisen terveydenhuollon liiton ja sisäministeriön ammattiyhdistysliiton kanssa kampanjan kunnollisten työolojen ja yötyön palkan nostamiseksi.

Vuonna 2018 CITUB ja CL Podkrepa järjestivät yhteisiä protestitoimia, joiden tarkoituksena oli suojella Bulgarian sähköteollisuutta, ja vaativat uutta valtion energiastrategiaa vuosille 2030–2050 kompensoimaan Maritsa Iztok 2 -voimalaitoksen hiilidioksidipäästöistä aiheutuvia menetyksiä. Molemmat keskusjärjestöt järjestivät 12. tammikuuta 2023 mielenosoituksen nimeltä "Suojellaan maan energiaturvallisuutta", joka liittyi kansallisessa elpymis- ja palautumissuunnitelmassa tehtyyn sitoumukseen vähentää energia-alan hiilidioksidipäästöjä 40 prosenttia vuoden 2025 loppuun mennessä vuoden 2019 tasoon verrattuna. Valtion talousarviosta, sairausvakuutusrahaston talousarviosta ja vuoden 2023 sosiaaliturvabudjetista käydyissä keskusteluissa ammattiliitot vaativat lakisääteisen vähimmäispalkan 10–15 prosentin korotusta.

Tärkeimmät ammattiliittojen keskusjärjestöt ja liitot

Huomautus: Nämä ovat kansallisesti edustavia ammattiliittojen keskusjärjestöjä ja liittoja.
: Mukautettu Dimitrovin (2021) mukaan, jossa lainataan työ- ja sosiaaliministeriön tietoja vuosina 2012, 2016 ja 2020 suoritetuista virallisista väestölaskennoista.: Adapted from Dimitrov (2021), quoting data from the Ministry of Labour and Social Policy from official censuses conducted in 2012, 2016 and 2020.

Tietoja työnantajan edustuksesta

Kaikilla työnantajilla on oikeus liittyä työnantajajärjestöihin (työlain 5 §). Yksi yritys voi olla useamman kuin yhden työnantajajärjestön jäsen. Tämä moninkertainen jäsenyys vaikeuttaa todellisen tiheyden ja jäsenmäärän arviointia.

Vuonna 2016 tehdyillä työlakimuutoksilla parlamentti hyväksyi alhaisemmat kriteerit (50 000 jäsentä, kuten vuosina 1992–2012 75 000 jäsenen sijaan) työmarkkinaosapuolten kansalliselle edustavuudelle.

Julkisesti saatavilla olevien vuoden 2012 väestönlaskentatietojen mukaan työnantajajärjestöt kattavat noin 14 prosenttia Bulgarian yrityksistä. Vuoden 2016 väestönlaskennan jälkeen Dimitrovin (2018) mukaan tämä on laskettu 15,5 prosentiksi, ja se nousee 17,6 prosenttiin vuonna 2020 (Dimitrov, 2021).

Kuten alla olevasta taulukosta näkyy, toimipaikkatiheys kasvoi vuoden 2016 ja vuoden 2020 väestönlaskennan välillä, kun taas henkilöstötiheys laski. Tämä voi tarkoittaa sitä, että useammat mutta pienemmät toimipaikat päättävät liittyä työnantajajärjestöjen jäseniksi.

Työnantajajärjestöjen jäsenmäärä ja tiheys 2012–2020

Huom.:* Niiden toimipaikassa työskentelevien työntekijöiden prosenttiosuus, jotka ovat työehtosopimusneuvotteluihin osallistuvien työnantajaorganisaatioiden jäseniä. OECD/AIAS ICTWSS, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö/Amsterdam Institute for Advanced Labour Studies Ammattiliittojen institutionaaliset ominaispiirteet, palkanmuodostus, valtion väliintulo ja sosiaaliset sopimukset.
: Mukautettu Dimitrovin (2017, 2021) perusteella, jossa lainataan työ- ja sosiaaliministeriön väestönlaskentatietoja vuosilta 2016 ja 2020; omat laskelmat, jotka perustuvat kansallisten tilastojen tilastoihin yritysten lukumäärästä vuonna 2019 ja työntekijöiden määrästä vuonna 2020 (ensimmäiset yhdeksän kuukautta) sekä tiedot kansallisesta edustavasta tutkimuksesta "Work-climate-index" (CITUB:n ISTUR).: Adapted from Dimitrov (2017, 2021), quoting census data from 2016 and 2020 from the Ministry of Labour and Social Policy; own calculations based on NSI statistics on the number of the enterprises in 2019 and the number of employees in 2020 (first nine months) and data from National representative survey “Work-climate-index” (ISTUR of CITUB).

