Viron työelämän maaprofiili
Tässä profiilissa kuvataan Viron työelämän keskeisiä piirteitä. Sen tarkoituksena on antaa asiaankuuluvaa taustatietoa työelämää koskevista rakenteista, instituutioista ja sääntelystä.
Tähän sisältyy indikaattoreita, tietoja ja sääntelyjärjestelmiä seuraavista näkökohdista: toimijat ja instituutiot, työehtoiset ja yksilölliset työsuhteet, terveys ja hyvinvointi, palkka, työaika, osaaminen ja koulutus sekä tasa-arvo ja syrjimättömyys työssä. Profiileja päivitetään järjestelmällisesti kahden vuoden välein.
Oikeudelliset näkökohdat
Työtaistelun kollektiivisesta ratkaisemisesta annetussa laissa säädetään työtaistelutoimien tyypeistä ja siten työntekijöiden tai työntekijäyhdistysten tai -liittojen oikeudesta järjestää lakko (streik) ja työnantajien tai työnantajayhdistysten tai -liittojen oikeudesta työsulkua (töösulg) työntekijät työriidan ratkaisemiseksi. Lakko- tai työsulkuoikeus syntyy vain, jos voimassa ei ole työn keskeytymisen kieltoa, jos sovittelumenettely on suoritettu, mutta sovittelua ei ole saatu aikaan, jos sopimusta ei noudateta tai tuomioistuimen päätöstä ei ole pantu täytäntöön. Lakon tai työsulun järjestäjän on ilmoitettava suunnitellusta lakosta tai työsulusta kirjallisesti toiselle osapuolelle, valtakunnansovittelijalle ja kunnalle vähintään kaksi viikkoa etukäteen. Lakon tai työsulun lisäksi työntekijöillä ja heidän yhdistyksillään tai liitoillaan on oikeus järjestää enintään tunnin pituisia varoituslakkoja (hoiatusstreik). Lisäksi tukilakot (toetusstreik) ovat sallittuja lakkoon osallistuvien työntekijöiden tukemiseksi. Tällaisten lakkojen kestosta päättävät osapuolet, mutta ne eivät saa kestää kolmea päivää pidempään. Henkilöstön edustajan tai työntekijäyhdistyksen tai työntekijäliiton on ilmoitettava suunnitellusta varoituslakosta työnantajalle, työnantajaliitolle tai -järjestölle ja kunnalle kirjallisesti vähintään kolme päivää etukäteen ja suunnitellusta myötävaikuttamislakosta kirjallisesti vähintään viisi päivää etukäteen.
Työtaistelutoimien kehitys 2012–2019
2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | Source | |
| Working days lost per 1,000 employees | 64 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1.8 | 0 | Authors’ calculations |
| Number of strikes | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | Authors’ estimates based on Statistics Estonia data on strikes by economic activity (2012, 2018) |
Huomautuksia: Iskut ovat Virossa harvinaisia. Vuoden 2012 kaksi lakkoa kestivät päiviä tai viikkoja. Taulukko ei sisällä tilastoja varoituslakoista (jotka voivat kestää enintään tunnin); tällaisia lakkoja oli vain muutama analyysin aikana.
Kollektiiviset riidanratkaisumekanismit
Jos riidan osapuolet eivät pääse neuvotteluteitse sopimukseen, he voivat kääntyä sovittelua johtavan valtakunnansovittelijan puoleen. Työnantajan ja henkilöstön edustajan välisessä kollektiivisessa työriidassa osapuolilla on oikeus kääntyä työnantajaliiton ja työntekijäliiton puoleen, joiden on perustettava riidan ratkaisulautakunta ja ilmoitettava asiasta valtakunnansovittelijalle. Lautakunnan päätös sitoo riidan osapuolia. Tapauksissa, joissa syntyy työehtosopimuksen täytäntöönpanosta johtuva riita, osapuolilla on oikeus kääntyä työriitalautakunnan tai tuomioistuimen puoleen riidan ratkaisemiseksi.
Jos osapuolet eivät sovintomenettelyistä huolimatta pääse sopimukseen, lakot ja työsulut ovat sallittuja.
Yksittäiset riidanratkaisumekanismit
Yksittäiset työriidat voidaan ratkaista työntekijän ja työnantajan välisellä sopimuksella edunvalvojan tai ammattiliiton välityksellä. Osapuolilla on myös oikeus kääntyä paikallisen LDC:n tai tuomioistuimen puoleen.
Vähiten kehittyneet maat ovat riippumattomia, tuomioistuinten ulkopuolisia yksittäisiä työriitojen ratkaisuelimiä. Ne sijaitsevat työsuojeluviranomaisen paikallisosastoissa, ja niissä on kolme jäsentä: vähiten kehittyneen neuvoston puheenjohtaja sekä työntekijöiden ja työnantajien edustajat, jotka EAKL ja ETKL nimittävät. Lisäksi Virossa on kolmiportainen tuomioistuinjärjestelmä, johon kuuluvat läänin- ja kaupunkituomioistuimet, hallintotuomioistuimet, piirituomioistuimet ja korkein oikeus.
Viimeisimmät merkittävät muutokset järjestelmään hyväksyttiin vuonna 2017. Näitä ovat muun muassa mahdollisuus kääntyä vähiten kehittyneen maan puoleen yli 10 000 euron rahamääräisissä vaatimuksissa, jotka aiemmin hyväksyivät vain tuomioistuimet; mahdollisuus kääntyä vähiten kehittyneen maan puoleen työoloihin liittyvissä kysymyksissä (esimerkiksi työterveys ja -turvallisuus) ja työehtosopimuksen täytäntöönpanoon liittyvissä kysymyksissä (aiemmin vähiten kehittyneet maat ratkaisivat vain työsopimuksiin liittyviä kysymyksiä); ja uusia kriisinratkaisumekanismeja eli kirjallisia menettelyjä, sovittelumenettelyjä ja sopimusmenettelyjä.
Vaihtoehtoisten riidanratkaisumekanismien käyttö
Virossa ei ole työtuomioistuimia. Seuraavassa taulukossa esitetään vähiten kehittyneiden maiden työnantajilta ja työntekijöiltä vuosittain saamien hakemusten kokonaismäärä sekä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimissa vireille saatettujen työoikeudellisien asioiden määrä.
Riidanratkaisumekanismien käyttö 2012–2019
| 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | |
| LDCs | 2,983 | 2,965 | 2,364 | 2,691 | 2,671 | 2,605 | 2,716 | 2,942 |
| Courts | 368 | 451 | 375 | 386 | 446 | 356 | 282 | 291 |
Lähteet: Työsuojeluviranomaisen työriitatilastot; Viron tuomioistuintilastot
