Tanskan työelämän maaprofiili
Tässä profiilissa kuvataan Tanskan työelämän keskeisiä piirteitä. Sen tavoitteena on tarjota olennaista taustatietoa työelämää koskevista rakenteista, instituutioista, toimijoista ja sääntelystä.
Tähän sisältyy indikaattoreita, tietoja ja sääntelyjärjestelmiä seuraavista näkökohdista: toimijat ja instituutiot, työehtoiset ja yksilölliset työsuhteet, terveys ja hyvinvointi, palkka, työaika, osaaminen ja koulutus sekä tasa-arvo ja syrjimättömyys työssä. Profiileja päivitetään järjestelmällisesti kahden vuoden välein.
Oikeusristiriita syntyy, kun riidanalainen asia kuuluu jo työehtosopimuksen piiriin. Oikeusristiriitatilanteessa ei yleensä ole oikeutta turvautua työtaistelutoimiin tai työsulkuun. Kun työehtosopimus on tehty, Tanskan työlainsäädännössä säädetään rauhanvelvoitteesta sen voimassaoloaikana.
Jos asia koskee työehtosopimuksen rikkomista, asia on vietävä työtuomioistuimeen. Jos sopimuksen tulkinnasta on kuitenkin erimielisyyttä, riita on ratkaistava työvälimiesoikeudessa (faglige voldgiftsretter). Riidanratkaisun oikeusperusta on vuoden 1910 työriitojen käsittelyä koskevat vakiosäännöt (tanskalainen lyhenne on Normen).
"Eturistiriita" syntyy ajanjaksoina ja alueilla, jolloin ja joilla ei ole voimassa olevaa työehtosopimusta. Tällaisissa tapauksissa voidaan ryhtyä työtaistelutoimiin, kuten lakkoihin, työsulkuihin tai saartoihin, edellyttäen, että tavoiteltava päämäärä ja sen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat kohtuullisessa määrin oikeasuhteisia. Tämä vapaus koskee sekä työntekijöitä että työnantajia. Työehtosopimuksen uusimisen yhteydessä voi syntyä eturistiriitoja. Tällöin julkinen sovittelija yrittää sovittelua uusien konfliktien, kuten yleislakon, välttämiseksi.
Lisäksi ammattiliittojen ja työnantajien välille voi syntyä eturistiriitoja, joita työehtosopimus ei kata. Työehtosopimuksen voimassaoloaikana eturistiriitoja voi syntyä myös silloin, jos esimerkiksi työpaikan uusi teknologia synnyttää uutta työtä, joka ei kuulu voimassa olevan työehtosopimuksen piiriin. Molemmissa tilanteissa ammattiliitot voisivat ryhtyä työtaistelutoimiin työnantajaa vastaan saadakseen työehtosopimuksen.
Kollektiivinen työlainsäädäntö käsittelee ensisijaisesti oikeusristiriitoja. Eturistiriidat ovat pääasiassa luonteeltaan poliittisia/taloudellisia.
Työtaistelutoimien kehitys 2012–2021
| 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | Source | |
| Working days lost per 1,000 employees | 4.1 | 372.1 | 6.8 | 3.7 | 5.8 | 10.5 | 7.5 | 3.1 | 3.1 | 85.6 | Authors’ calculations based on number of lost working days and employees in the Danish labour market (Statistics Denmark, RAS300) |
| Number of strikes | 225 | 197 | 318 | 158 | 144 | 426 | 148 | 150 | 135 | 160 | Statistics Denmark, work stoppages (ABST1) |
| Number of workers involved | 8,589 | 75,319 | 10,616 | 6,054 | 6,997 | 16,953 | 7,267 | 5,895 | 5,285 | 16,830 | Statistics Denmark, work stoppages (ABST1) |
| Number of working days lost | 10,200 | 930,300 | 16,900 | 9,400 | 15,400 | 28,100 | 20,300 | 8,400 | 8,500 | 243,400 | Statistics Denmark, work stoppages (ABST1) |
Kollektiiviset riidanratkaisumekanismit
Tanskan kollektiiviset riidanratkaisumekanismit koostuvat useista tuomioistuinten ulkopuolisista ratkaisumekanismeista (asianosaisten ja organisaatioiden väliset tapaamiset) yhdistettynä työtuomioistuinjärjestelmään, joka koostuu työvälimiesoikeuksista ja Tanskan työtuomioistuimesta.
Ensinnäkin työpaikan osapuolilla ja toiseksi työmarkkinaosapuolilla on velvollisuus ratkaista konflikti ennen kuin se viedään oikeuteen. Tämä tapahtuu osapuolten välisten tapaamisten kautta.
Jos asia koskee työehtosopimuksen rikkomista, asia on viime kädessä saatettava työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Jos sopimuksen tulkinnasta on kuitenkin erimielisyyttä, riita on ratkaistava työvälimiesoikeudessa.
Yksittäiset riidanratkaisumekanismit
Tärkein yksilöllinen riidanratkaisumekanismi on siviilituomioistuin. Työtuomioistuinjärjestelmä käsittelee vain kollektiivisia riita-asioita. Jos kantelijan ammattiliitto ei halua ottaa asiaansa esille tai jos kantelijalla ei ole ammattiliittoa, henkilön ainoa mahdollisuus on viedä asia siviilituomioistuimeen.
Vaihtoehtoisten riidanratkaisumekanismien käyttö
Mistään tilastolähteestä ei ole saatavilla tietoa siitä, kuinka usein vaihtoehtoisia riidanratkaisukeinoja käytetään. Työmarkkinajärjestöt eivät valvo niitä eivätkä raportoi niistä yleiselle elimelle tai ylemmälle viranomaiselle. On kuitenkin yleisesti tiedossa, että monet riidat ratkaistaan ennen kuin ne päätyvät viralliseen työtuomioistuinjärjestelmään.
