Tanskan työelämän maaprofiili
Tässä profiilissa kuvataan Tanskan työelämän keskeisiä piirteitä. Sen tavoitteena on tarjota olennaista taustatietoa työelämää koskevista rakenteista, instituutioista, toimijoista ja sääntelystä.
Tähän sisältyy indikaattoreita, tietoja ja sääntelyjärjestelmiä seuraavista näkökohdista: toimijat ja instituutiot, työehtoiset ja yksilölliset työsuhteet, terveys ja hyvinvointi, palkka, työaika, osaaminen ja koulutus sekä tasa-arvo ja syrjimättömyys työssä. Profiileja päivitetään järjestelmällisesti kahden vuoden välein.
Ammattiliitoilla, työnantajajärjestöillä ja julkisilla instituutioilla on keskeinen rooli työsuhteen, työolojen ja työmarkkinasuhteiden rakenteiden hallinnassa. Ne ovat toisiinsa kytkeytyviä osia monitasoisessa hallintojärjestelmässä, johon kuuluvat eurooppalainen, kansallinen, alakohtainen, alueellinen (maakunta- tai paikallistaso) ja yritystaso. Tässä osiossa tarkastellaan keskeisiä toimijoita ja instituutioita sekä niiden roolia Tanskassa.
Tanskassa hallitus ja sen ministeriöt eivät pääsääntöisesti osallistu työmarkkinasuhteiden ja työolojen sääntelyyn. Työelämää koskevassa päätöksenteossa hallitus osallistuu lähinnä työllisyyspolitiikan muotoiluun. Poikkeuksena on työympäristön sääntely ja valvonta (työterveys ja -turvallisuus), joka kuuluu työministeriön (Beskæftigelsesministeriet, BM) ja sen viraston, Tanskan työympäristöviranomaisen (Arbejdstilsynet) alaisuuteen. Virasto edistää turvallisten ja terveiden työolojen luomista tanskalaisilla työpaikoilla tekemällä tarkastuksia yrityksissä, laatimalla työterveyttä ja -turvallisuutta koskevia sääntöjä sekä antamalla tietoa työterveydestä ja -turvallisuudesta.
Työmarkkinaosapuolet sääntelevät tärkeimpiä instituutioita ja mekanismeja, joilla varmistetaan työntekijöiden oikeuksien toteutuminen (työtuomioistuimet). Painopiste on tuomioistuinten ulkopuolisissa mekanismeissa, joita täydentävät Tanskan työtuomioistuin (Arbejdsretten), jossa on työmarkkinaosapuolten edustajat ja korkeimman oikeuden valtion palveluksessa olevat tuomarit, sekä työmarkkinaosapuolten valvomat työelämän välimiestuomioistuimet. Jos voimassa olevan työehtosopimuksen uusimispyrkimykset epäonnistuvat, julkisella sovittelijalla (Forligsmanden) on oikeus puuttua asiaan valtion puolesta.
Julkisella sektorilla on kolme työnantajajärjestöä, jotka kattavat työehtosopimusneuvottelut valtion, kuntien ja aluehallinnon tasolla. Valtiovarainministeriön puolesta valtion keskussektorilla neuvotellut julkishallinnon nykyaikaistamisvirasto (Moderniseringsstyrelsen) lakkautettiin vuonna 2019, koska ministeriöllä oli siten kaksinkertainen rooli neuvottelijana ja lainsäätäjänä. Sen sijaan vastuu työehtosopimusneuvotteluista valtion puolesta työnantajana siirrettiin veroministeriölle, ja julkishallinnon nykyaikaistamisvirasto korvattiin työntekijä- ja osaamisvirastolla (Medarbejder- og Kompetencestyrelsen), joka on vuodesta 2021 lähtien käynyt työehtosopimusneuvotteluja ministeriön puolesta. Tanskan paikallishallinto (Kommunernes Landsforening, KL) on 98 kunnan työnantajajärjestö, ja Tanskan alueet (Danske Regioner) edustavat Tanskan 5 aluetta työnantajana.
Tanskassa tärkein edustavuuden käsite on työmarkkinajärjestöjen vastavuoroinen tunnustaminen. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelujärjestelmä perustuu vapaaehtoisuuteen, ja sitä koskee hyvin vähän lainsäädäntöä. Tunnustaminen vahvistetaan periaatteessa sillä hetkellä, kun kaksi organisaatiota tekee työehtosopimuksen. Järjestöissä johtajat valitsevat jäsenet. Edustavuuden käsitteeseen ei liity lainsäädäntöä.
