Viron työelämän maaprofiili
Tässä profiilissa kuvataan Viron työelämän keskeisiä piirteitä. Sen tarkoituksena on antaa asiaankuuluvaa taustatietoa työelämää koskevista rakenteista, instituutioista ja sääntelystä.
Tähän sisältyy indikaattoreita, tietoja ja sääntelyjärjestelmiä seuraavista näkökohdista: toimijat ja instituutiot, työehtoiset ja yksilölliset työsuhteet, terveys ja hyvinvointi, palkka, työaika, osaaminen ja koulutus sekä tasa-arvo ja syrjimättömyys työssä. Profiileja päivitetään järjestelmällisesti kahden vuoden välein.
Ammattiliitoilla, työnantajajärjestöillä ja julkisilla instituutioilla on keskeinen rooli työsuhteen, työolojen ja työmarkkinasuhteiden rakenteiden hallinnassa. Ne ovat toisiinsa kytkeytyviä osia monitasoisessa hallintojärjestelmässä, johon kuuluvat eurooppalainen, kansallinen, alakohtainen, alueellinen (maakunta- tai paikallistaso) ja yritystaso. Tässä osiossa tarkastellaan Viron tärkeimpiä toimijoita ja instituutioita sekä niiden roolia.
Sosiaaliministeriö (Sotsiaalministeerium) käsittelee työllisyyspolitiikkaa yleisesti valmistelemalla lainsäädäntöä ja tekemällä yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa.
Työntekijöiden oikeuksien täytäntöönpanosta vastaava pääasiallinen toimielin on työsuojeluviranomainen (Tööinspektsioon), jonka tehtävänä on valvoa työsuhteita säätelevän lainsäädännön vaatimusten noudattamista. Työsuojeluviranomainen tiedottaa työntekijöille ja työnantajille, tutkii vakavia työtapaturmia ja analysoi niiden syitä sekä valvoo. Työsuojeluviranomainen valvoo myös työterveyttä ja -turvallisuutta ja pyrkii ehkäisemään sairauksia. Paikallisissa tarkastuslaitoksissa on työriitalautakuntia (töövaidluskomisjonid, LDC), jotka ratkaisevat yksittäisiä työriitoja (tuomioistuinta edeltävä sovittelu). Työntekijällä on myös oikeus kääntyä tuomioistuimen puoleen, jos hänen oikeuksiaan on loukattu.
Työpaikalla tapahtuvissa syrjintätapauksissa henkilö voi kääntyä tasa-arvo- ja tasa-arvovaltuutetun (Soolise võrdõiguslikkuse ja võrdse kohtlemise volinik jonka tehtävänä on valvoa tasa-arvolain ja tasa-arvolain vaatimusten noudattamista.
osapuolet eivät pääse sopimukseen neuvottelemalla, he voivat kääntyä kansallisen sovittelijan (Riiklik Lepitaja) puoleen, jos osapuolet eivät pääse sopimukseen neuvottelemalla.
Työmarkkinajärjestöjen edustavuudesta kansallisella tasolla ei ole virallisia sääntöjä. Ammattiyhdistyslain mukaan ammattiliiton on oltava vähintään viiden työntekijän perustama ja ammattiliittojen liiton vähintään viiden ammattiliiton perustama. Työnantajajärjestöille ei ole tällaisia kriteerejä. Työehtosopimuksia voidaan laajentaa palkan, työajan ja lepoajan osalta usean työnantajan sopimuksissa eli jos sopimus on tehty työnantajaliiton tai työnantajaliiton ja työntekijäliiton tai työntekijäliiton tai työnantajaliiton ja työntekijäkeskusjärjestön välillä. EAKL ja ETKL tekivät kuitenkin tammikuussa 2018 työehtosopimusten laajentamista koskevan hyvän käytännön sopimuksen, jossa asetetaan työmarkkinaosapuolten edustavuuskriteerit. Sopimuksen mukaan vain edustavimpien työmarkkinaosapuolten kesken tehtyjä usean työnantajan sopimuksia voidaan jatkaa. Edustavimmat työmarkkinaosapuolet ovat ne, joilla on eniten jäseniä. Jos niillä on samanlaiset jäsenmäärät, EAKL:n tai ETKL:n jäsenenä oleva organisaatio katsotaan edustavimmaksi. Laajennettu työehtosopimus ei voi kattaa useampaa kuin yhtä toimialaa tai toimialaa. Hyviä käytäntöjä koskeva sopimus ei ole virallisesti sitova, mutta sen noudattaminen on erittäin suositeltavaa. Marraskuussa 2021 tuli voimaan työehtosopimuslain muutos, jossa määriteltiin perusteet työehtosopimusten laajentamiselle. Katso kohta "Laajennusmekanismit".
