Bulgarian työelämäprofiili
Tässä profiilissa kuvataan Bulgarian työelämän keskeisiä piirteitä. Sen tavoitteena on tarjota olennaista taustatietoa työelämää koskevista rakenteista, instituutioista, toimijoista ja sääntelystä.
Tähän sisältyy indikaattoreita, tietoja ja sääntelyjärjestelmiä seuraavista näkökohdista: toimijat ja instituutiot, työehtoiset ja yksilölliset työsuhteet, terveys ja hyvinvointi, palkka, työaika, osaaminen ja koulutus sekä tasa-arvo ja syrjimättömyys työssä. Profiileja päivitetään järjestelmällisesti kahden vuoden välein.
"Yksilöllisillä työsuhteilla" tarkoitetaan yksittäisen työntekijän ja hänen työnantajansa välistä suhdetta. Tätä suhdetta muokkaavat oikeudellinen sääntely ja työmarkkinaosapuolten ehdoista käymien neuvottelujen tulokset. Tässä jaksossa tarkastellaan työsuhteen alkamista ja päättymistä sekä oikeuksia ja velvollisuuksia Bulgariassa.
Työsopimusta koskevat vaatimukset
Työsuhteen alkaminen merkitään kirjallisella työsopimuksella (työlain 61 §).
Alaikäraja on 18 vuotta. 16- tai 17-vuotiaiden työsopimuksen on oltava yleisen työsuojeluviranomaisen hyväksymä. Alaikäisen (alle 18-vuotiaan) työlupaa on haettava yleisestä työsuojeluviranomaisesta. Työsuhteen aloittamisen muodolliset vaatimukset (asiakirjat ja todistukset) on lueteltu asetuksessa nro 4 (SG nro 44, annettu 25 päivänä toukokuuta 1993, muutettu ja täydennetty 12 päivänä joulukuuta 2017 annettua SG 99:ää), ja ne koskevat työsopimuksen tekemiseen tarvittavia asiakirjoja.
Työsopimus on tehtävä ennen työsuhteen alkamista. Työnantaja tai valtuutettu henkilö on velvollinen ilmoittamaan asiasta veroviraston asianomaiselle alueelliselle osastolle kolmen päivän kuluessa työsopimuksen tekemisestä tai muuttamisesta ja seitsemän päivän kuluessa sen päättymisestä. Työsopimusta tehdessään työnantaja kertoo työntekijälle työkohteesta tai tehdystä työstä johtuvista erityisistä velvoitteista.
Lyhytaikaista maatalouden kausityötä koskevat lyhytaikaiset työsopimukset sisällytettiin työlakiin heinäkuussa 2015 (114 a §:1) erityisesti työntekijän ja rekisteröidyn maatalousyrittäjän välisen päivittäisen kausityön osalta työstä, joka ei ole työkokemusta.
Irtisanomis- ja irtisanomismenettelyt
Työlaki sallii työsopimuksen päättämisen yhteisellä sopimuksella ilman irtisanomisaikaa ja korvausta (työlaki 325:1 §:n 1 momentti), työntekijän irtisanomisen irtisanomisajalla (326 §:2 1 kohta), työnantajan koeaikana aloittaman irtisanomisen (71 §:1 momentti), työnantajan aloittaman irtisanomisen sovitulla korvauksella (331 §) ja työpaikkojen vähentämisen. Työsuhteen päättymisen syynä voi olla sovitun ajan päättyminen tai sopimuksessa määritellyn työn loppuun saattaminen (työlain 325 §:4 momentti). Työsopimus voidaan purkaa myös, jos työ siirretään henkilölle, jolla on siihen oikeus, esimerkiksi vanhempainvapaalta palaavalle henkilölle, tai jos työntekijä ei pysty tekemään määrättyä työtä pysyvään vammaan johtavan sairauden tai lääketieteellisen asiantuntijalautakunnan päätelmään perustuvan lääketieteellisen vasta-aiheen vuoksi. Irtisanominen ei kuitenkaan ole sallittua viimeksi mainitun kriteerin perusteella, jos työnantajalla on muuta työntekijän terveydentilaan sopivaa työtä ja työntekijä on valmis ottamaan sen vastaan.