Tietoa ammattiliittojen edustuksesta
Yhdistyksen jäsenyyden vapautta – sekä vapautta liittyä ammattiliittoon että vapautta olla liittymättä ammattiliittoon – käsitellään vuonna 1982 annetussa laissa järjestäytymisvapaudesta työmarkkinoilla (Lov om foreningsfrihed på arbejdsmarkedet). Lakia muutettiin vuonna 2006 poistamalla oikeus suljettuihin kauppasopimuksiin. Näin ollen ammattiliittoon liittyminen on vapaaehtoista, eikä julkisen tai yksityisen sektorin työntekijöitä suljeta pois ammattiliittoon liittymisestä. Asevoimien papeilla ja korkea-arvoisilla upseereilla on omat ammattiliittonsa.
Tanskassa järjestäytymistiheys on suhteellisen korkea verrattuna muihin Euroopan maihin. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) mukaan se oli 67 prosenttia vuonna 2019 (OECD, 2021).
Ammattiliittojen tiheys on kuitenkin laskenut tasaisesti vuodesta 1996 lähtien, jolloin se oli noin 75 prosenttia. Lasku on tapahtunut enimmäkseen ammattitaitoisten ja kouluttamattomien työntekijöiden sekä toimi- ja kauppatyöntekijöiden ammattiliitoissa. Nämä ovat Tanskan ammatillisen yhteisjärjestön (Fagbevægelsens Hovedorganisation, FH (aiemmin LO)) piiriin kuuluvia ammattiliittoja.
FH/LO-liittojen jäsenmäärän laskua selittää kolme suuntausta. Ensinnäkin jäsenet, mukaan lukien mahdolliset jäsenet, "kouluttautuvat" liittoon, joka kuuluu eri keskusjärjestöihin, jotka on suunnattu korkeasti koulutetuille jäsenille. Toiseksi nuorilla ja ulkomaalaisilla työntekijöillä on aina ollut taipumus olla liittymättä ammattiliittoon, ja nämä työntekijäryhmät kasvavat. Ja viimeisenä muttei vähäisimpänä, kilpailevat matalapalkkaiset "keltaiset liitot" (liitot, jotka ovat poliittisesti vaihtoehtoisia perinteiselle ammattiyhdistysliikkeelle ja joita ammattiliitot tai työnantajajärjestöt eivät tunnusta osaksi työehtosopimusneuvottelujärjestelmää). He eivät edusta työehtosopimusneuvotteluja, ja ne noudattavat mallia, joka perustuu alhaisten jäsenmaksujen perimiseen ja yksilöllisen oikeudellisen tuen tarjoamiseen. Jotkut vaihtoehtoisista liitoista – kuten kristillinen ammattiliitto Krifa – ovat kuitenkin kasvattaneet jäsenmääräänsä tasaisesti viimeisten 10 vuoden aikana.
Vuonna 2018 kaksi suurinta keskusjärjestöä, Tanskan ammattiliittojen keskusjärjestö (Landsorganisationen i Danmark, LO) ja Tanskan erityisjärjestö (Funktionærernes og Tjenestemændenes Fællesråd, FTF), äänestivät yhdistymisen puolesta 1. tammikuuta 2019 alkaen. Uuden yksikön nimi on Tanskan ammatillinen yhteisjärjestö (Fagbevægelsens Hovedorganisation, FH). Yhdistyminen oli tulosta molempien keskusliittojen johtajien noin viiden vuoden valmisteluista. Äänestyksen tulos ei ollut varma etukäteen. LO:n suurin jäsenliitto – Tanskan työväenliitto (Fagligt Fælles Forbund, 3F) – hyväksyi fuusion vasta viime hetkellä.
Ammattiliittojen jäsenmäärä ja jäsentiheys 2010–2019
| 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | |
| Trade union density in terms of active employees (%)* | 68.1 | 68.7 | 69.0 | 68.8 | 68.5 | 68.2 | 67.4 | 66.7 | 67.5 | 67.0 |
| Trade union membership (thousands)** | 1,647 | 1,661 | 1,656 | 1,649 | 1,660 | 1,684 | 1,696 | 1,706 | 1,757 | 1,767 |
Huom.: * Ammattiliittoon kuuluvien työntekijöiden osuus. ** Ammattiliiton jäsenten ammattiliiton jäsenyys on laskettu ammattiliiton kokonaisjäsenyydestä ja tarvittaessa oikaistu ammattiliittojen jäsenille, jotka eivät kuulu aktiivi-, huollettava- ja palkattuun työvoimaan (eli eläkkeellä olevat työntekijät, itsenäiset ammatinharjoittajat, opiskelijat, työttömät).
