Bulgarian työelämäprofiili
Tässä profiilissa kuvataan Bulgarian työelämän keskeisiä piirteitä. Sen tavoitteena on tarjota olennaista taustatietoa työelämää koskevista rakenteista, instituutioista, toimijoista ja sääntelystä.
Tähän sisältyy indikaattoreita, tietoja ja sääntelyjärjestelmiä seuraavista näkökohdista: toimijat ja instituutiot, työehtoiset ja yksilölliset työsuhteet, terveys ja hyvinvointi, palkka, työaika, osaaminen ja koulutus sekä tasa-arvo ja syrjimättömyys työssä. Profiileja päivitetään järjestelmällisesti kahden vuoden välein.
Vuosina 2012–2022 Bulgarian bruttokansantuote kasvoi vahvasti, 42,49 prosenttia, mikä on selvästi yli EU:n keskiarvon (15,29 prosenttia). Vuodesta 2012 vuoteen 2022 työttömyys väheni Belgiassa 9 prosenttiyksikköä ja pysyi alle EU:n keskiarvon (6,2 prosenttia) vuonna 2022. Vaikka nuorisotyöttömyys (alle 25-vuotiaiden työttömyys) laski, se oli 10,7 prosenttia vuonna 2022, mikä oli edelleen korkeampi kuin kokonaistyöttömyysaste 4,3 prosenttia. Työllisyysaste nousi tarkastelun 10 vuoden aikana 67 prosentista vuonna 2012 73,6 prosenttiin vuonna 2022. 15–24-vuotiaiden työllisyys laski 7,4 prosenttiyksikköä vuosien 2012 ja 2022 välillä.
Bulgarian talouden ja työmarkkinoiden suurimpia haasteita vuosina 2012–2022 olivat pandemian ja inflaation hallinta sekä eriarvoisuuden vähentäminen. Vuoden 2021 puoliväliin mennessä liiketoimintaympäristö parani hallituksen politiikan ja COVID-19:n vaikutusten rajoittamiseksi toteutettujen toimenpiteiden seurauksena. Kesä–joulukuussa 2021 Bulgarian talous kuitenkin kärsi energian hintojen huomattavasta noususta ja uudesta covid-19-aallosta. Ukrainan sodan kiihtyminen lisäsi stagflaation todennäköisyyttä, kun korkeammat energian hinnat tekivät tuotannosta kalliimpaa ja kilpailukyvyttömämpää ja ulkomarkkinat supistuivat. Vuonna 2021 Bulgariassa kirjattiin työllisten määrän väheneminen ja työttömyys lisääntyneen toisena vuonna peräkkäin (Bulgarian tiedeakatemian taloudellinen tutkimuslaitos, 2022).
Työlaki (Кодекс на труда) säätelee työntekijöiden ja työnantajien välisiä työsuhteita, työmarkkinasuhteita, työehtosopimusneuvotteluja ja työlainsäädännön noudattamisen valvontaa.
Vuonna 2022 työlakiin tehdyillä muutoksilla (jotka pantiin täytäntöön työlain muuttamisesta ja täydentämisestä 5. elokuuta 2022 annetulla lailla nro 217) pyrittiin edistämään työsuhteiden turvallisuutta ja ennustettavuutta sekä parantamaan mahdollisuuksia sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämän velvoitteet, joilla pantiin täytäntöön avoimista ja ennakoitavista työoloista EU:ssa annettu direktiivi (EU) 2019/1152 ja vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisesta annettu direktiivi (EU) 2019/1158 (KPMG Bulgaria, 2022).
Työntekijöiden edustuksesta ja työehtosopimusneuvotteluista sekä työmarkkinaosapuolten kansallisen edustuksen kriteereistä säädetään työlaissa. Kollektiivisten työriitojen ratkaisemisesta annetussa laissa käsitellään työntekijöiden ja työnantajien välisten riitojen ratkaisemista työ- ja sosiaalivakuutukseen sekä elintasoon liittyvissä kysymyksissä. Nykyiset edellytykset työnantajien ja työntekijöiden edustukselle järjestöjen kautta on vahvistettu asetuksessa (ministerineuvoston asetus nro 152, annettu 11. heinäkuuta 2003).
Yleisellä työsuojeluviranomaisella on yleinen valvonta työlainsäädännön noudattamisesta kaikilla talouden aloilla. Tarkastuslaitos on osa työ- ja sosiaaliministeriötä. Kansallisen työsuojelutarkastusjärjestelmän toiminnasta säädetään työsuojelutarkastuksista annetussa laissa (2009).
