Toimijat ja instituutiot Tšekissä

Työolojen ja työmarkkinasuhteiden sääntely kuuluu Tšekin työ- ja sosiaaliministeriön (Ministerstvo práce a sociálních věcí, MPSV) toimivaltaan. MPSV:n ensisijainen tehtävä työmarkkinasuhteiden ja työolojen alalla on luoda oikeudellinen kehys sekä yksilöllisille että kollektiivisille työsuhteille ja valvoa näiden puitteiden soveltamista. MPSV tekee yhteistyötä myös Tšekin talous- ja sosiaalipoliittisen sopimuksen neuvoston (Rada hospodářské a sociální dohody České republiky, RHSD ČR) kanssa, joka on kolmikantainen elin.

Työntekijöiden oikeuksien täytäntöönpanosta huolehtivat erityisesti kansallinen työsuojeluviranomainen (Státní úřad inspekce práce, SÚIP), joka on yksi MPSV:n alaisista elimistä, sekä MPSV:n kahdeksan alueellista työsuojeluviranomaista ja paikallisesti toimivaltaisia tuomioistuimia. Tšekissä ei ole erityisiä työtuomioistuimia. Työlainsäädäntö, mukaan lukien työriidat, kuuluu yleisten tuomioistuinten toimivaltaan. Kansallinen työsuojeluviranomainen ja alueelliset työsuojeluviranomaiset valvovat, että työnantajat ja työntekijät noudattavat työlainsäädäntöä erityisesti sellaisissa asioissa kuin työterveys ja -turvallisuus, työolot, työvoimatoimistot, sekä Tšekin kansalaisten että ulkomaalaisten laiton työnteko ja näennäisesti itsenäinen ammatinharjoittaminen. Nämä elimet edistävät myös terveyttä ja turvallisuutta ja tarjoavat neuvontaa asiaankuuluvilla aloilla. Kansallinen työsuojeluviranomainen voi sakottaa työnantajia ja työntekijöitä havaituista rikkomuksista.

Työturvallisuus, tekniset laitteet sekä terveys- ja epidemiologisten määräysten noudattaminen ovat aloja, joita tarkastavat erikoistuneet valvontaelimet, kuten Tšekin tekninen tarkastusvirasto (Technická inspekce České republiky, TIČR), Tšekin kaivosviranomainen (Český báňský úřad, ČBÚ) ja alueelliset kansanterveysviranomaiset.

MPSV ja sen alainen elin Tšekin työvoimatoimisto (Úřad práce ČR, ÚP ČR) vastaavat kansallisesta työllisyyspolitiikasta. Tšekin työvoimatoimisto toimii välittäjänä työmarkkinoilla, tarjoaa neuvontaa, soveltaa aktiivisia työllisyyspoliittisia toimenpiteitä, maksaa työttömyyskorvausta ja ylläpitää työnhakijoiden, ulkomaalaisten työntekijöiden ja avoimien työpaikkojen rekisteriä.

Tšekin työmarkkinaosapuolten edustavuutta koskeva kriteeri vaaditaan vain seuraavissa tapauksissa.

• Työehtosopimusneuvottelut työpaikalla. Ammattiliitto voi käydä työehtosopimusneuvotteluja työpaikalla, jos sillä on vähintään kolme ammattiliiton jäsentä työsuhteessa (työlaki 286 §).

• Kolmikantaisen RHSD ČR:n jäsenyys. RHSD ČR:ään osallistumista koskevat edustavat kriteerit on vahvistettu RHSD ČR:n säännössä: ammattiliitoilla on oltava vähintään 150 000 jäsentä, kun taas työnantajajärjestöillä on oltava vähintään 400 000 työntekijän yrityksiä.

• HLCA:iden laajentaminen (vaikka tätä sovelletaan vain harvoin). Korkean tason sopimusehtojen laajentamista koskevat pyynnöt on lähetettävä MPSV:lle sen alan suurimman ammattiliiton tai suurimman työnantajajärjestön toimesta, johon HLCA olisi laajennettava (laki nro 2/1991 työehtosopimusneuvotteluista).

Tietoa ammattiliittojen edustuksesta

Ammattiliittojen (ja työnantajien) työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevat perussäännökset sisältyvät perusoikeuskirjaan (laki nro 23/1991), joka on osa Tšekin perustuslaillista järjestystä. Perusoikeuskirjan 27 artiklassa määrätään oikeudesta yhdistyä ja järjestäytyä.

Ammattiyhdistysten ja -yhdistysten perustamisesta ja olemassaolosta säädetään siviililaissa, jonka ammattiliitoista ja työnantajajärjestöistä säädetään yhdistyksiä/yhdistyksiä koskevassa 2 momentissa (214–302 §) sekä 3025 ja 3046 §:ssä.

Tšekissä ei ole kattavaa ammattiliittoja, työnantajajärjestöjä ja työehtosopimusneuvotteluja koskevaa sääntelyä. näistä oikeussuhteista säädetään useissa laeissa, kuten työlaissa ja työehtosopimusneuvotteluista annetussa laissa nro 2/1991.