Keskeiset työnantajajärjestöt

Viimeisimmän väestönlaskennan mukaan vuonna 2020 on viisi kansallisesti edustavaa työnantajajärjestöä: BIA, CEIBG, BICA, Bulgarian kauppa- ja teollisuuskamari ja Yksityisten yritysten liitto (UPEE). Bulgarian innovatiivisten teknologioiden työnantajaliittoa ei pidetty edustavana (ministerineuvosto 2021).

Toimialakohtaiset työnantajajärjestöt ovat mukana työehtosopimusneuvotteluissa toimialaneuvostojen kautta. Kaikilla toimialoilla ja elinkeinotoiminnassa ei kuitenkaan ole työehtosopimuksia.

Vuonna 1995 rekisteröity Bulgarian työnantajajärjestöjen liitto (AOBE) on ennen vuotta 2017 kansallisesti edustavien työnantajajärjestöjen (BIA, BICA, Bulgarian kauppa- ja teollisuuskamari ja CEIBG) yhteenliittymä. AOBE on Kansainvälisen työnantajajärjestön yhteinen jäsen ja osallistuu aktiivisesti Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työnantajaryhmän 1 työhön. AOBE on ollut 1. tammikuuta 2018 lähtien tarkkailijajäsen Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) neuvoa-antavassa yritys- ja teollisuuskomiteassa. Vuodelle 2023 AOBE:n tärkeimmät painopisteet on kuvattu 44 toimenpiteessä kuudella Bulgarian talouden keskeisellä alalla, mukaan lukien liiketoimintaympäristö ja talous, energia ja vihreä siirtymä, koulutus ja työmarkkinat, sosiaalipolitiikka, EU:n politiikka ja investoinnit (AOBE, 2023).

Bozhidar Danev oli BIA:n puheenjohtaja ja myöhemmin toimitusjohtaja 25 vuoden ajan, kuolemaansa asti vuonna 2018. Vuonna 2017 hänet valittiin Business Europen varapääjohtajaksi. Radosvet Radev valittiin 5. joulukuuta 2018 BIA:n hallituksen puheenjohtajaksi. Dobri Mitrev valittiin 1. syyskuuta 2021 BIA:n johtokunnan puheenjohtajaksi Radosvet Radevin tilalle tämän kuoleman jälkeen.

UPEE on mikroyritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten kansalaisjärjestö, jonka Bulgarian ensimmäiset yrittäjät perustivat vuonna 1989 edistämään taloudellisia aloitteita ja työnantajien yhteisten etujen edustamista työmarkkinoilla ja työmarkkinasuhteissa. UPEE on SME Unitedin ja Kansainvälisen työnantajajärjestön jäsen.

Työnantajajärjestöt ovat olleet erittäin aktiivisia julkisessa keskustelussa työlainsäädännön muutoksista, esimerkiksi minimipalkan nostamisesta, eläkeuudistuksesta ja sosiaaliturvakysymyksistä. He vastustavat usein ammattiliittoja.

Vuonna 2018 työnantajajärjestöt boikotoivat kansallisia neuvotteluja uusista vakuuttamisen vähimmäiskynnyksistä. Työnantajajärjestöjen edustajat painostavat edelleen hallitusta, jotta se helpottaisi EU:n ulkopuolelta tulevan ammattitaitoisen työvoiman pääsyä Bulgarian työmarkkinoille. Vuonna 2021 työnantajajärjestöt vastustivat hallituksen asettamaa minimipalkkaa.

Keskeiset työnantajajärjestöt ja keskusjärjestöt

Lähde: Mukautettu Dimitrovin (2021) perusteella, jossa lainataan työ- ja sosiaaliministeriön tietoja vuosina 2016 ja 2020 tehdyistä työnantajajärjestöjen virallisista laskennoista.

Tärkein kolmikantaelin kansallisella tasolla on NTCC. Sillä on vuonna 1993 perustettuja ministerineuvoston valiokuntia, jotka käsittelevät työhön liittyviä kysymyksiä, sosiaaliturvaa ja elämänlaatua. Toinen kolmikantainen elin on talous- ja sosiaalineuvosto (perustettu vuonna 2001). Ministeriöiden alaisuudessa on työlain mukaisesti perustettu kolmikantayhteistyöneuvostoja, jotka käsittelevät työhön liittyviä kysymyksiä, sosiaaliturvaa ja elintasoa asianomaisilla talouden aloilla. Kansallisesti edustavat työmarkkinaosapuolet osallistuvat valtion toimielinten työ- ja sosiaaliturva-asioista vastaaviin hallintoelimiin.

