Viron työelämän maaprofiili
Tässä profiilissa kuvataan Viron työelämän keskeisiä piirteitä. Sen tarkoituksena on antaa asiaankuuluvaa taustatietoa työelämää koskevista rakenteista, instituutioista ja sääntelystä.
Tähän sisältyy indikaattoreita, tietoja ja sääntelyjärjestelmiä seuraavista näkökohdista: toimijat ja instituutiot, työehtoiset ja yksilölliset työsuhteet, terveys ja hyvinvointi, palkka, työaika, osaaminen ja koulutus sekä tasa-arvo ja syrjimättömyys työssä. Profiileja päivitetään järjestelmällisesti kahden vuoden välein.
"Yksilöllisillä työsuhteilla" tarkoitetaan yksittäisen työntekijän ja hänen työnantajansa välistä suhdetta. Tätä suhdetta muokkaavat oikeudellinen sääntely ja työmarkkinaosapuolten ehdoista käymien neuvottelujen tulokset. Tässä jaksossa tarkastellaan työsuhteen alkamista ja päättymistä sekä oikeuksia ja velvollisuuksia Virossa.
Euroopan työmarkkinasuhteiden sanakirja: Työsuhde
Työsopimusta koskevat vaatimukset
Työsopimuslain mukaan työnantaja ei pääsääntöisesti saa tehdä työsopimusta alle 15-vuotiaan tai kouluvelvollisen alaikäisen kanssa eikä sallia tällaisen alaikäisen työntekoa. Työnantaja voi kuitenkin poikkeuksellisissa olosuhteissa tehdä työsopimuksen 13–16-vuotiaan kouluvelvollisen alaikäisen kanssa ja antaa hänen tehdä työtä, jos hänen työtehtävänsä ovat yksinkertaisia eivätkä vaadi suurta fyysistä tai henkistä rasitusta (kevyt työ). 7–12-vuotiaat alaikäiset saavat tehdä kevyttä työtä kulttuurin, taiteen, urheilun ja mainonnan alalla.
Työsopimus on tehtävä kirjallisesti. Työsopimus katsotaan tehdyksi myös, jos työntekijä aloittaa työn, jonka voidaan olosuhteiden mukaan olettaa tapahtuvan vain korvausta vastaan. Työsopimuksen oletetaan olevan tehty toistaiseksi voimassa olevaksi. Sopimus voidaan tehdä määräajaksi, joka on enintään viisi vuotta, jos se on perusteltua perustellusta syystä, tai enintään sijaisuusajaksi, jos kyseessä on tilapäisesti poissa oleva työntekijä tai vuokratyö.
Vuodesta 2014 lähtien työnantajan on pitänyt rekisteröidä kaikki työsuhteet (palkka- tai vapaaehtoistyö) Vero- ja tullihallituksen työrekisteriin, kun työntekijä aloittaa työnteon.
Irtisanomis- ja irtisanomismenettelyt
Irtisanomis- ja irtisanomismenettelyt on kuvattu työsopimuslaissa. Lain mukaan sopimuspuolet voivat irtisanoa työsopimuksen milloin tahansa sopimuksen mukaan. Työntekijän on kuitenkin ilmoitettava työnantajalle vähintään 30 päivää etukäteen ja työnantajan vähintään 15–90 päivää etukäteen (työsuhteen pituudesta riippuen).
Sopimukset voidaan irtisanoa myös poikkeuksellisesti tietyissä olosuhteissa. Työntekijä voi tehdä näin, jos hän ei pysty hoitamaan työtehtäviään tai jos työnantaja on olennaisesti rikkonut velvollisuuttaan työntekijää kohtaan. Työnantaja voi irtisanoa työsopimuksen perustellusta syystä, joka johtuu työntekijän pitkäaikaisesta työkyvyttömyydestä tai taloudellisista syistä, kuten työn määrän vähenemisestä, työn uudelleenjärjestelystä tai konkurssista.
Jos kyseessä on joukkoirtisanominen, työnantajan on ilmoitettava asiasta työntekijöiden edustajalle tai työntekijöille, jos heillä ei ole edustajaa, ja neuvoteltava heidän kanssaan ja ilmoitettava asiasta EUIF:lle.
Joukkoirtisanomisella tarkoitetaan vähintään seuraavien työsopimusten purkamista 30 kalenteripäivän kuluessa lomautuksen vuoksi:
5 työntekijää yrityksessä, jossa keskimääräinen henkilöstömäärä* on enintään 19
10 työntekijää yrityksessä, jossa on keskimäärin 20–99 työntekijää*
10 % henkilöstöstä yrityksessä, jossa on keskimäärin 100–299 työntekijää*
30 työntekijää yrityksessä, jonka keskimääräinen henkilöstömäärä* on vähintään 300
Huomautus: * Työntekijöiden keskimääräinen lukumäärä perustuu kuuden kuukauden ajanjaksoon ennen päivää, jona työntekijöille ilmoitetaan joukkoirtisanomisesta.
Julkaisu: Eurofound (2013), Työmarkkinaosapuolten osallistuminen työttömyysetuusjärjestelmiin Euroopassa (ks. Viroa koskevat tiedot).