Lähde: OECD ja AIAS, 2021
Tärkeimmät ammattiliittojen keskusjärjestöt ja liitot
Tärkeimmät ammattiliittojen keskusjärjestöt ja liitot
| Name | Abbreviation | Members at 31 December 2021 | Involved in collective bargaining? |
| Danish Trade Union Confederation (Fagbevægelsens Hovedorganisation)* | FH | 1,048,623** | No |
| Danish Confederation of Professional Associations (Akademikerne) | None (formerly AC) | 302,626** | Yes |
| Organisation of Managerial and Executive Staff in Denmark (Ledernes Hovedorganisation) | LH | 112,316 | No |
| United Federation of Danish Workers (Fagligt Fælles Forbund) | 3F (member of FH) | 214,992*** | Yes |
| Union of Commercial and Clerical Employees in Denmark (Handels- og Kontorfunktionærernes Forbund) | HK Danmark (member of FH) | 170,260*** | Yes |
| Danish Trade and Labour (Forbundet af Offenligt Ansatte) | FOA (member of FH) | 148,116*** | Yes |
| Danish Nurses’ Organisation (Dansk Sygeplejeråd) | DSR (member of FH) | 69,336*** | Yes |
| Danish Union of Teachers (Danmarks Lærerforening) | DLF (member of FH) | 56,840*** | Yes |
| Danish Federation of Early Childhood Teachers and Youth Educators (Børne- og Ungdomspædagogernes Landsforbund) | BUPL (member of FH) | 55,105*** | Yes |
| Financial Services Union (Finansforbundet) | FF (member of FH) | 39,077*** | Yes |
| Danish Society of Engineers (Ingeniørforeningen i Danmark) | IDA (member of Akademikerne) | 90,920*** | Yes |
| Danish Association of Lawyers and Economists (Danmarks Jurist- og Økonomforbund) | Djøf (member of Akademikerne) | 68,916*** | Yes |
| Danish Association of Masters and PhDs (Dansk Magisterforening) | DM (member of Akademikerne) | 36,325*** | Yes |
| Danish Medical Association (Lægeforeningen) | LF (member of Akademikerne) | 22,385*** | Yes |
Huomautus: Taulukossa on kolme Tanskan keskusjärjestöä, FH, Akademikerne ja pienempi LH, sekä FH:n ja Akademikernen suurimmat ja edelläkävijäorganisaatiot. * LO ja FTF yhdistyivät 1. tammikuuta 2019 alkaen muodostaen FH:n.
: ** Tanskan StatBank, LONMED2; *** Tanskan StatBank, LONMED3: ** StatBank Denmark, LONMED2; *** StatBank Denmark, LONMED3
Tietoja työnantajan edustuksesta
Työnantajayhdistykseen liittyminen on vapaaehtoista. Jäsenyys tarkoittaa sitä, että työnantajaliitto sitoutuu tekemään sitovia työehtosopimuksia jäsentensä puolesta. Työnantajatiheydestä ei ole virallisia lukuja, joten käytettävissä olevien vähäisten tietojen perusteella on mahdollista antaa vain karkea arvio. Tämä tekee mahdottomaksi määrittää trendejä. Tiheysluvut osoittavat kuitenkin, että jäsenmäärät vaihtelevat hyvin riippuen siitä, perustuvatko ne aktiivisiin työntekijöihin vai jäsentoimipaikkoihin. Vain 1 % tanskalaisista yrityksistä on suuria; loput ovat pieniä ja keskikokoisia. Suuret ja keskisuuret yritykset työllistävät kuitenkin suurimman osan työntekijöistä.
