Toimijat ja instituutiot Kyproksella

Huom.:* Niiden työntekijöiden osuus, jotka ovat ammattiliiton jäseniä. ** Työntekijöiden ammattiliiton jäsenyys lasketaan (ammatti)liiton jäsenten kokonaisjäsenyydestä ja mukautetaan tarvittaessa ammattiliittojen jäsenille, jotka eivät kuulu aktiiviseen, huollettavaan ja palkattuun työvoimaan (eli eläkkeellä olevat työntekijät, itsenäiset ammatinharjoittajat, opiskelijat ja työttömät). Ei sovelleta; OECD/AIAS ICTWSS, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö/Amsterdam Institute for Advanced Labour Studies Ammattiliittojen institutionaaliset ominaispiirteet, palkanmuodostus, valtion väliintulo ja sosiaaliset sopimukset.

Lähteet: Eurostat [lfsa_eegaed_custom_766159]; OECD ja AIAS (2021)

Tärkeimmät ammattiliittojen keskusjärjestöt ja liitot

Kyproksessa ammattiliiton jäsenten lukumäärää ei pidetä edustavuuden osatekijänä. Tässä yhteydessä taulukko "Tärkeimmät ammattiliittojen keskusjärjestöt ja liitot" sisältää ammattiyhdistysjärjestöt, jotka ovat jäsenmäärältään suhteellisen pieniä, mutta joita pidetään vaikutusvaltaisina työehtosopimusneuvotteluissa.

Kolmen tärkeimmän kansallisen järjestön – Kyproksen demokraattisen työväenliiton (Δημοκρατική Εργατική Ομοσπονδία Κύπρου, DEOK) – lisäksi Pancyprian työväenliitto (Παγκύπρια Εργατική Ομοσπονδία, PEO) ja Kyproksen työntekijöiden keskusjärjestö (Συνομοσπονδία Εργαζομένων Κύπρου, SEK) – ja yksityisen ja julkisen sektorin välisistä huomattavista eroista huolimatta taulukossa on myös kolme julkisella sektorilla toimivaa ammattiliittoa: Kreikan toisen asteen opettajien järjestö (Οργάνωση Ελλήνων Λειτουργών Μέσης Εκπαίδευσης Κύπρου, OELMEK), Pankyprian virkamiesliitto (Παγκύπρια) , Συντεχνία Δημοσίων Υπαλλήλων, PASYDY) ja kreikkalaisten opettajien Pancyprian-järjestö (Παγκύπρια Οργάνωση Ελλήνων Δασκάλων, POED). Syy näiden kolmen järjestön sisällyttämiseen on se, että ne vastaavat pitkälti keskusorganisaatioiden luokittelua lähinnä sen perusteella, miten ne kykenevät vaikuttamaan työehtosopimusneuvottelujen tuloksiin. Samasta syystä myös Kyproksen pankkityöntekijöiden liitto (Ενωση Τραπεζικών Υπαλλήλων Κύπρου, ETYK) on myös mukana.

Taulukossa on myös riippumattomien ammattiyhdistysten Pancyprian liitto (Παγκύπρια Ομοσπονδία Ανεξάρτητων Συνδικαλιστικών Οργανώσεων, POASO; aiemmin POAS – se muutti nimensä vuonna 2020). POAS on perustettu vuonna 1956. Liitto yhdistää riippumattomia työntekijäjärjestöjä, pääasiassa valtionyhtiöissä toimivia järjestöjä, ja sillä on tarkkailijan asema LABissa. 2000-luvun puoliväliin asti POAS kamppaili selviytyäkseen. Kuitenkin vuonna 2007, kun kahdeksan itsenäistä ammattiliittoa – jotka toimivat julkisissa yrityksissä – liittyivät liittoon, POAS nousi jälleen keskeiseksi toimijaksi. Se vahvisti asemaansa entisestään vuonna 2020, kun liittoon liittyivät myös Pancyprian sairaanhoitajien ammattiliitto (Παγκύπρια Συντεχνία Νοσηλευτών, PASYNO) ja Kyproksen julkisten työntekijöiden riippumaton liitto (Ανεξάρτητη Συντεχνία Δημοσίων Υπαλλήλων Κύπρου, ASDYK). POASOn jäsenliitot ovat allekirjoittaneet erilaisia laajemman julkisen sektorin työehtosopimuksia.

Tärkeimmät ammattiliittojen keskusjärjestöt ja liitot

Lähde: Ammattiliittojen rekisterinpitäjä

Organisaatiotasolla ammattiliittojen organisaatiossa ja roolissa ei ole tapahtunut merkittävää kehitystä vuoden 2011 jälkeen. Samana ajanjaksona ei tapahtunut lainsäädännöllistä kehitystä, jolla olisi ollut suoraa vaikutusta työmarkkinaosapuolten rooliin työmarkkinaosapuolten vuoropuhelussa, työehtosopimusneuvotteluissa ja työtaisteluissa.