Joitakin työntekijäryhmiä suojellaan irtisanomiselta (työlain 333 §), kuten alle kolmevuotiaiden lasten äidit, siirretyt työntekijät, terveysministerin määrittelemästä sairaudesta kärsivät työntekijät, sallitun vapaan alkaneet työntekijät, työntekijöiden edustajat ja työntekijät, jotka on valittu edustamaan työntekijöitä työterveyden ja -turvallisuuden alalla, ja työntekijät, jotka ovat eurooppalaisen yritysneuvoston tai eurooppalaisen kaupan tai osuustoiminnan edustuselimen jäseniä hoitaessaan tehtäviään.
Isä-, äitiys- ja isyysvapaa
Äitiyslomakorvauksen laskenta muuttui 1.1.2015, kun valtion sosiaaliturvan talousarviosta vuodelle 2015 otettiin käyttöön laki. Äitiysvapaakorvaus lasketaan 90 prosentin perusteella äitiysvapaan alkamista edeltävien 24 kalenterikuukauden keskimääräisistä tuloista (18 kuukautta ennen 1.1.2015). Näihin maksuihin oikeutetuilla henkilöillä tulee olla 12 kuukauden kokonaisvakuutushistoria tämän sosiaaliturvariskin varalta.
Kansallinen sosiaaliturvalaitos (NSSI) julkaisee neljännesvuosittain ja vuosittain tietoja lyhytaikaisista rahaetuuksista, mukaan lukien äitiys- ja isyys-/vanhempainvapaa. Tietoja isien vapaista on kerätty vuodesta 2008 alkaen. Käyttöönotto julkaistaan vain miesten ja naisten etuuksien määrän (henkilöä kohti kuukaudessa) välisenä suhteena. Viimeisimmät tiedot (2019) osoittavat, että isyysetuudet ovat vähentyneet vuosien 2015 ja 2016 lievän nousun jälkeen. Tämä voi johtua siitä, että sekä äitiys- että isyysvapaan etuudet lapsen kasvatuksesta ovat 380 BGN kuukaudessa, ja miehillä on edelleen yleensä korkeampi palkka kuin naisilla, minkä vuoksi naisen on loogisempaa kasvattaa lasta.
Lastenhoitotukien määrä sukupuolen mukaan, 2012–2021
| 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 |
Number of childcare benefits* | 91,678 | 86,463 | 85,420 | 88,212 | 90,773 | 92,048 | 92,976 | 92,569 | 87,833 | 86,083 |
Women | 90,547 | 85,370 | 84,246 | 87,011 | 89,623 | 90,933 | 92,037 | 91,750 | 87,098 | 85,356 |
Men | 1,131 | 1,093 | 1,174 | 1,201 | 1,150 | 1,115 | 939 | 819 | 735 | 727 |
Women (% of total) | 98.8 | 98.6 | 98.6 | 98.6 | 98.7 | 98.8 | 99.0 | 99.1 | 99.2 | 99.2 |
Men (% of total) | 1.2 | 1.4 | 1.4 | 1.4 | 1.3 | 1.2 | 1.0 | 0.9 | 0.8 | 0.8 |
Huomautus: * Tiedot viittaavat niiden henkilöiden määrään, jotka saavat National Social Security Institutelta maksettuja etuuksia alle kaksivuotiaan lapsen vanhemmuudesta.
Lähde: NSSI, 2021a.
Lakisääteiset lomajärjestelyt
Maternity leave | |
Maximum duration | 410 calendar days, of which 45 days should be taken before the child’s birth. The father, instead of the mother, could use the remainder of the 410 days parental leave with the consent of the mother after the child is over six months of age |
Reimbursement | 90% of the average gross salary or the average daily insurance contribution on which contributions are paid or payable to insurance; or, for self-employed people, fully paid insurance contributions for a period of 24 calendar months (as of 2015) |
Who pays? | Social security contributions are paid by the employer and the insured person to the General Illness and Maternity Fund (ratio of 60/40). Maternity leave compensation is paid by the fund |
Legal basis | Labour Code, Social Security Code |
Parental leave | |
Maximum duration | Leave for children up to two years old (two years and six months for every additional child). It can be transferred to the father, grandmother or grandfather |
Reimbursement | The cash benefit for raising a child up to two years is fixed annually in the state budget. For 2022, it was fixed at BGN 650 (January–March 2022; €332), then increased to BGN 710 (April–December 2022; €363) |
Who pays? | Social Security Fund |
Legal basis | Labour Code, Social Security Code |
Paternity leave | |
Maximum duration | (1) Where the mother and the father are married or living in the same household, the father of a newborn child acquires the right to use 15 calendar days of leave immediately after the birth of the baby and leaving the hospital (2) The father can use the rest of the 410 days of parental leave with the consent of the mother after the child is over six months |
Reimbursement | (1) 90% of the average gross wage or average daily contributory income for up to 15 calendar days if there are 12 months of social security contributions (2) 90% of the average gross salary |
Who pays? | Social Security Fund |
Legal basis | Labour Code, Social Security Code |
Sairasloma
Sosiaaliturvalain 40 §:n 5 momentin ja 41 §:n mukaan yleisen sairauden ja äitiyden varalta vakuutettujen henkilöiden osalta yleisenä periaatteena on, että sairaustapauksesta johtuvan tilapäisen työkyvyttömyyden perusteella maksettava päivärahakorvaus on 80 prosenttia keskimääräisestä bruttopalkasta. Tapaturmasta tai ammattitaudista johtuvan tilapäisen työkyvyttömyyden osalta se lasketaan 90 prosentiksi keskimääräisestä bruttopalkasta tai keskimääräisestä vakuutuspäivätulosta, josta sosiaaliturvamaksut on maksettu tai maksetaan.