Tietoa ammattiliittojen edustuksesta
Ammattiliitot toimivat ammattiliittolain ja työehtosopimuslain nojalla. Ensimmäisessä laissa säädetään ammattiliittojen yleisistä oikeuksista ja toiminnan perusteista sekä niiden suhteista valtion ja kuntien viranomaisiin ja työnantajiin. Toisessa määritellään työehtosopimusten tekemisen ja täytäntöönpanon oikeusperusta.
Jokaisella Virossa on oikeus vapaasti perustaa ammattiliittoja, liittyä niihin tai olla liittymättä niihin, lukuun ottamatta Viron puolustusvoimien (Kaitsevägi) aktiivipalveluksessa olevia jäseniä.
Sekä ammattiliittojen jäsenyys että ammattiyhdistystiheys ovat vähentyneet viimeisen 10 vuoden aikana. Ammattiliiton jäsenten osuus on suurempi voittoa tavoittelemattoman sektorin (17 % vuonna 2015) ja julkisen sektorin (12 %) palkansaajissa kuin yksityisen sektorin organisaatioissa (5 %).
Ammattiliittojen jäsenyys ja järjestäytymistiheys 2012–2019
| 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | |
| Trade union density in terms of active employees (%)* | 6.0 | 5.6. | 5.3 | 4.5 | 5.0 | 4.7 | 5.9 | 6.0 |
| Trade union membership (thousands)** | 35 | 33 | 32 | 28 | 27 | 26 | 26 | 25 |
Huom.:* Ammattiliittoon kuuluvien työntekijöiden osuus. ** Ammattiliiton jäsenten ammattiliiton jäsenyys on laskettu ammattiliiton kokonaisjäsenyydestä ja tarvittaessa oikaistu ammattiliittojen jäsenille, jotka eivät kuulu aktiivi-, huollettava- ja palkattuun työvoimaan (eli eläkkeellä olevat työntekijät, itsenäiset ammatinharjoittajat, opiskelijat, työttömät).
Lähde: Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö / Amsterdamin Institute for Advanced Labour Studies Ammattiliittojen institutionaaliset ominaisuudet, palkanmuodostus, valtion interventiot ja sosiaaliset sopimukset -tietokanta 2021.
Tärkeimmät ammattiliittojen keskusjärjestöt ja liitot
EAKL on Viron suurin ammattiliitto ja tärkein kansallisen tason ammattiliitto. Se on myös kumppani kansallisissa vähimmäispalkkaneuvotteluissa.
Toiseksi suurin ammattiyhdistysjärjestö on TALO, joka edustaa enimmäkseen kulttuurityöntekijöitä ja virkamiehiä.
Tärkeimmät ammattiliittojen keskusjärjestöt
| Name | Abbreviation | Number of members as of 2020 | Involved in collective bargaining? |
| Estonian Trade Union Confederation (Eesti Ametiühingute Keskliit) | EAKL | 19,200 | Yes |
| Estonian Employees’ Unions’ Confederation (Teenistujate Ametiliitude Keskorganisatsioon) | TALO | Around 3,200 | Yes |
Lähde: Ammattiliittojen edustajat
Ammattiliittojen jäsenyydessä ei ole tapahtunut merkittävää kehitystä viimeisten viiden vuoden aikana. Yleinen trendi on ammattiliittojen jäsenmäärän lasku.
Tietoja työnantajan edustuksesta
Työnantajan oikeuksista ja velvollisuuksista perustaa työnantajajärjestöjä tai liittyä niihin ei ole erikseen säännelty lainsäädännössä. Perustuslaissa (Põhiseadus) säädetään kuitenkin oikeudesta liittyä vapaasti tällaisiin järjestöihin. Työehtosopimusneuvotteluissa on mukana vain muutama työnantajajärjestö. On monia elinkeinoelämän järjestöjä, jotka eivät osallistu työehtosopimusneuvotteluihin.
Viime vuosina työnantajien puolella ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia tai kehitystä, ja järjestäytymistiheys on pysynyt vakaana.