Työnantajajärjestöjen jäsenmäärä ja tiheys, 2012–2021 (%)
| 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | Source | |
| Employer organisation density in terms of active employees | 52.9* | n.a. | n.a. | 52.8* | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | 2012, DA; 2014, DA (2014); 2015, Navrbjerg and Ibsen (2017) |
| 70.3. | n.a. | n.a. | 69.7 | n.a. | n.a. | 68.3 | n.a. | n.a. | n.a. | OECD and AIAS (2021) | |
| Employer organisation density in terms of private sector establishments | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | 9.6** | n.a. | n.a. | n.a. | DA, (2020), FA (2018) and Statistics Denmark (2018)*** |
| n.a. | 59.0 | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | 58.0 | n.a. | n.a. | ECS 2019 |
Huom.:DA, Tanskan työnantajaliitto (Dansk Arbejdsgiverforening); ECS, Euroopan yritystutkimus; FA, Tanskan rahoitusalan työnantajaliitto (Finanssektorens Arbejdsgiverforening); N.A., tietoja ei ole saatavilla. * Tiheysluvut lasketaan Tanskan työmarkkinoilla olevien kokoaikaisten työntekijöiden lukumäärän perusteella jaettuna työnantajajärjestöjen (DA ja FA) kattamien kokoaikaisten työntekijöiden määrällä. Tietoja on saatavilla vain vuosilta 2012 ja 2015. ** Tiheysluku on laskettu jaettuna DA:n (25 000) ja FA:n (170) jäseninä vuonna 2018 toimineiden yritysten yhteenlasketulla lukumäärällä Tanskan yksityisen sektorin yritysten kokonaismäärällä (262 186) vuonna 2018, haettu Tanskan tilastokeskuksesta. Asiaankuuluvat tiedot julkaistiin näiden organisaatioiden verkkosivuilla mainittuina vuosina (ja niitä olisi päivitetty myöhemmin seuraavina vuosina).
Keskeiset työnantajajärjestöt ja keskusjärjestöt
Yksityisellä sektorilla on kaksi työnantajaliittoa ja julkisella sektorilla kolme. Suurin työnantajaorganisaatio on DI, jonka palveluksessa on miljoona työntekijää, mukaan lukien ulkomaiset työntekijät.
Keskeiset työnantajajärjestöt ja keskusjärjestöt, 2022
| Name | Abbreviation | Number of members | Involved in collective bargaining? |
| Confederation of Danish Employers (Dansk Arbejdsgiverforening) | DA | 11 employer organisations covering 25,000 member companies | No |
| Danish Employers’ Association for the Financial Sector (Finanssektorens Arbejdsgiverforening) | FA | 170 member companies with 62,400 employees | Yes |
| Employee and Competence Agency (Medarbejder- og Kompetencestyrelsen) under the Ministry of Taxation | None | No members; employer organisation on behalf of the state | Yes |
| Local Government Denmark (Kommunernes Landsforening) | KL | 98 municipalities | Yes |
| Danish Regions (Danske Regioner) | None | 5 regions | Yes |
| Confederation of Danish Industry (Dansk Industri) | DI (member of DA) | 19,500 member companies | Yes |
| Danish Chamber of Commerce (Dansk Erhverv) | None (member of DA) | 18,000 member companies | Yes |
| Dansk Industri Byggeri (formerly the Danish Construction Association (Dansk Byggeri); in 2020, Dansk Byggeri joined DI) | DI Byggeri (member of DA) | 6,700 member companies | Yes |
| Danish Mechanical and Electrical Contractors’ Association (Tekniq Arbejdsgiverne) | Tekniq (member of DA) | 4,100 member companies | Yes |
Tanskassa kolmikantaneuvottelut käydään yleensä tapauskohtaisesti. Yleinen prosessi on se, että hallitus kutsuu tärkeimmät työmarkkinajärjestöt keskustelemaan työmarkkinakysymyksistä tai työllisyyteen vaikuttavista kysymyksistä, kuten työllisyyspolitiikasta. Työmarkkinaosapuolten osallistumisaste on yleisesti ottaen korkea riippumatta siitä, mikä hallitus on vallassa.
Vuonna 2012 kolmikantaneuvottelut peruttiin, koska sosiaalidemokraattien johtaman vastavalitun hallituksen ja työmarkkinaosapuolten, erityisesti ammattiliittojen edustajien, välillä oli merkittäviä erimielisyyksiä. Poliitikot ja työmarkkinaosapuolet ovat jo pitkään pitäneet kolmikantaneuvotteluja menneisyydessä. Vuonna 2016 silloinen pääministeri Lars Løkke Rasmussen aloitti kuitenkin uudet kolmikantaneuvottelut uudella strategialla. Sen sijaan, että kaikki neuvoteltavat asiat olisi esitetty yhdessä paketissa, kuten sosiaalidemokraatit olivat tehneet huonoin tuloksin, neuvottelut jaettiin kolmeen osaan. Jos yksi neuvottelusarja epäonnistui, oli vielä kaksi muuta käytävä erikseen. Liukuhihnastrategia – neuvottelujen jakaminen eri vaiheisiin – osoittautui onnistuneeksi, ja kolmikantaneuvottelut elvytettiin.
