Tšekin työelämäprofiili
Tässä profiilissa kuvataan Tšekin työelämän keskeisiä piirteitä. Sen tarkoituksena on antaa asiaankuuluvaa taustatietoa työelämää koskevista rakenteista, instituutioista ja sääntelystä.
Tähän sisältyy indikaattoreita, tietoja ja sääntelyjärjestelmiä seuraavista näkökohdista: toimijat ja instituutiot, työehtoiset ja yksilölliset työsuhteet, terveys ja hyvinvointi, palkka, työaika, osaaminen ja koulutus sekä tasa-arvo ja syrjimättömyys työssä. Profiileja päivitetään järjestelmällisesti kahden vuoden välein.
Oikeudelliset näkökohdat
Tšekin lainsäädännössä tunnustetaan vain kahdenlaisia työtaistelutoimia: lakot (stávka) ja työsulut (výluka). Työsulku on tosiasiallisesti työnantajan vastalakko työehtosopimuksen tekemistä koskevassa kiistassa.
Näiden kahden tyyppien lisäksi, jotka on määritelty työehtosopimusneuvotteluista annetussa laissa nro 2/1991, käytännössä voidaan käyttäälakkovaroitusta (stávková pohotovost
Termejä "saarto" (blokáda) tai "miehitys" (okupační stávka) ei ole säädetty laissa, joten näitä toimia ei tapahdu käytännössä.
Iskee
Lakko-oikeus on perusihmisoikeus, joka on taattu perusoikeuksien ja -vapauksien perusoikeuskirjassa, joka on osa Tšekin perustuslakia. Perusoikeuskirjan 27 artiklan (IV jakso) mukaan lakko-oikeus taataan laissa säädetyin edellytyksin; Tätä oikeutta ei ole tuomareilla, asevoimien jäsenillä tai turvallisuusjoukkojen jäsenillä.
Lakon laillisuutta rajoittaa myös työehtosopimusneuvotteluista annettu laki nro 2/1991, joka kattaa työehtosopimusneuvotteluihin liittyvät lakot. Tämä tarkoittaa, että lakot voidaan jakaa kahteen ryhmään.
Työehtosopimusneuvotteluja koskevaan lakiin nro 2/1991 liittyvät lakot: Nämä lakot sekä niiden vaatimukset ja menettelyt on säännelty tarkasti lailla. Lakko on laissa ymmärretty oikeudellinen väline työehtosopimuksen neuvottelemista ja tekemistä koskevien työehtoriitojen ratkaisemiseksi. Myös jo voimassa olevan sopimuksen muutosta koskeva riita katsotaan työehtoriidaksi, jos muutosten mahdollisuudesta ja laajuudesta on sovittu työehtosopimuksessa. Kollektiiviset riidat ovat riita-asioita, jotka eivät aiheuta oikeuksia yksittäisille työntekijöille. Lakon edellytyksenä on kuitenkin, että kaikkia laissa säädettyjä määräyksiä noudatetaan.
Työehtosopimusneuvottelulain nro 2/1991 soveltamisalan ulkopuoliset lakot: Lakikokoelmassa ei ole lakia, jolla pantaisiin täytäntöön perusoikeuskirjan 27 artikla, joka koskisi muita lakkoja kuin työehtosopimusneuvotteluista annetussa laissa nro 2/1991 käsiteltyjä lakkoja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki muut lakot kuin tässä laissa tarkoitetut lakot olisivat kiellettyjä – tuomioistuin päättää, onko tietty lakko laillinen vai ei.
Työehtosopimusneuvotteluista annetussa laissa nro 2/1991 tunnustetaan myös solidaarisuuslakot, joilla tuetaan työehtosopimuksen tekemiseksi lakkoilevia työntekijöitä.
Lukitukset
Työsulku on toinen työtaistelutoimien tyyppi, joka kuuluu työehtosopimusneuvotteluista annetun lain nro 2/1991 (27 §) soveltamisalaan. Työsulun määritelmä on työnantajan työnteko osittain tai kokonaan. Työnantaja voi lopullisena ratkaisuna työehtosopimuksen tekemistä koskevan riidan ratkaisemiseksi julistaa työsulun, jos sovittelijan läsnä ollessa käydyn käsittelyn jälkeen ei päästä sopimukseen ja jos sopijapuolet eivät pyydä välimiestä riidan ratkaisemiseksi. Työnantajan on toimitettava työsulun alkamispäivä, laajuus, syyt ja luettelo työntekijöistä, joita työsulku koskee, toimivaltaiselle ammattiyhdistystoimielimelle vähintään kolme työpäivää etukäteen. Työnantajan on annettava asianomaisille työntekijöille sama irtisanomisaika. Laissa määritellään tilanteet, joissa työsulku on laiton. Yleensä tämä koskee tilanteita, joissa työsulku vaikuttaisi lääketieteellisten laitosten työntekijöihin, mikä voisi vaarantaa yleisön terveyden tai hengen, sekä tuomareihin tai valtion edustajiin vaikuttavia työsulkuja.