Viimeisimmät asiaankuuluvat tapahtumat ovat seuraavat.

1. ASDYK perustettiin marraskuussa 2014 PASYDY:stä eroamisen seurauksena. ASDYK rekisteröitiin ammattiliitoksi tammikuussa 2015. Toisin kuin PASYDYn organisaatiorakenteessa, uuden liiton johdolla on kolmen vuoden toimikausi ja kahden kauden aikaraja. Lisäksi jokainen ylennyksen saanut johtovirkamies eroaa automaattisesti virastaan liitossa, kun taas ammattiliiton virkamiehet eivät saa palkkaa. Maaliskuussa 2017 liitossa oli 240 jäsentä, joista suurin osa oli nuorempia julkisen sektorin työntekijöitä.

2. Kyproksen ammattiliittojen tasa-arvojärjestö (Παγκύπρια Συντεχνία Ισότητα) rekisteröitiin joulukuussa 2017. Liiton tavoitteena on organisoida vakituisessa työsuhteessa olevia ihmisiä laajemmalle julkiselle sektorille, ja vuoden 2017 lopussa sillä oli 360 jäsentä.

3. Kaksi ammattiliittoa, Kyproksen rakennus-, puu-, kaivos- ja yleisten työntekijöiden ammattiliitto (Συντεχνία Οικοδόμων, Ξυλουργών, Μεταλλωρύχων και Γενικών Εργατών Κύπρου) ja Kypros Metallityöläisten, mekaanikkojen ja sähköasentajien ammattiliitto (Συντεχνία Εργατών Μετάλλου, Μηχανοτεχνιτών και Ηλεκτροτεχνιτών Κύρου) (molemmat kuuluvat PEO:han) saattoivat sulautumisensa päätökseen vuonna 2022; Prosessi alkoi vuoden 2021 lopulla.

4. Kyproksen sähköviranomaisen teknisen ja työvoiman henkilöstön riippumaton ammattiliitto (Ανεξάρτητη Συντεχνία Τεχνικού και Εργατικού Προσωπικού Αρχής Κύπρου) perustettiin vuonna 2021 ja Kyproksen palomiesten liitto (Σύνδεσμος Πυροσβεστών Κύπρου, ammattiliitto) perustettiin vuonna 2022.

5. Valtion apteekkarien Pankyproksen ammattiliitto (Παγκύπρια Συντεχνία Κυβερνητικών Φαρμακοποιών) lakkautettiin vuonna 2021 ja Kyproksen öljyvarastoyhtiön vapaiden työntekijöiden ja työntekijöiden ammattiliitto (Ελεύθερη Σ) υντεχνία Εργατουπαλλήλων Κυπριακής Εταιρείας Αποθήκευσης Πετρελαιοειδών, SEK:n jäsen) lakkautettiin vuonna 2022.

Edellisessä taulukossa esitetyt jäsentiedot vuosilta 2016–2019 osoittavat, että maan kaksi huippua, SEK ja PEO, ovat toipumassa viimeaikaisen talouskriisin aiheuttamasta merkittävästä jäsenmenetyksestä. Niiden jäsenmäärä on kuitenkin edelleen selvästi alle kriisiä edeltäneen vuoden 2008 tason. Vaikka tiedot vuodesta 2020 lähtien ovat puutteellisia, näyttää siltä, että ammattiliittojen jäsenyys on yleisesti ottaen pysynyt suhteellisen vakaana.

Työnantajajärjestöt

Tietoja työnantajan edustuksesta

Työnantajajärjestöjen osalta Kyproksen työnantajajärjestöjen rakennetta, organisaatiota ja toimintaa ei ole tähän mennessä tutkittu ja tutkittu järjestelmällisesti.

Suurin osa tähän liittyvistä viittauksista sisältyy kirjallisuuteen, jossa joko tarkastellaan työoikeuteen ja työmarkkinasuhteisiin liittyviä kysymyksiä yleensä tai lähestytään työnantajajärjestöjen toimintaa historiallisesti.

