Työtaistelutoimet ja kiistat Bulgariassa

Laki kollektiivisesta työriitojen ratkaisusta on oikeudellinen kehys, jossa säädetään "lakko-oikeudesta". Pääasiallinen työtaistelun tyyppi on "aktiivinen lakko" (ефективна стачка), jonka aikana työntekijät eivät työskentele. Tällainen menettely voidaan järjestää, jos sovittelu, välimiesmenettely tai neuvottelut eivät ole tuottaneet tulosta. Lakon aikana työntekijän on oltava läsnä työnantajan työmaalla säännöllisen työaikansa puitteissa. Toinen muoto on "symbolinen lakko" (символична стачка), jossa työskennellään tavalliseen tapaan käyttäen tai asettaen asianmukaisia kylttejä, protestijulisteita, nauhoja, merkkejä tai muita asianmukaisia symboleja. Tällaista lakkoa voivat käyttää myös terveydenhuollon työntekijät tai poliisi; Laki kieltää aktiiviset lakot tällaisilla aloilla.

Bulgariasta ei ole saatavilla virallisia kansallisia tietolähteitä työtaistelutoimista.

NICA ylläpitää omaa CLD-rekisteriään, joka ei ole edustava. Vuosille 2010–2021 tunnistettiin yhteensä 152 CLD:tä, joista 148 oli yrityksissä ja 4 kuntatasolla. Yhteensä 401 110 henkilöä työskenteli CLD-yrityksissä riidan sattuessa. Vuosina 2010–2021 suurin osa CLD:n kohteena olleista kysymyksistä liittyi palkanmaksun viivästymiseen (59) ja palkankorotuksiin (58), ja seuraavaksi eniten liittyivät uudelleenjärjestelyihin ja/tai työllisyyteen (48) sekä työterveyteen ja -turvallisuuteen (40).

NICA:n rekisteröimien CLD:iden määrä oli 15 vuonna 2012 ja 13 vuonna 2017, kun vuonna 2021 niitä oli 7. Maan CLD:ssä oli vuonna 2015 järjestetty yhdeksän tehokasta lakkoa. Vuonna 2017 oli viisi tehokasta lakkoa ja vuonna 2021 kolme (NICA, 2021, s. 20). 40 prosentissa tapauksista tehokkaat lakot johtuivat työehtosopimuksen noudattamatta jättämisestä. 55 prosentissa syynä oli sopimuksen epäonnistuminen, ja neuvotteluista kieltäytyminen oli syynä 5 prosenttiin tehokkaista lakoista.

Rekisteröidyt CLD:t, 2012–2021

Lähteet: NICA, 2016, 2017, 2019, 2021b.

Kollektiiviset riidanratkaisumekanismit

Työriitojen kollektiivisesta ratkaisemisesta annetun lain mukaan CLD:t ratkaistaan suorilla neuvotteluilla työntekijöiden ja työnantajien välillä tai heidän edustajiensa välillä neuvotteluosapuolten vapaasti määrittelemässä menettelyssä. Lakot ovat kiellettyjä (16 artikla) puolustusministeriössä; sisäministeriö; oikeus-, syyttäjä- ja tutkintaelimet; valtion tiedustelupalvelu; ja kansallinen turvallisuuspalvelu.

Jos sopimukseen ei päästä tai jompikumpi osapuolista kieltäytyy neuvottelemasta, kumpikin osapuoli voi pyytää apua riidan ratkaisemiseksi ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen ja/tai NICA:n sovittelussa ja/tai vapaaehtoisessa välimiesmenettelyssä.

Yksittäiset riidanratkaisumekanismit

Työlain (357 §) mukaan työntekijöiden ja työnantajien väliset työriidat koskevat työsuhteen syntymistä, olemassaoloa, täytäntöönpanoa ja päättymistä sekä työehtosopimusten täytäntöönpanoa ja työkokemuksen pituutta. Tällaiset riidat voivat koskea lakia (työvoimaoikeuksia koskevat vaatimukset), lainsäädäntöä, työehtosopimuksia tai yksittäisten sopimusten oikeuksia ja velvollisuuksia. Nämä yksittäiset riidat käsitellään tuomioistuimissa. Koska Bulgariassa ei ole työtuomioistuimia, siviilituomioistuimet ovat toimivaltaisia tällaisissa asioissa, ja hallintotuomioistuimet ovat toimivaltaisia joissakin näistä asioista. Ammattiliitot ja niiden osastot voivat (työlaki, muutos vuodesta 2016) edustaa työntekijöitä heidän pyynnöstään tuomioistuimessa.

On myös muita kuin oikeudellisia eturistiriitoja. Ne liittyvät suunniteltujen oikeuksien ja velvollisuuksien vahvistamiseen. Tällainen yksilöllinen riita voitaisiin ratkaista työnantajan ja työntekijän välillä. Jos sopimukseen ei päästä, riidan ratkaisemisesta vastaa tuomioistuin.

Vaihtoehtoisten riidanratkaisumekanismien käyttö

Vaihtoehtoisesta riidanratkaisumekanismista vastaa NICA. Viime vuosina osapuolet ovat pääsääntöisesti ratkaisseet keskenään riidat omien ylimpien rakenteidensa avulla ilman NICA:n ulkopuolista apua.

Vuosina 2010–2021 NICA rekisteröi yhteensä 152 CLD:tä 97 yrityksessä ja 3 kunnassa. NICA aloitti seitsemän välimiesmenettelyä työriitojen kollektiivisesta ratkaisemisesta annetun lain 14 §:n 3 momentin nojalla (vähimmäistoiminnan vahvistaminen tehokkaan lakon aikana). Vuosina 2010–2011 CLD:itä oli eniten: 85 % kaikista CLD:istä tarkastelujaksolla.

Vuonna 2015 NICA rekisteröi yhden sovittelumenettelyn ja yhden välimiesmenettelyn. Sovittelumenettely päätettiin, koska riidan osapuolet eivät päässeet sopimukseen. Välimiesmenettely johtui saavuttamattomasta sopimuksesta työnantajan kanssa, ja sen seurauksena vältyttiin tehokkaan lakon järjestämiseltä. Vuonna 2015 NICA järjesti yhden CLD:n sovittelumenettelyn, joka jäi ratkaisematta riidan osapuolten välisten erimielisyyksien vuoksi. Vuodelta 2016 ei ole tietoja. Vuonna 2017 NICA:lle ei esitetty sovittelu- ja välimiesmenettelypyyntöjä.

On raportoitu, että yksi tärkeimmistä syistä vähäiseen välimiesmenettelyyn on se, että toinen osapuolista kieltäytyy aloittamasta neuvotteluja. NICA:n johdon mukaan 95 prosenttia CLD:istä ratkaistaan riitaosapuolten välisissä suorissa neuvotteluissa, mukaan lukien ammattiliitot ja työnantajajärjestöt ja/tai valtion elimet, instituutiot ja organisaatiot, jotka ovat suoraan tai välillisesti mukana ja joita asia koskee. CLD:n selvittämisessä on mahdollista käyttää tuomioistuimen ulkopuolisia menetelmiä. NICA:n avustuksella vuonna 2012 otettiin käyttöön yksi menettely, jolla määriteltiin vähimmäispalvelut, jotka olisi säilytettävä lakon sattuessa (CLD-lain 14 §:n 3 momentin nojalla). Vuonna 2018 pyydettiin vain yhtä sovittelumenettelyä; se koski kunnallisen julkisen liikenteen palveluyhtiön CLD:tä.

Riidanratkaisumekanismien käyttö 2010–2021

Lähde: NICA (2021b).