Isä-, äitiys- ja isyysvapaa
Tässä osiossa tarkastellaan vanhempain-, äitiys- ja isyysvapaan ehtoja. Vuonna 2018 vanhempainvapaa- ja etuusjärjestelmää uudistettiin. Maaliskuusta 2018 huhtikuuhun 2022 asteittain voimaan tulleilla muutoksilla pyritään joustavampaan järjestelmään, työnteon edistämiseen ja isien osallistumiseen lastenhoitoon. Näiden muutosten myötä molemmat vanhemmat voivat saada etuutta samanaikaisesti, saada sitä pidemmällä aikavälillä (3 vuotta 1,5 vuoden sijaan) ja saada enemmän tuloja työstä vanhempainvapaan aikana. Lisäksi heinäkuussa 2020 otettiin käyttöön 30 päivän isyysvapaa, joka on varattu vain isille. Isien vanhempainvapaan käyttö kasvoi tasaisesti vuoden 2014 6 prosentista 16 prosenttiin vuoden 2020 lopussa, ja nopeampi kasvu tapahtui 8 prosentista 16 prosenttiin vuosina 2018–2020.
Lakisääteiset lomajärjestelyt
| Maternity leave | |
| Maximum duration | A woman has the right to 140 calendar days of maternity leave. The leave may be taken 30–70 days before the estimated date of birth (from the 30th to the 36th week of pregnancy), as determined by a doctor or midwife. If a woman starts her maternity leave less than 30 days before the estimated date of birth, leave is shortened by the relevant period. |
| Reimbursement | 100% of average income per calendar day (maternity benefit). |
| Who pays? | Estonian Health Insurance Fund |
| Legal basis | Employment Contracts Act, Article 59; Health Insurance Act, Article 54. |
| Parental leave | |
| Maximum duration | A mother or father has the right to parental leave until his or her child reaches the age of three years. Parental leave may be used by one person at a time. Since April 2022, parents have been allowed to be on leave simultaneously for up to two months. |
| Reimbursement | The benefit is granted for 435 days from the date on which the right to receive the benefit arises. If the mother of the child does not have the right to receive maternity benefit, parental benefit is granted until the day the child reaches 18 months of age. The amount of benefit per calendar month is equivalent to 100% of the average income per calendar month calculated on the basis of the social tax paid during the 12 months preceding the pregnancy (9 months are deducted from the date of birth and the preceding 12 months are taken as the basis for the calculation). |
| Who pays? | State budget, social insurance tax. |
| Legal basis | Employment Contracts Act, Article 62; Family Benefits Act, Chapter 3. |
| Paternity leave | |
| Maximum duration | 30 calendar days, as of July 2020. This can be taken at once or in parts. It is added to the period of parental leave. |
| Reimbursement | Paternity leave is remunerated on the basis of the father’s average wages; the conditions are as parental leave benefit. |
| Who pays? | State budget, social insurance tax. |
| Legal basis | Employment Contracts Act, Article 60; Family Benefits Act, Article 33. |
Sairasloma
Jos työntekijä on sairas, hänellä on oikeus sairauspäivärahaan neljännestä sairauspäivästä alkaen. Työnantaja maksaa ensimmäiset viisi päivää (neljäs ja kahdeksas sairauspäivä) ja seuraavat päivät Viron sairausvakuutuskassa. Etuuden määrä on 70 % henkilön keskipalkasta. Etuutta maksetaan enintään 182 peräkkäiseltä kalenteripäivältä. Vuodesta 2017 lähtien työnantajat ovat voineet (mutta eivät velvollisia) korvata työntekijöille toisen ja kolmannen sairauspäivän ilman sosiaaliveroa enintään 100 prosenttia henkilön keskipalkasta.
Työsopimuslain (88 §) mukaan työnantaja voi poikkeuksellisissa olosuhteissa purkaa työsopimuksen, jos työntekijä on terveydentilansa vuoksi ollut pitkään (neljään kuukauteen) estynyt hoitamasta tehtäviään. Ennen työsopimuksen purkamista työnantajan on mahdollisuuksien mukaan tarjottava työntekijälle muuta työtä, työpaikan tai työolojen mukauttamista tai tarvittaessa koulutusta.
Eläkeikä
Valtion eläkevakuutuslain (7 §) mukaan muodollinen eläkeikä on pääsääntöisesti 65 vuotta. Tällä hetkellä se on kuitenkin pienempi ja vaihtelee henkilöittäin riippuen siitä, milloin he ovat syntyneet, vuoteen 2026 asti. Vuoteen 2016 mennessä naisten eläkeikä oli vähitellen noussut 60 vuodesta 63 vuoteen. Näin ollen vuodesta 2016 lähtien sekä miesten että naisten eläkeikä oli 63 vuotta. Se kasvaa edelleen asteittain 65:een vuoteen 2026 mennessä. Vuonna 2018 eläkeuudistus saatiin päätökseen. Näiden muutosten myötä eläkeikä sidotaan elinajanodotteeseen vuodesta 2027 alkaen. Vuoteen 2060 mennessä eläkeiän odotetaan olevan 68 vuotta ja 10 kuukautta. Henkilöllä on oikeus vanhuuseläkkeeseen yhdestä viiteen vuotta ennen eläkeikää (riippuen eläkeiästä) ja milloin tahansa eläkeiän saavuttamisen jälkeen.