Covid-19-kriisi muutti Tanskan työmarkkinoita dramaattisesti vuonna 2020, mikä johti siihen, että Tanskan hallitus ja työmarkkinaosapuolet hyväksyivät yhä enemmän kolmikantasopimuksia, joilla pyritään suojelemaan työntekijöitä. Sopimukset kattoivat yksityisen sektorin työntekijöiden väliaikaisen palkkakorvausjärjestelmän ja vastaavan kattavan järjestelmän itsenäisten ammatinharjoittajien tukemiseksi, paremman työnjakojärjestelmän, taloudellisen tuen harjoittelijoille, oppisopimuskoulutettaville ja yrityksille, väliaikaisen työajan lyhentämisjärjestelmän yksityisellä sektorilla ja väliaikaisen tuen koulusta kotiin lähetetyille lapsiperheille covid-19:n vuoksi.
Alla olevassa taulukossa mainitut elimet ovat pysyviä kolmi- tai kaksikantaisia elimiä, jotka on perustettu joko lainsäädännöllä tai työehtosopimuksella ja jotka koskevat enimmäkseen työllisyyttä, koulutusta ja työympäristöä.
Tärkeimmät kolmi- ja kaksikantaelimet
| Name | Type | Level | Issues covered |
| National Cooperation Council (Samarbejdsnævnet) | Bipartite | National | Cooperation council administering the Cooperation Agreement (2006) between LO (now FH) and DA |
| Cooperation committees (samarbejdsudvalg) | Bipartite | Company | Cooperation in the workplace, in accordance with the Cooperation Agreement |
| National Employment Council (Beskæftigelsesrådet) | Tripartite | National | Employment creation, employment policy issues |
| National Working Environment Council (Arbejdsmiljørådet) | Tripartite | National | Work environment, occupational health and safety |
| Regional and local employment councils (regionale og lokale beskæftigelsesråd) | Tripartite | Regional and local government | Employment creation, employment policy issues |
| National Council for Adult and Further Training (Rådet for Voksen- og Efteruddannelse) | Tripartite | National | Educational issues relating to citizens who need new qualifications, skills development |
| Vocational training committees (faglige udvalg) | Tripartite | Occupational | Vocational training, further training |
| Sectoral Working Environment Committee (BrancheFællesskaberne for Arbejdsmiljø) | Bipartite | Sector/branch | Working environment, occupational health and safety at sector/branch level |
| Danish Economic Councils (De Økonomiske Råd) | Multipartite | National | Advisory body providing independent analysis and policy advice to Danish policymakers; consists of the Economic Council and the Environmental Economic Council |
Pääasialliset työntekijäedustuksen kanavat työpaikkatasolla ovat luottamusmiehet ja yhteistoimintatoimikunnat, joista jälkimmäisen julkisella sektorilla toimivaa muotoa kutsutaan yt-neuvottelukunnaksi (MED-udvalg). Näissä valiokunnissa on yhtä monta henkilöstön ja johdon edustajia. Henkilöstön edustajat valitaan työpaikan liiton jäsenistä. Työympäristötoimikunnat ja henkilöstöhallituksen jäsenet ovat myös tärkeitä kanavia työntekijöiden edustukseen työpaikalla.
Julkisella sektorilla yhteistoimintakomiteat huolehtivat myös työympäristöstä, joten käytössä on yksiportainen järjestelmä, toisin kuin kaksiportainen yhteistyökomiteoiden ja työsuojelukomiteoiden järjestelmä (joita on vuodesta 2012 lähtien kutsuttu yksityisellä sektorilla työympäristökomiteoiksi). Yhteisvaikutus- ja yhteistoimintajärjestelmä perustuu puitesopimukseen, MED-sopimukseen (co-order committee). Julkisen sektorin yt-neuvottelukunnan puheenjohtaja on yleensä kunnan tai maakunnan johtaja ja varapuheenjohtaja yleensä luottamusmies.
Työpaikan edustus on kodifioitu työehtosopimuksessa.
Sääntely, elinten kokoonpano ja toimivalta
| Body | Regulation | Composition | Competences/ involvement in company-level collective bargaining | Threshold for when the body needs to be/can be set up |
| Cooperation committees (samarbejdsudvalg) | Collective agreements | Equal representation for both sides | Cooperation in the workplace; not involved in collective bargaining in the workplace, for instance on wages | 35 employees |
| Shop steward (tillidsrepræsentant) | Collective agreements | Combined employee representative and trade union representative in the workplace | Involved in company-level collective bargaining | 5 employees |
| Co-determination committees (MED-udvalg) | Collective agreements | Combined committee of the employee and work environment representatives and the public employer | Involved in company-level collective bargaining | 25 employees |