Työntekijä voi vapaasti liittyä ammattiliittoon tai olla liittymättä ammattiliittoon haluamallaan tavalla. Näin ollen on epäoikeudenmukaista irtisanoa työntekijä siksi, että hän on tai ei ole ammattiliiton jäsen. Ammattiliiton jäsenyys on vapaaehtoista; jäsenyyden voi peruuttaa milloin tahansa. Ammattiyhdistyselimillä on oikeus osallistua työoikeudellisiin suhteisiin, mukaan lukien työehtosopimusneuvottelut laissa säädetyin edellytyksin. Ainoat ihmiset, jotka jäävät tämän lain ulkopuolelle, ovat asevoimien jäsenet.

Ammattiliittojen jäsenyys ja järjestäytymistiheys 2010–2021

Huom.:* Kansallinen lähde (ks. lähteet jäljempänä). ** Työntekijöiden ammattiliittojen jäsenyys lasketaan ammattiliiton kokonaisjäsenyydestä ja mukautetaan tarvittaessa ammattiliittojen jäsenille, jotka eivät kuulu aktiivi-, huollettavaan ja palkattuun työvoimaan (eli eläkkeellä olevat työntekijät, itsenäiset ammatinharjoittajat, opiskelijat ja työttömät). Ei saatavilla.

Lähteet: RILSA Praha (kirjoittajien omat laskelmat, jotka perustuvat ammattiliittojen tietoihin). Muut tiedot ammattiliittojen jäsenyydestä ja jäsentiheydestä ovat peräisin kolmelta suurimmalta ammattiliittojen keskusjärjestöltä – Tšekin ja Määrin ammattiliittojen keskusliitolta (Českomoravská konfederace odborových svazů, ČMKOS), Tšekin autonomisten ammattiliittojen liitolta (Asociace samostatných odborů, ASO) ja taiteen ja kulttuurin keskusliitolta (Konfederace umění a kultury, KUK) – sekä 29 riippumattomalta liitolta (kirjoittajien omat laskelmat).

Tärkeimmät ammattiliittojen keskusjärjestöt ja liitot

Tšekissä on kolme suurinta ammattiliittojen keskusjärjestöä: ČMKOS, ASO ja KUK. Nämä keskusjärjestöt edustavat noin 79:ää prosenttia Tšekin ammattiliittojen jäsenistä.

Tärkeimmät ammattiliittojen keskusjärjestöt ja liitot

Eräät Tšekin suurimmista ammattiyhdistysjärjestöistä ovat ČMKOSin jäseniä. Lokakuussa 2022 nämä ovat:

• Tšekin metallityöläisten liitto (Odborový svaz KOVO, OS KOVO)

• Tšekin terveys- ja sosiaalihuollon ammattiliitto (Odborový svaz zdravotnictví a sociální péče České republiky, OSZSP ČR)

• Tšekki-Moravian koulutusalan työntekijöiden ammattiliitto (Českomoravský odborový svaz pracovníků školství, ČMOS PŠ)

• Valtion elinten ja järjestöjen ammattiliitto (Odborový svaz státních orgánů a organizací, OSSOO)

Ammattiliitto ECHO (Odborový svaz ECHO) kokoaa yhteen energia- ja kemianteollisuuden työntekijöitä. Jäsenmäärältään ja merkitykseltään kolmanneksi suurin ammattiliittojen keskusjärjestö on KUK, joka oli RHSD ČR:n jäsen vuoteen 2000 asti.

ČMKOSin ja ASO:n välillä on jossain määrin koordinointia. Tähän sisältyy mielipiteiden vaihto ja kuuleminen yhteisistä toimista, erityisesti RHSD ČR:n täysistunnon valmistelun osalta. Muuten molemmat konfederaatiot ovat itsenäisiä, eikä niiden yhteistyötä voida kuvata erityisen tiiviiksi.

Tietoja työnantajan edustuksesta

Työnantajien etuja kansallisen tason työmarkkinaosapuolten vuoropuhelussa Tšekissä edustavat kaksi suurinta työnantajajärjestöä – Tšekin teollisuusliitto (Svaz průmyslu a dopravy České republiky, SP ČR) ja Tšekin työnantaja- ja yrittäjäjärjestöjen keskusjärjestö (Konfederace zaměstnavatelských a podnikatelských svazů České republiky, KZPS ČR) – jotka molemmat kuuluvat kolmikantaiseen elimeen RHSD ČR. Molemmat työmarkkinaosapuolet käyvät keskusteluja kolmikantafoorumilla RHSD ČR:ssä, ja RHSD ČR:n täysistuntoon osallistuu Tšekin pääministeri, seitsemän hallituksen jäsentä, seitsemän ammattiyhdistysaktiivia ja seitsemän työnantajien edustajaa.