Kaksi suurinta kansallista työnantajajärjestöä ovat Kyproksen kauppa- ja teollisuuskamari (Κυπριακό Βιομηχανικό και Εμπορικό Επιμελητήριο, CCCI) ja Kyproksen työnantajien ja teollisuuden edustajien liitto (Ομοσπονδία Εργοδοτών και Βιομηχάνων, OEB). Työnantajan järjestäytymistiheydestä ei ole saatavilla systemaattista tietoa. Sekä CCCI että OEB ovat kuitenkin raportoineet, että on olemassa selkeä suuntaus jäsenten määrän kasvusta ja jäsenten ainutlaatuisesta kokoontumisesta. OEB:n näkemyksen mukaan talouskriisin seurauksena syntynyt uusi taloudellinen tilanne, yritysten epävarmuus uudessa ympäristössä ja kiireellinen tarve löytää ratkaisuja ovat johtaneet siihen, että yhä useammat yritykset etsivät keinoja edustaa ja suojella etujaan. Tässä yhteydessä jäsenmäärän menetyksiä on kompensoitu uusien jäsenten liittymisellä. Huomionarvoista kehitystä viime vuosina on Kyproksen pankkiirien työnantajayhdistyksen (Κυπριακός Εργοδοτικός Σύνδεσμος Τραπεζών, KEST) lakkauttaminen joulukuussa 2015. KEST hajotettiin sen viimeisten jäljellä olevien jäsenten päätöksellä pian sen jälkeen, kun suuret pankit, kuten Bank of Cyprus ja Cooperative Central Bank, erosivat yhdistyksestä. Nyt ETYK:n on neuvoteltava työehtosopimukset kunkin pankin kanssa erikseen.

Ammattiliittojen rekisterinpitäjä (joka vastaa myös työnantajajärjestöistä ja elinkeinoelämän järjestöistä) todisti, että vuonna 2022 työnantajien kiinnostus ja mobilisoituminen uusien järjestöjen perustamiseen lisääntyi. itse asiassa merkittävin kehitys oli KESTin palauttamisprosessin käynnistäminen vuonna 2022, prosessi, joka saatiin päätökseen joulukuussa 2022, kahdeksan vuotta sen lakkauttamisen jälkeen.

Työnantajajärjestöjen jäsenmäärä ja jäsentiheys 2012–2022

Huomautus: * Niiden työntekijöiden prosenttiosuus, jotka työskentelevät yrityksessä, joka on työehtosopimusneuvotteluihin osallistuvan työnantajajärjestön jäsen.

Lähteet: Eurofound ja Cedefop (2020); OECD ja AIAS (2021)

Keskeiset työnantajajärjestöt

CCCI:n ja OEB:n lisäksi taulukossa "Tärkeimmät työnantajajärjestöt ja keskusjärjestöt" mainitaan myös kaksi alakohtaista työnantajajärjestöä, joilla on vaikutusvaltaa työehtosopimusneuvottelujen kannalta: Kyproksen rakennusurakoitsijoiden yhdistysten liitto (Ομοσπονδία Συνδέσμων Εργολάβων Οικοδομών Κύπρου, OSEOK), joka on OEB:n jäsen, ja Kyproksen hotelliliitto (Παγκύπριος Σύνδεσμος Ξενοδόχων, PASYXE), joka on CCCI:n jäsen. Siihen kuuluu myös Kyproksen matkailuyritysten liitto (Σύνδεσμος Τουριστικών Επιχειρήσεων Κύπρου, STEK), joka on OEB:n jäsen.

Keskeiset työnantajajärjestöt ja keskusjärjestöt

Kolmi- ja kaksikantaiset elimet ja yhteistoiminta

Vaikka Kyproksessa ei vakiinnuteta työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun elimiä, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla on pitkät perinteet. Lähes kaikkien työmarkkinasuhteita koskevien ehdotusten ja politiikkojen täytäntöönpano on tulosta hallituksen, työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen välisestä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelusta. Työmarkkinaosapuolet ovat kuitenkin viime vuosina valittaneet enemmän hallituksen yksipuolisista päätöksistä ja aloitteista.

Käytännön tasolla kolmen osapuolen välinen yhteistyö saavutetaan osittain teknisten komiteoiden ja muiden kolmikantaedustuksen elinten toiminnan kautta, mutta pääasiassa LAB:n sidosryhmien edustuksen kautta MLSI:ssä, jota pidetään tärkeimpänä kolmikantaisen edustuksen mekanismina. Aiemmin jokaista hallituksen aloitetta kuultiin perusteellisesti LAB:ssa, mutta viime vuosina hallitus on käsitellyt useampia oikeudellisia toimenpiteitä yksipuolisesti ilman kolmikantaneuvotteluja.

LAB, joka on ainoa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun elin, joutuu toisinaan kritiikin kohteeksi. Suurin kritiikki kohdistuu siihen, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun edustus rajoittuu hyvin harvoihin ammattiliittoihin, vain keskusjärjestöjen tasolla, mutta ilman kaikkien keskusjärjestöjen osallistumista. Tässä yhteydessä kaikki muut ammattiliitot on käytännössä suljettu pois kolmikantaedustuksen virallisista elimistä ja erityisesti LABista. Työnantajien puolesta on kolme edustajaa CCCI:stä ja kolme OEB:stä, kun taas ammattiliittojen puolesta on yksi edustaja DEOK:sta, kolme edustajaa PEO:sta ja kolme edustajaa SEK:stä. Asiasta riippuen muiden ammattiliittojen tai työnantajajärjestöjen edustajia voidaan kuitenkin kutsua tilapäisesti, mutta pääasiassa tarkkailijoina. LABia ei kutsuttu koolle säännöllisesti viimeaikaisen talouskriisin aikana (2012–2015). Vuodesta 2018 lähtien työ-, hyvinvointi- ja sosiaalivakuutusministeri on useammin turvautunut työmarkkinaosapuolten kuulemiseen LABin puitteissa.