Kaksikantaiset elimet ovat järjestäytyneet työmarkkinaosapuolten yhteistyötä käsittelevissä toimialoissa/alakohtaisissa neuvostoissa, jotka käyvät työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua erilaisista työ- ja sosiaaliturvaan liittyvistä kysymyksistä työnantajien ja ammattiliittojen edustajien välillä. CITUB:n mukaan kahdenvälistä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua käydään 12 sosiaalisen yhteistyön neuvostossa. Kaikista kahdenvälisistä elimistä ja niiden toiminnasta ei ole kattavaa tietokantaa. Yritystasolla työterveyttä ja -turvallisuutta koskevaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua käyvät työoloja käsittelevät komiteat/ryhmät.

Tiedotus- ja kuulemismekanismista säädetään työlaissa (7 a §). Henkilöstön edustajien määrä yhtiön yhtiökokouksessa riippuu yrityksen koosta. Työehtosopimusneuvotteluista säädetään työlaissa (luku 4).

Hallitus ja sitä edustavat työmarkkinaosapuolet allekirjoittivat vuoteen 2009 ulottuvan Bulgarian taloudellista ja sosiaalista kehitystä koskevan sosiaalisen sopimuksen. NTCC laati vuonna 2010 sopimuksen 59 kriisintorjuntatoimenpiteestä. Vuonna 2010 allekirjoitettiin kaksi muuta kansallista sopimusta: yksi kotona työskenteleviä työntekijöitä koskevasta sopimuksesta (Bulgaria ratifioi Kansainvälisen työjärjestön vuonna 1996 tekemän etätyötä koskevan yleissopimuksen) ja toinen etätyötä koskevasta sopimuksesta (16. heinäkuuta 2002 tehdyn Euroopan tason työmarkkinaosapuolten etätyötä koskevan puitesopimuksen täytäntöönpano).

Dimitrovin (2021) mukaan kolmikantainen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu sai vauhtia vuonna 2020 tärkeiden vireillä olevien lakimuutosten seurauksena. Tärkeimpiä NTCC:n käsiteltyjä asioita olivat työllisyystoimet ja korvausjärjestelmät, toimeentuloturva ja yritysten taloudellinen tuki kriisiaikoina sekä valtion talousarvio vuodelle 2021. Lähes vuoden kestäneiden neuvottelujen jälkeen kesäkuussa 2020 allekirjoitettiin kansallinen kolmikantasopimus, joka kattaa toimenpiteet viidellä alalla: liiketoimintaympäristö ja talous; energia; Euroopan vihreän kehityksen ohjelma; väestörakenne, koulutus, työmarkkinat ja työvoiman muuttoliike; sosiaaliturvapolitiikasta. Vuonna 2021 NTCC keskusteli myös ministerineuvoston asetuksesta köyhyysrajan nostamisesta.

Tärkeimmät kolmi- ja kaksikantaelimet

Lähde: Kirjoittajien oma kehitys.

Bulgariassa ei ole yleistä työpaikan edustuksen muotoa. Työlaki sallii työntekijöiden valitsemisen edustajiksi yritystasolla tiedottamista ja kuulemista varten (direktiivi 2002/14/EY) ja osallistujiksi yritysten yleiskokouksiin, mutta Bulgariassa näin tehdään harvoin. Useimmissa tapauksissa työntekijät siirtävät edustustehtävän ammattiliitoille. Kaksi muuta työpaikan edustuksen muotoa on mahdollinen: työntekijöiden edustajat työntekijöiden taloudellisten ja sosiaalisten etujen suojelemiseksi sekä työterveys- ja työturvallisuuskomiteat/-ryhmät.

Työntekijöiden edustajat voidaan valita kaikissa yrityksissä, joissa on vähintään 50 työntekijää (työlain 7 c §), ja he voivat äänestää yhtiön yhtiökokouksessa tiedotus- ja kuulemismenettelyissä. Edustajien määrä (kolmesta yhdeksään) riippuu laitoksen koosta.

Dimitrovin (2018) mukaan työntekijöiden edustajat tiedottamisesta ja kuulemisesta on valittu vain 20 prosenttiin lain piiriin kuuluvista yrityksistä. Virallisia kansallisia tietoja ei ole saatavilla.

Vuodesta 2006 lähtien on ollut voimassa laki, joka koskee työntekijöiden edustajien valintaa monikansallisten yritysten eurooppalaisiin yritysneuvostoihin, eurooppayhtiöiden valvonta- ja hallintoelimiin sekä eurooppaosuuskuntiin. Dimitrovin (2021) mukaan vuoteen 2017 mennessä oli yli 30 monikansallista tytäryhtiötä, joilla oli vaaleilla valittuja edustajia neuvostoissa.

Sääntely, edustuselinten kokoonpano ja toimivalta

Lähde: Kirjoittajien oma kehitys.