Kyproksen työelämän maaprofiili

Tässä profiilissa kuvataan Kyproksen työelämän keskeisiä piirteitä. Sen tavoitteena on tarjota olennaista taustatietoa työelämää koskevista rakenteista, instituutioista, toimijoista ja sääntelystä.

Tähän sisältyy indikaattoreita, tietoja ja sääntelyjärjestelmiä seuraavista näkökohdista: toimijat ja instituutiot, työehtoiset ja yksilölliset työsuhteet, terveys ja hyvinvointi, palkka, työaika, osaaminen ja koulutus sekä tasa-arvo ja syrjimättömyys työssä. Profiileja päivitetään järjestelmällisesti kahden vuoden välein.

Tässä jaksossa tarkastellaan työtaistelutoimien viimeaikaista kehitystä ja ilmoitetaan lakkojen vuoksi menetettyjen työpäivien määrä. Siinä käsitellään oikeudellisia ja institutionaalisia – sekä kollektiivisia että yksilöllisiä – mekanismeja, joita käytetään riitojen ratkaisemiseen, ja olosuhteita, joissa niitä voidaan käyttää.

Lakko-oikeus taataan Kyproksen tasavallan perustuslaissa. Erityisesti 27 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

lakko-oikeus tunnustetaan ja sen käyttämistä voidaan säännellä lailla ainoastaan tasavallan turvallisuuden tai perustuslaillisen järjestyksen tai yleisen järjestyksen tai yleisen turvallisuuden turvaamiseksi taikka asukkaiden elämän kannalta välttämättömien tavaroiden ja palvelujen ylläpitämiseksi taikka tässä perustuslaissa kenelle tahansa taattujen oikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi

Asetuksen 27 artiklan 2 kohdan mukaan asevoimiin, poliisiin ja santarmilaitokseen kuuluvilla henkilöillä ei ole lakko-oikeutta. Laki tämän kiellon ulottamiseksi koskemaan julkisia työntekijöitä voitaisiin säätää. Tällaista lakia ei kuitenkaan ole koskaan säädetty.

Kysymys lakkojen sääntelystä ja riitojenratkaisumenettelystä keskeisissä palveluissa oli ollut vireillä useita vuosia, ja kolme yritystä säännellä asiaa lainsäädännöllä johti umpikujaan. Maaliskuussa 2004 allekirjoitettiin vihdoin kolmikantasopimus keskeisten palvelujen työriitojen ratkaisumenettelystä. Sopimuksessa otetaan käyttöön välimiesmenettely tällaisissa riita-asioissa, mutta se ei sulje pois työtaistelutoimia. Uuden sopimuksen puitteissa olisi kumottava puolustusasetukset 79A ja 79B, jotka annettiin voimassa olevan keskeisiä palveluja koskevan määräyksen perusteella. Sekä Kansainvälinen työjärjestö että Euroopan neuvosto ovat huomauttaneet, että säännöt 79 A ja 79 B eivät ole yhdenmukaisia näiden elinten sopimusten kanssa, jotka Kyproksen tasavalta on ratifioinut.

Perustuslaissa tai missään muussakaan laissa ei ole erityistä viittausta oikeuteen ottaa käyttöön työsulku. Oikeusministerin asiaa koskevassa tutkimuksessa todettiin, että Kyproksen voimassa olevan lainsäädännön mukaan työsulku, vaikka sitä ei tunnusteta perustuslaissa, "on työnantajan oikeus, jos sitä käytetään työnantajan laillisten etujen turvaamiseksi tai edistämiseksi kauppariidan aikana ja syyllistymättä mihinkään rangaistukseen tai laittomaan toimintaan". Lisäksi IRC:n II osan B jakson 1 kohdan d alakohdassa (työehtosopimusten rikkominen) säädetään, että "vahinkoa kärsinyt osapuoli voi turvautua mihin tahansa lailliseen toimeen, mukaan lukien lakko tai työsulku, etujensa puolustamiseksi".

Työtaistelutoimien kehitys 2012–2022

 

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

Number of strikes

56

31

43

31

14

16

37

139

21

13

n.a.

Number of employees involved

37,542

44,089

23,741

6,393

5,520

5,074

8,839

42,052

2,482

1,133

n.a.

Working days lost

48,294

605,464

29,653

13,224

35,801

3,990

24,717

74,969

4,685

1,106

n.a.

Lähde: DLR (päivätty)

Kollektiiviset riidanratkaisumekanismit ja yksilölliset riidanratkaisumekanismit

Nykyisessä työehtosopimusneuvottelujärjestelmässä hallituksen koordinointi on melko heikkoa. Valtio puuttuu asiaan, kuten IRC:ssä on määrätty, työministeriön sovittelupalvelun kautta, kun on vaikeaa päästä sopimukseen työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen välisissä suorissa kahdenvälisissä neuvotteluissa.

Tarkemmin sanottuna IRC koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa, jonka otsikko on "Aineelliset säännökset", kaksi tärkeintä osallistuvaa osapuolta tunnustavat ja varmistavat tietyt vapaata työehtosopimusneuvottelua koskevat perusoikeudet, kun taas toisessa osassa, jonka otsikko on "Menettelymääräykset", IRC määrää erillisistä menettelyistä, joita on noudatettava etuja koskevien riitojen ratkaisemiseksi ja oikeuksia koskevien valitusten/riitojen ratkaisemiseksi. Kuten työministeriö on raportoinut, sopimusten monimutkaisen luonteen vuoksi monet työriidat syntyvät sopimusten tulkinnasta (valituksia koskevat riidat), mikä johtaa jatkuvaan työriitojen virtaan.

Viimeisen vuosikymmenen aikana MLSI:llä on ollut tärkeä rooli työrauhan ylläpitämisessä tarjoamalla sovittelupalveluja työehtosopimusten uudistamiseksi. Tässä yhteydessä on syytä mainita, että samana ajanjaksona alakohtaisia työehtosopimuksia solmittiin yhä harvemmin suorissa neuvotteluissa, mikä aiheutti vakavia viivästyksiä sopimusten uusimisessa. Tarkemmin sanottuna MLSI:n DLR:n toimittamien virallisten tietojen mukaan vuonna 2017 sovitteluun ohjattiin 150 työriitaa, joihin osallistui yhteensä 14 144 työntekijää, kun vuonna 2016 työriitoja oli 177, joissa oli yhteensä 61 693 työntekijää.

Riidanratkaisumekanismien käyttö 2012–2022

 

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

Number of mediations

316

280

229

228

177

150

211

168

341

273

n.a.

Number of employees involved

30,962

46,191

19,197

13,063

61,693

14,144

25,927

29,420

32,201

28,669

n.a.

Lähde: DLR (päivätty)

Flag of the European UnionThis website is an official website of the European Union.
How do I know?
European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions
The tripartite EU agency providing knowledge to assist in the development of better social, employment and work-related policies