Suomen työelämämaaprofiili
Tässä profiilissa kuvataan suomalaisen työelämän keskeisiä piirteitä. Sen tavoitteena on tarjota olennaista taustatietoa työelämää koskevista rakenteista, instituutioista, toimijoista ja sääntelystä.
Tähän sisältyy indikaattoreita, tietoja ja sääntelyjärjestelmiä seuraavista näkökohdista: toimijat ja instituutiot, työehtoiset ja yksilölliset työsuhteet, terveys ja hyvinvointi, palkka, työaika, osaaminen ja koulutus sekä tasa-arvo ja syrjimättömyys työssä. Profiileja päivitetään järjestelmällisesti kahden vuoden välein.
Ammattiliitoilla, työnantajajärjestöillä ja julkisilla instituutioilla on keskeinen rooli työsuhteen, työolojen ja työmarkkinasuhteiden rakenteiden hallinnassa. Ne ovat toisiinsa kytkeytyviä osia monitasoisessa hallintojärjestelmässä, johon kuuluvat eurooppalainen, kansallinen, alakohtainen, alueellinen (maakunta- tai paikallistaso) ja yritystaso. Tässä osiossa tarkastellaan keskeisiä toimijoita ja instituutioita sekä niiden roolia Suomessa.
Työ- ja elinkeinoministeriön tehtävänä on turvata työmarkkinoiden toimivuus luomalla suotuisa ympäristö teolliselle toiminnalle ja työllisyydelle. Se valmistelee ja valvoo työlainsäädäntöä. Työsuojelu- ja tasa-arvoasioita koskevasta lainsäädännöstä vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Työturvallisuuden alueellisesta valvonnasta vastaavat aluehallintovirastojen (Aluehallintovirasto) työsuojelun vastuualueet.
Valtakunnansovittelija avustaa työmarkkinaosapuolia työehtosopimuksia koskevissa riita-asioissa helpottamalla keskinäisiä sopimuksia, työtuomioistuin käsittelee työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välisiä työehtosopimusrikkomuksia koskevia asioita ja voi määrätä hyvitysmaksuja. Työlainsäädäntöä koskevat oikeusasiat, jotka eivät liity työehtosopimuksiin, ratkaistaan yleisissä tuomioistuimissa. Yhteistoiminta-asiamies valvoo henkilöstön edustusta koskevien lakien, kuten yhteistoimintalain noudattamista.
Edustavuudesta ei ole lakisääteisiä säännöksiä lukuun ottamatta työehtosopimuslain keskeisiä työehtosopimusperiaatteita. Säädöksessä vahvistetaan periaatteet seuraavasti:
Tässä laissa tarkoitetulla työehtosopimuksella tarkoitetaan yhden tai useamman työnantajan tai rekisteröidyn työnantajayhdistyksen ja yhden tai useamman rekisteröidyn työntekijäyhdistyksen tekemää sopimusta työsopimuksissa tai työsuhteessa yleisesti noudatettavista ehdoista.
Tässä laissa työnantajaliitolla tarkoitetaan yhdistystä, jonka erityisenä tehtävänä on turvata työnantajan etu työsuhteessa; ja 'työntekijäyhdistyksellä' tarkoitetaan yhdistystä, jonka erityisenä tarkoituksena on muun muassa työntekijöiden etujen turvaaminen työsuhteen alalla.
Tietoa ammattiliittojen edustuksesta
Työsopimuslain mukaan kaikilla työntekijöillä on oikeus liittyä ammattiliittoihin riippumatta siitä, millä alalla he työskentelevät. Ammattiliittojen jäsenmäärä on Suomessa korkea, ja ammattiyhdistystiheys on pysytellyt noin 70 prosentissa vuodesta 2011 lähtien. Ammattiliittojen suosiota selittävät muun muassa ammattiliittojen osallistuminen eläke- ja työttömyysjärjestelmiin, jotka tekevät niistä yksilöllisen turvan, vaikka on olemassa muita vastaavia palveluja tarjoavia laitoksia, joista on tulossa yhä suositumpia. Myös Suomen ammattiyhdistyshistoria työelämässä ja politiikassa voi olla syy ammattiliittojen jäsenyyden normalisoitumiseen.