Lakot ovat Tšekissä suhteellisen harvinaisia (ks. taulukko "Työtaistelutoimien kehitys 2015–2022"). Lakkovaroituksia käytetään kuitenkin useammin, mutta tällaista työtaistelua ei ole määritelty laissa. Nämä kaksi työtaistelun muotoa ovat tärkeimpiä ja käytännössä eniten käytettyjä (erityisesti lakkovaroitusten osalta).
Tšekin suurin ammattiliittojen keskusjärjestö ČMKOS seuraa säännöllisesti lakkoja ja lakkovaroituksia. ČMKOSin tiedot kattavat vain ČMKOSin sisäiset työtaistelutoimet; koko Tšekin työtaistelutoimien kokonaislukuja ei ole saatavilla.
Työsulkuja työtaistelun muotona ei ole kirjattu moneen vuoteen.
Työtaistelutoimien kehitys 2015–2022
2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | |
| Working days lost per 1,000 employees | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. |
| Number of strikes (sectoral level/company level) | 0/3 | 0/0 | 0/1 | 0/0 | 0/0 | 0/0 | 0/1 | 0/0 |
| Number of strike alerts (sectoral level/company level) | 0/10 | 0/5 | 0/11 | 1/10 | 0/8 | 0/2 | 0/5 | 0/6 |
Huomautus: Tällä alalla ei ole lakisääteistä raportointipalvelua. Lakon vuoksi menetettyjen työpäivien keskimääräistä määrää vuodessa 1 000 työntekijää kohden ei ole seurattu keskitetysti 1990-luvun puolivälin jälkeen.
Lähde: ČMKOS (2022) (tiedot koskevat vain ČMKOSin jäseniä).
Kollektiiviset riidanratkaisumekanismit
Työehtosopimusriitojen ratkaisumenettelystä säädetään työehtosopimusneuvotteluista annetussa laissa nro 2/1991. Laissa säädetään, että työehtosopimusriitoja ovat työehtosopimuksen tekemistä koskevat riidat tai työehtosopimuksen (yritystason tai ylemmän tason) sitoumusten täyttämistä koskevat riidat, joissa ei esitetä vaatimuksia yksittäisille työntekijöille. Työehtoriidan osapuolet ovat työehtosopimuksen osapuolia. Työehtoriidat, jotka koskevat työehtosopimuksen tekemistä tai työehtosopimuksessa vahvistettujen sitoumusten täyttämistä, joissa ei esitetä yksittäisiä työntekijöitä koskevia vaatimuksia, ratkaistaan sovittelijan tai välimiehen menettelyssä. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että Tšekillä on vain kaksitasoinen käsite kollektiivisten työriitojen ratkaisemiseksi (jossa sovittelu ja sovittelu yhdistyvät yhdeksi).
Yksittäiset riidanratkaisumekanismit
Työnantajien ja työntekijöiden väliset riidat työsuhteesta johtuvista oikeuksista käsitellään ja ratkaistaan yleensä Tšekin tuomioistuimissa. Työriitojen tuomioistuinratkaisuun verrattuna muilla menettelyillä, kuten sovittelul, sovittelulla ja välimiesmenettelyllä, on tässä oikeudellisessa yhteydessä vähäinen merkitys.
Vaihtoehtoisten riidanratkaisumekanismien käyttö
Tšekillä on yleensä vain kaksitasoinen käsite kollektiivisten työriitojen ratkaisemisesta (jossa sovittelu ja sovittelu yhdistetään). Nämä kaksi mahdollisuutta ovat ainoat vaihtoehtoiset riidanratkaisumuodot. Tšekissä ei ole työtuomioistuimia.
Riidanratkaisumekanismien käyttö 2015–2022
2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | |
| Collective disputes settled though mediator in terms of concluding HLCA | 0 | 4 | 1 | 3 | 2 | 1 | 1 | 0 |
| Collective disputes settled though arbiter in terms of concluding HLCA | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Collective disputes settled though mediator in terms of concluding CLCA | 11 | 17 | 16 | 28 | 17 | 18 | 19 | 15 |
| Collective disputes settled though arbiter in terms of concluding CLCA | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
Lähde: ČMKOS, 2022 (tiedot koskevat vain ČMKOSin jäseniä)