Vakuutuksenantaja (työnantaja) maksaa vakuutetulle tilapäisen työkyvyttömyyden kolmelta ensimmäiseltä päivältä 70 prosenttia sen kuukauden keskimääräisestä bruttopäiväpalkasta, jona tilapäinen työkyvyttömyys ilmeni, mutta vähintään 70 prosenttia sovitusta keskimääräisestä päiväpalkasta.
Jos yleissairaus, ammattitauti tai työtapaturma ilmenee 30 kalenteripäivän kuluttua työsopimuksen tai sosiaaliturvamaksujen päättymisestä, tilapäisestä työkyvyttömyydestä voidaan maksaa korvausta, mutta enintään 30 kalenteripäivän ajan (sosiaaliturvalain 42 §:n 3 momentti).
Eläkeikä
Sosiaaliturvamaksuihin ja ikään perustuvan eläkkeelle siirtymisen edellytyksistä säädetään sosiaaliturvalaissa (68 §:n 1 ja 2 momentti; voimassa vuodesta 2000). Eläkeikä on naisilla 60 vuotta ja 10 kuukautta ja miehillä 63 vuotta ja 10 kuukautta, ja naisilla eläkeaika on 35 vuotta ja 2 kuukautta ja miehillä 38 vuotta ja 2 kuukautta.
Eläkeikä nousee 31.12.2016 alkaen kunkin kalenterivuoden ensimmäisestä päivästä seuraavasti.
Naisten eläkeikä nousee 31. joulukuuta 2029 saakka kahdella kuukaudella kalenterivuodessa. 1. tammikuuta 2030 alkaen se nousee kolmella kuukaudella kutakin kalenterivuotta kohden 65 vuoden ikään asti.
Miesten eläkeikä nousee 31. joulukuuta 2017 saakka kahdella kuukaudella kalenterivuodessa. 1. tammikuuta 2018 alkaen se nousee yhdellä kuukaudella kutakin kalenterivuotta kohden 65 vuoden ikään asti.
Sosiaaliturvalain 68 §:n mukainen palvelusaika kasvaa 31. joulukuuta 2016 alkaen kahdella kuukaudella kunkin kalenterivuoden ensimmäisestä päivästä siten, että naisilla palvelusaika on 37 vuotta ja miehillä 40 vuotta. Joulukuun 31 päivän 2037 jälkeen eläkeikä on sidottava keskimääräisen elinajanodotteen pidentymiseen.
Henkilöillä, joilla ei ole oikeutta eläkkeeseen edellä mainittujen säännösten nojalla, oli ennen 31. joulukuuta 2016 oikeus eläkkeeseen 65 vuoden ja 10 kuukauden iässä naisten ja miesten osalta, jos heillä oli tosiasiallinen palvelusaika vähintään 15 vuotta. 31.12.2016 alkaen ikä nousee kalenterivuoden ensimmäisestä päivästä kahdella kuukaudella 67 vuoden ikään asti. Vuonna 2021 maksuihin perustuvan palvelusvuoden painoarvo eläkekaavassa nousi 1,169 prosentista 1,35 prosenttiin. Tätä prosenttiosuutta on sovellettu 1. heinäkuuta 2019 alkaen (kunkin palvelusvuoden osalta) laskettaessa palvelusajan ja iän mukaisen eläkkeen määrää sekä muita työeläkkeitä, jotka on myönnetty 31. joulukuuta 2018 jälkeen (sosiaaliturvalain 70 §).