Ammattiliittojen jäsenmäärä ja jäsentiheys 2011–2022
2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | Source | |
| Trade union density in terms of active employees (%)* | 69.6 | 69.2 | 67.5 | 67.8 | 67.5 | 65.7 | 62.9 | 60.0 | 58.8 | n.a. | n.a. | n.a. | OECD and AIAS, 2021 |
68 | 73 | 74 | 73 | 74 | 73 | 71 | 70 | 67 | 69 | 67 | n.a. | Ministry of Economic Affairs and Employment, 2019, 2020, 2021 | |
| Trade union membership (thousands)** | 1,492 | 1,485 | 1,436 | 1,426 | 1,412 | 1,382 | 1,350 | 1,322 | 1,306 | n.a. | n.a. | n.a. | OECD and AIAS, 2021 |
Huom.:* Ammattiliiton jäsenten osuus. ** Ammattiliiton jäsenten ammattiliiton jäsenyys lasketaan ammattiliiton kokonaisjäsenyydestä ja mukautetaan tarvittaessa ammattiliittojen jäsenille, jotka eivät kuulu aktiivi-, huollettavaan ja palkattuun työvoimaan (eli eläkkeellä olevat työntekijät, itsenäiset ammatinharjoittajat, opiskelijat ja työttömät). Ei ilmoitettava.
Tärkeimmät ammattiliittojen keskusjärjestöt ja liitot
Kolme huipputason ammattiliittojen keskusjärjestöä ovat Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, STTK ja Akava. SAK edustaa enimmäkseen työntekijöitä, STTK virkamiehiä ja virkamiehiä (enimmäkseen toimihenkilöitä) ja Akava on yliopisto-, ammatti- tai muun korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden ammattiliittojen keskusjärjestö.
Tärkeimmät ammattiliittojen keskusjärjestöt ja liitot
| Name | Abbreviation | Number of members | Involved in collective bargaining? |
| Central Organisation of Finnish Trade Unions (Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjstö) | SAK | 835,652 (2022) | Yes |
| Finnish Confederation of Professionals | STTK | 430,000 (2023) | Yes |
| Confederation of Unions for Professional and Managerial Staff in Finland | Akava | 614,788 (2022) | Yes |
Vuonna 2014 kaksi suurinta huipputason ammattiliittoa, SAK ja STTK, aloittivat yhdistymisprosessin. Yhdistyminen oli suunniteltu vuodelle 2016. Sen tavoitteena oli lisätä henkilöstöjärjestöjen keskittämistä ja potentiaalista neuvotteluvoimaa. Hankkeesta kuitenkin luovuttiin kesäkuussa 2016, kun useat STTK:n jäsenliitot ja osa SAK:n jäsenliitoista päättivät vetäytyä siitä.
STTK on viime vuosina menettänyt jäsenliittoja Akavalle. Vuonna 2016 noin 11 000 jäsenen Suomen Poliisijärjestöjen liitto siirtyi STTK:sta Akavaan ja vuonna 2017 kolme muuta julkisen sektorin liittoa, joiden jäsenmäärä oli yhteensä 5 700. Vuosina 2018–2022 STTK:n ammattiliittojen välillä tapahtui useita fuusioita; kaikkiin kuului yksi sen suurimmista jäsenistä, Ammattiliitto PRO. Myös ammattiliittojen fuusioita tapahtui SAK:n sateenvarjon alla, esimerkiksi kun kolme teollisuusliittoa yhdistyi vuonna 2018 muodostaen yhden maan suurimmista ammattiliitoista (RAU, 2018; ETUI, 2020; PRO, 2020; Nousu, ajoittamaton). Vuoden 2022 työehtosopimuskierroksella SAK:n jäsenliitot tiivistävät yhteistyötään yksityisen sektorin työehtosopimusneuvottelujen jumiutumisen vuoksi (Ammattiyhdistysuutiset, 2022).
Tietoja työnantajan edustuksesta
Kaikilla työnantajilla on oikeus järjestäytymisvapauteen, ja työnantajajärjestöjen jäsenyys on yksityisellä sektorilla vapaaehtoista. Järjestäytymistiheys pysyi vakaana 2010-luvulla ja oli noin 65 % vuonna 2017. Organisaatioiden yhdistymissuuntaus on ollut selvä, ja tämän odotetaan jatkuvan. Suhteellisen korkea työnantajatiheys liittyy todennäköisesti työehtojärjestöjen valtaan työehtosopimuksissa.