Työnantajajärjestöjen jäsenmäärä ja jäsentiheys 2012–2019
| 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | Source | |
| Employer organisation density in terms of active employees | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | 50.5% | n.a. | OECD/AIAS ICTWSS database 2021 |
| Employer organisation density in the private sector* | n.a. | 7% | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | 3% | European Company Survey 2013 and 2019 |
Huom.:* Niiden toimipaikassa työskentelevien työntekijöiden prosenttiosuus, jotka olivat vuonna 2013 työnantajajärjestön jäseniä ja osallistuivat työehtosopimusneuvotteluihin vuonna 2019. Ei saatavilla. OECD/AIAS ICTWSS, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö/Amsterdam Institute for Advanced Labour Studies Ammattiliittojen institutionaaliset ominaispiirteet, palkanmuodostus, valtion väliintulo ja sosiaaliset sopimukset.
Keskeiset työnantajajärjestöt
Ainoa kansallisen tason työmarkkinaosapuoleksi tunnustettu työnantajaorganisaatio on ETKL. Sen jäseninä on sekä yhdistyksiä että yrityksiä. Vaikka Virossa ei ole asetettu edustavuuskriteerejä, ETKL on suurin työehtosopimusneuvotteluihin osallistuva työnantajajärjestö ja ainoa työnantajajärjestö, joka osallistuu kansallisen tason työehtosopimusneuvotteluihin. Näin ollen sitä pidetään kansallisen tason työmarkkinaosapuolena.
Viron merkittävimmät elinkeinoelämän järjestöt ovat Viron kauppa- ja teollisuuskamari (Eesti Kaubandus-Tööstuskoda) ja Viron pk-yritysten liitto (Eesti Väike- ja Keskmiste Ettevõtjate Assotsiatsioon). Kumpikaan heistä ei osallistu työehtosopimusneuvotteluihin, ja molemmat keskittyvät yrittäjyyden ja koko talouden kehittämiseen.
Keskeiset työnantajajärjestöt ja keskusjärjestöt
| Name | Abbreviation | Number of members | Year | Involved in collective bargaining? |
| Estonian Employers’ Confederation (Eesti Tööandjate Keskliit) | ETKL | 149 (together directly and indirectly representing around 1,980 companies) | 2020 | Yes |
| Estonian Chamber of Commerce and Industry (Eesti Kaubandus-Tööstuskoda) | EKTK | 3,471 (together directly and indirectly representing around 5,000 companies) | 2020 | No |
| Estonian Association of SMEs (Eesti Väike- ja Keskmiste Ettevõtjare Assotsiatsioon) | EVEA | 386 (together directly and indirectly representing around 5,200 companies) | 2020 | No |
Lähde: Järjestöjen edustajat
Tiedot työnantajan järjestäytymistiheydestä ovat niukkoja. Näiden järjestöjen jäsenmäärä on kuitenkin yleisesti ottaen noussut viime vuosina. Työehtosopimusneuvotteluihin osallistuvien työnantajajärjestöjen osuus on kuitenkin pysynyt hyvin pienenä, sillä tällaisia järjestöjä on vain vähän.
Kolmikantaneuvottelujärjestelmää ei ole Virossa erikseen säännelty. Työmarkkinaosapuolet osallistuvat lainsäädännön valmistelun kuulemisvaiheeseen. Lisäksi työmarkkinaosapuolia ovat Viron sairausvakuutuskassan (Eesti Tervisekassa, EHIF), joka vastaa sairausvakuutuksen hallinnoinnista, terveyspalvelujen kustannusten kattamisesta, sairauspäivärahojen maksamisesta ja terveydenhuollon suunnitteluun osallistumisesta; Viron työttömyysvakuutuskassa (Eesti Töötukassa, EUIF), joka vastaa julkisista työvoimapalveluista ja aktiivisen työmarkkinapolitiikan täytäntöönpanosta; ja Viron tutkintoviranomainen (Kutsekoda),joka vastaa Viron ammattipätevyysjärjestelmän kehittämisestä. Esimerkiksi EUIF:n tapauksessa työmarkkinaosapuolet tekevät ehdotuksia työttömyysvakuutusmaksujen määrästä ja hyväksyvät tilapäisiä työllistämisohjelmia.
Usein on myös monia väliaikaisia kolmikantatyöryhmiä, komiteoita tai muita ryhmiä, jotka käsittelevät tiettyjä aiheita tai asioita (esim. maahanmuutto ja maahanmuuttokiintiö, huollettavien omaisten hoito, hyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2016–2023).