Käsiteltävien kysymysten osalta työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun asialista on suhteellisen rajallinen, ja työmarkkinaosapuolet eivät ole tehneet aloitteita laajentuakseen uusille aloille, kuten talous- ja rahapoliittisiin kysymyksiin. Esimerkiksi talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä Kyproksen kansallista uudistusohjelmaa valmistelevat pääasiassa ministeriöt ja muut asianomaiset julkiset virastot. Työmarkkinaosapuolten osallistuminen on vähäistä ja rajoittuu valmisteluprosessin alkuvaiheeseen. Erityisesti ammattiliitot ovat myös viimeaikaisen talouskriisin aikana (2012–2015) arvostelleet hallitusta siitä, että se on sitoutunut erilaisiin kauaskantoisiin sopimuksiin kansainvälisten velkojiensa (Kansainvälinen valuuttarahasto, Euroopan komissio ja Euroopan keskuspankki) kanssa kuulematta maan työmarkkinaosapuolia. Ammattiliitot pitävät tällaisia käytäntöjä suoranaisena hyökkäyksenä nykyistä työmarkkinasuhdejärjestelmää vastaan, joka perustuu kolmikantayhteistyön periaatteeseen.

Kyproksen liityttyä Euroopan unioniin perustettiin kansallinen työllisyyskomitea. NEC on kolmikantainen, ja sen puheenjohtajana toimii työ-, hyvinvointi- ja sosiaalivakuutusministeri. Kansallisella työllisyyskomitealla oli neuvoa-antava rooli kysymyksissä, jotka liittyivät EU:n työllisyyspolitiikan täytäntöönpanoon, työmarkkinoiden toimintaan, julkisten työvoimapalvelujen nykyaikaistamiseen, työllisyyttä koskevan kansallisen toimintasuunnitelman seurantaan ja kolmansien maiden kansalaisten työllisyyskehyksen uudistamiseen. NEC ei ole tiettävästi ollut aktiivinen kesän 2015 jälkeen.

On huomattava, että työmarkkinaosapuolet osallistuvat lähes kaikkiin poliittisiin päätöksentekojärjestöihin, kuten henkilöstökehitysviranomaiseen (HRDA) ja useisiin muihin vähämerkityksisiin komiteoihin ja neuvostoihin.

Tärkeimmät kolmikantaelimet

Työntekijöiden edustus työpaikkatasolla

Kyproksella on heikot perinteet nykyisten työntekijöiden edustuksen rakenteiden suhteen toimipaikkojen tasolla. Tässä yhteydessä tärkeimmät edustusrakenteet ovat tähän mennessä ammattiliittojen edustus- ja turvallisuuskomiteat, kun taas äskettäin perustetut rakenteet, kuten eurooppalaiset yritysneuvostot, eivät vaikuta erityisen toteuttamiskelpoisilta.

Välittäjätehtävänsä puitteissa MLSI kannustaa työmarkkinaosapuolia edistämään tiedotus- ja kuulemiselinten perustamista. Tämän seurauksena useisiin sekä alakohtaisiin että yritystason työehtosopimuksiin on nyt sisällytetty erityinen lauseke, jossa viitataan työmarkkinaosapuolten aikomukseen perustaa tieto- ja viestintäelimiä työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista. Toistaiseksi se ei kuitenkaan ole johtanut käytännön ja mielekkäisiin toimenpiteisiin. Vaikka työmarkkinaosapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että lain 78(I)/2005 hyväksyminen on tärkeää, koska siinä säädetään työntekijöiden oikeudesta saada tietoa ja tulla kuulluksi monissa tärkeissä kysymyksissä, ne eivät ole motivoituneita ottamaan käyttöön automaatiojärjestelyjä, koska niiden mielestä työmarkkinasuhdejärjestelmä turvaa automaatio-oikeudet.

On huomattava, että vähintään 10 työntekijän laitoksissa on turvallisuuskomiteoita, joista säädetään työterveyttä ja -turvallisuutta koskevassa lainsäädännössä (laki 89(I)/1996) ja asiaa koskevissa turvallisuuskomiteoita koskevissa asetuksissa (hallintolaki 134/1997).