Näiden kahden työnantajajärjestön jäsenyys on vapaaehtoista ja jäsenmaksuvelvollinen. Työnantajajärjestöt ajavat jäsentensä etuja yrityssektorilla yleisesti ja edustavat työnantajia RHSD ČR:n yhteydessä. Työnantajajärjestöt kommentoivat lainsäädäntöehdotuksia, osallistuvat kuulemiseen tai edustukseen työehtosopimusneuvotteluissa, vaikuttavat talous- ja sosiaalipolitiikkaan osana asiantuntijaryhmiä, osallistuvat kauppavaltuuskuntien toimintaan seuraamalla korkeimpia hallitusten edustajia valtiollisilla ja virallisilla vierailuilla ulkomailla ja ovat aktiivisia jäseniä kansainvälisten järjestöjen työryhmissä.

Tšekin kauppakamarilla (Hospodářská komora ČR, HK ČR) on samanlainen tehtävä, ja se suojelee monessa suhteessa työnantajien ja koko yrityssektorin etuja. Se ei kuitenkaan ole työnantajajärjestö sellaisenaan eikä osallistu kansalliseen työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun. HK ČR:ssä on lähes 16 000 jäsentä (oikeudellisia ja luonnollisia henkilöitä), jotka muodostavat 60 alueellista ja 127 alakohtaista yhdistystä.

Työnantajajärjestöjen jäsenmäärä ja tiheys 2012–2021

Huomautus: Kansalliset tiedot vuosilta 2012–2019: tiedot kolmelta suurimmalta työnantajajärjestöltä, SP ČR:ltä, KZPS ČR:ltä ja SOCR ČR:ltä.

Keskeiset työnantajajärjestöt

Keskeiset työnantajajärjestöt ja keskusjärjestöt

Lähteet: SP ČR ja KZPS ČR.

Kansallisen tason kolmikantafoorumi, RHSD ČR, on maan tärkein työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun instituutio. Sen rooli on tiukasti neuvoa-antava. Tämän kolmikantajärjestön tavoitteena on päästä sopimukseen molempia osapuolia kunnioittavien vuoropuhelumuotojen avulla taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen keskeisillä aloilla. Sillä pyritään ennen kaikkea säilyttämään yhteiskunnallinen konsensus talouden ja kansalaisten elintason myönteisen kehityksen edellytyksenä.

Kolmikantajärjestön tärkein neuvottelufoorumi on täysistunto. Tässä kokouksessa hallituksen valtuuskuntaa edustaa kahdeksan jäsentä, työnantajajärjestöillä on seitsemän edustajaa – SP ČR:stä ja KZPS ČR:stä – ja ammattiliittojen keskusjärjestöillä seitsemän edustajaa – nimittäin ČMKOSista ja ASO:sta. Osallistumiskriteerit on määritelty RHSD ČR:n perussäännössä.

Euroopan näkökulmasta katsottuna Tšekki on yksi niistä maista, joissa kansallinen kolmikantajärjestö kattaa laajimman valikoiman toimintoja. Alat, joista RHSD ČR voi ottaa kantaa, määritellään sen omassa perussäännössä: talouspolitiikka, työmarkkinasuhteet, työehtosopimusneuvottelut ja työllisyys, sosiaaliset kysymykset, julkishallinnon palkat, julkinen hallinto, työturvallisuus, ulkomaisten työntekijöiden työllistäminen, inhimillisten voimavarojen ja koulutuksen kehittäminen sekä Tšekin asema EU:ssa.

On myös 13 alueellista kolmikantaelintä, jotka käsittelevät samankaltaisia aloja kuin kansallinen elin. Heidän käsittelemänsä asiat määritellään heidän säännöissään.

Tšekissä ei ole kahdenvälistä elintä.

Tärkeimmät kolmikantaelimet

Työntekijöiden edustajien – ammattiliittojen, yritysneuvostojen ja työsuojeluvaltuutettujen – on lain mukaan tiedotettava työntekijöille kaikilla työpaikoilla toiminnastaan sekä kaikkien työnantajien kanssa käytävien tietojen ja neuvottelujen sisällöstä ja tuloksista. Työntekijöiden edustajat eivät saa hyötyä yritysneuvoston jäsenyydestä eivätkä joutua syrjityksi yritysneuvoston jäsenyyden vuoksi.

Ammattiliitoilla on ylivoimaisesti merkittävin rooli työntekijöiden edustuksessa, ei vain pätevyyden osalta, vaan myös siksi, että ne toimivat työpaikoilla ja toimivat työmarkkinaosapuolten vuoropuhelussa, erityisesti työehtosopimusneuvotteluissa. Vain ammattiliitot voivat edustaa työntekijöitä työsuhteissa, työehtosopimusneuvotteluissa työehtosopimuksia tehtäessä ja kolmikantaneuvotteluissa RHSD ČR:ssä.

Työntekijöitä voi edustaa yritysneuvosto, jolla ei ole oikeudellista subjektiivisuutta ja joka voi toimia vain välittäjänä työnantajien ja työntekijöiden välillä helpottaakseen tiedonkulkua ja kuulemista yrityksen sisällä (yritysneuvostot ovat itse asiassa hyvin harvinaisia käytännössä). Yritysneuvoston jäsenen tai työsuojeluvaltuutetun toimikausi on enintään kolme vuotta.

Sääntely, edustuselinten kokoonpano ja toimivalta