Lisäksi työmarkkinaosapuolet (EAKL ja ETKL) ja hallitus ovat vuodesta 2018 lähtien ottaneet uudelleen käyttöön kolmikantakokoukset. Näitä järjestetään kaksi tai kolme kertaa vuodessa. Näissä kokouksissa keskustellaan kulloinkin ajankohtaisista aiheista ja työmarkkinaosapuolet voivat nostaa esiin asialistallaan olevat tärkeimmät aiheet.
Tärkeimmät kolmi- ja kaksikantaelimet
| Name | Type | Level | Issues covered |
| Estonian Health Insurance Fund (Eesti Haigekassa, EHIF) | Tripartite | National | Health insurance, sickness, temporary incapacity for work |
| Estonian Unemployment Insurance Fund (Eesti Töötukassa, EUIF) | Tripartite | National | Unemployment, permanent incapacity for work |
| Estonian Qualifications Authority (Kutsekoda) | Tripartite | Sectoral, national | Skills, training |
Virossa on vuodesta 2007 lähtien ollut kaksikanavainen työntekijöiden edustus: työntekijöitä voi edustaa ammattiliitto ja/tai luottamusmies. Henkilöstön edustuksesta säädetään ammattiyhdistyslaissa ja luottamushenkilölaissa. Ammattiliittojen edustajat valitaan ammattiliittojen jäsenten keskuudesta ja luottamushenkilöt työntekijät valitsevat yhtiön yhtiökokouksessa. Molemmat voivat olla läsnä tietyssä yrityksessä samanaikaisesti; Ammattiliitolla on kuitenkin automaattinen oikeus osallistua työehtosopimusneuvotteluihin ja kollektiiviseen riitojenratkaisuun. Jos yrityksessä ei ole ammattiliittoa, edunvalvojalla on oikeus tehdä sopimuksia tai edustaa työntekijöitä kollektiivisessa riidanratkaisussa. Luottamushenkilöt toimivat pääasiassa tiedotus- ja kuulemismenettelyjen alalla. Myös ammattiliittojen edustajat voivat osallistua tähän prosessiin riippumatta siitä, onko yleinen edustaja läsnä.
Työntekijöitä edustaa myös työympäristövaltuutettu, joka edustaa työsuojeluasioita: hän valvoo työsuojelutoimenpiteiden täytäntöönpanoa, osallistuu työtapaturmien tai ammattitautien tutkintaan, tiedottaa työntekijöille ja niin edelleen. Yrityksessä, jossa on vähintään 10 työntekijää, työntekijät valitsevat keskuudestaan yhden työympäristöedustajan. Jos yritys työllistää alle 10 työntekijää, työnantajan on neuvoteltava työntekijöiden kanssa työsuojeluasioissa. Lisäksi yrityksissä, joissa on vähintään 150 työntekijää, työnantaja on velvollinen perustamaan työympäristöneuvoston, jossa on oltava yhtä monta työnantajan nimeämää edustajaa ja työntekijöiden valitsemia edustajia (yhteensä vähintään neljä jäsentä). Työsuojeluviranomaisella on oikeus vaatia, että työympäristöneuvosto perustetaan myös alle 150 työntekijän yritykseen riippuen yrityksessä esiintyvistä vaaroista sekä työtapaturmien ja ammattitautitapausten määrästä yrityksessä. Neuvosto analysoi säännöllisesti yrityksen työoloja, osallistuu yrityksen työsuojelun kehittämissuunnitelman valmisteluun ja tutkii työtapaturmia. Työympäristövaltuutetun ja -neuvoston oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään työterveys- ja työturvallisuuslaissa (Töötervishoiu ja tööohutuse seadus).
Sääntely, edustuselinten kokoonpano ja toimivalta
| Body | Regulation | Composition | Involved in company-level collective bargaining? | Thresholds for/rules on when the body needs to be/can be set up |
| Trade union (ametiühing) | Trade Unions Act | Employees | Yes | A trade union may be founded freely by at least five employees |
| Employee trustee (töötajate usaldusisik) | Employee’s Trustee Act | Employees | Yes, if a trade union is not present in the company | Trustees can be elected at a general meeting of the employees if at least half of employees participate in the meeting |
| Working environment representative (töökeskkonnavolinik) | Occupational Health and Safety Act | Employees | Yes, on OSH issues | The representative must be elected among employees in the case of companies with 10 or more employees |
| Working environment council (töökeskkonnanõukogu) | Occupational Health and Safety Act | Representatives of employees and the employer | Yes, on OSH issues | A council must be set up if companies have 150 or more employees |