Bulgarian työmarkkinasuhdejärjestelmä on hajautettu, ja se toimii erilaisten kansallisen ja alakohtaisen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun kolmikantarakenteiden ja alakohtaisten, teollisuuden, yritysten ja alueiden työehtosopimusneuvotteluelinten (kuntien sosiaalisen yhteistyön neuvostot) kautta. Kansallista kolmikantayhteistyötä on tehty kansallisessa kolmikantayhteistyöneuvostossa (NTCC) vuodesta 1993 ja talous- ja sosiaalineuvostossa vuodesta 2001 lähtien. Teollista kolmikantayhteistyötä järjestetään myös ministeriöiden alaisuudessa toimivien (ali)teollisten neuvostojen kautta (noin 50 neuvostossa). Vaikka ammattiyhdistystiheys ja työehtosopimusneuvottelujen vaikutus ovat vähentyneet 1990-luvulta lähtien, työehtosopimusneuvottelujen kattavuus on edelleen merkittävä useilla toimialoilla ja yrityksissä (Kirov, 2019). Kansallinen kolmikantasopimus allekirjoitettiin kesäkuussa 2020, ja se on vasta neljäs laatuaan 30 vuoden siirtymäkauden aikana. Se kattaa toimenpiteitä viidellä alalla: liiketoimintaympäristö ja talous; energia; Euroopan vihreän kehityksen ohjelma; väestörakenne, koulutus, työmarkkinat ja työvoiman muuttoliike; ja sosiaalisen suojelun politiikka (Dimitrov, 2021).
Vuodesta 2011 lähtien työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja työmarkkinasuhteet ovat toimineet Bulgariassa monimutkaisessa poliittisessa ja taloudellisessa ilmapiirissä, ja ne ovat jatkuneet huolimatta siitä, että hallitus ei ole piittaanut kolmipuolueisuudesta kansallisesti tärkeiden päätösten tekemisessä. Esimerkiksi työnantajien, ammattiliittojen ja julkisten elinten välillä on ollut jännitteitä työmarkkinasopimuksen toiminnasta työhön liittyvien lainsäädäntömuutosten, eläkeuudistuksen, lakisääteisten vähimmäispalkkojen korotusten sekä Bulgarian elpymis- ja palautumissuunnitelman osalta.
Vuosina 2020–2021 työmarkkinaosapuolet tukivat aktiivisesti covid-19-pandemiaan ja Ukrainan sodan aiheuttamaan pakolaiskriisiin liittyviä toimenpiteitä ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua.
Pandemian aiheuttamiin moninaisiin haasteisiin vastaamiseksi (Dimitrov, 2021) Bulgarian riippumattomien ammattiliittojen keskusjärjestö (CITUB) ja kolme työnantajajärjestöä – Bulgarian työnantajien ja teollisuusjohtajien keskusjärjestö (CEIBG), Bulgarian teollisuusliitto (BIA) ja Bulgarian teollisuuspääomayhdistys (BICA) – käynnistivät työmarkkinaosapuolten kahdenvälisten muistioiden allekirjoittamisen covid-19:n ehkäisemiseksi, työpaikkojen säilyttäminen ja työvoiman osaamisen mukauttaminen digitalisoituvaan työelämään. Mukana olevat teollisuudenalat/sektorit ovat kemianteollisuus, kaivosteollisuus, metallurgia, koneenrakennus ja sähköteollisuus, energia, vesihuolto ja viemäröinti, rakentaminen, tekstiili- ja vaatetusteollisuus, elintarviketeollisuus, panimoteollisuus, maatalous ja kulttuuri.
Vuosina 2020–2021 työmarkkinaosapuolet osallistuivat aktiivisesti hallituksen kanssa käytyihin keskusteluihin covid-19-pandemiaan liittyvien taloudellisten ja sosiaalisten toimenpiteiden suunnittelusta ja kestävyydestä sekä lakimuutoksia ja lakiesityksiä koskevista lausunnoista. Työlakimuutoksesta käydyissä keskusteluissa työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välillä oli jännitteitä keskimääräisistä työajankohdista, päivystys- ja päivystysjärjestelyistä sekä lakisääteisestä vähimmäispalkankorotuksesta ja inflaation aiheuttamista sosioekonomisista toimista. Kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman lopulliseen versioon liittyy myös jännitteitä työmarkkinaosapuolten ja hallituksen välillä. CITUB:n (Atanasov, 2023) mukaan suunnitelma sisältää merkittäviä muutoksia (esimerkiksi energiapäästöjen vähentäminen 40 prosentilla vuoteen 2026 mennessä), joista ei keskusteltu työmarkkinaosapuolten kanssa tai järjestetty laajempaa julkista kuulemista.