Työnantajajärjestöjen jäsenmäärä ja jäsentiheys 2012–2022
2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | Source | |
| Employer organisation density in terms of active employees (%) | 70.4 | n.a. | 74.6 | n.a. | n.a. | 70.4 | 69.0 | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | OECD and AIAS, 2012 |
| Employer organisation density in terms of active employees in private sector (%) | n.a. | n.a. | 66.2 | n.a. | n.a. | 65.2 | n.a. | n.a. | n.a. | 64.0. | n.a. | Ahtiainen, 2019; 2024 |
| Employer organisation density in private sector establishments (%)* | n.a. | 57.0 | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | 63.0 | n.a. | n.a. | n.a. | European Company Survey 2019 (Eurofound and Cedefop, 2020) |
Huom.:* Niiden työntekijöiden prosenttiosuus, jotka työskentelevät yrityksessä, joka on jäsenenä missä tahansa työnantajajärjestössä, joka osallistuu työehtosopimusneuvotteluihin. Ei saatavilla.
Keskeiset työnantajajärjestöt
EK on johtava elinkeinoelämän järjestö, joka edustaa koko yksityistä sektoria ja kaikenkokoisia yrityksiä. EK on menettänyt viime vuosina kaksi merkittävää jäsenjärjestöä: vuonna 2016 eronnut Metsäteollisuus ry väitti tarvitsevansa paremmin kohdennettua edunvalvontaa ja Autoliikenteen työnantajaliitto lähti vuonna 2017, koska EK ei enää osallistunut työehtosopimusneuvotteluihin. ALT:lla on noin 660 jäsenyritystä, joissa on 26 000 työntekijää, ja Metsäteollisuudella on 62 jäsenyritystä, joissa on 42 000 työntekijää.
Kuntatyönantajat ry ry on kuntatyönantajien etujärjestö, joka edustaa kaikkia Suomen kuntia, alueita ja kuntayhtymiä. Se neuvottelee ja solmii työehtosopimukset kunnille, hyvinvointialueille sekä kunta- ja hyvinvointialueyhtymille, jotka työllistävät yhteensä noin 434 000 henkilöä (2021) (KT, päivätty).
Valtion työmarkkinalaitos neuvottelee ja solmii työehtosopimukset noin 80 000 (2022) valtion palveluksessa olevalle työntekijälle (Explore Administration, päivätty).
Kirkon työnantajat (KiT) edustaa työnantajana Evankelis-luterilaista kirkkoa ja neuvottelee työehtosopimuksen noin 20 000 seurakunnissa työskentelevälle työntekijälle (JUKO, 2023).
Suomen Yrittäjät ry:llä on Suomen elinkeinoelämän keskusliitoista suurin jäsenmäärä. Sen jäsenistöön kuuluu yli 115 000 erikokoista yritystä (vaikka puolet jäsenistä on yksinyrittäjiä) eri puolilta maata, ja se kattaa koko yrityskirjon. SY perustettiin vuonna 1996. Se ei ole neuvotteluosapuoli työehtosopimusneuvotteluissa.
Keskeiset työnantajajärjestöt ja keskusjärjestöt
| Name | Abbreviation | Members | Year | Involved in collective bargaining? |
| Confederation of Finnish Industries (Elinkeinoelämän keskusliitto) | EK | Over 15,000 companies, employing some 900,000 people | 2023 | No* |
| Local Government and County Employers (Kuntatyönantajat) | KT | All local and joint local government and welfare region employers, employing 434,000 people | 2021 | Yes |
| Office for the Government as Employer (Valtion työmarkkinalaitos) | VTML | State employers, employing 80,000 people | 2022 | Yes |
| Church Employers (Kirkon työnantajat) | KiT | Represents the Evangelical Lutheran Church of Finland as an employer, employing 20,000 people | 2023 | Yes |
| Federation of Finnish Enterprises (Suomen Yrittäjät) | SY | 115,000 member companies, employing 650,000 people | 2023 | No |
Huom:* EK:n sääntömuutoksen myötä keskitettyjä sopimuksia ei enää pitäisi tehdä, eikä vuosina 2017–2018 keskitettyä sopimusta allekirjoitettu. Keskusjärjestöt ovat kuitenkin perinteisesti olleet tiiviisti mukana työehtosopimusneuvotteluissa, ja vuosina 2017–2018 ja 2019–2020 keskusjärjestöt tukivat ja koordinoivat jäsenliittojaan alakohtaisissa neuvotteluissa.
Vahvan kolmikantayhteistyön perinteen vuoksi Suomessa on erilaisia kahdenvälisiä ja erityisesti kolmikantaisia työryhmiä. Jotkut ovat luonteeltaan pysyvämpiä, kun taas toiset on perustettu tilapäisesti, hallituksen toimesta tai kansallisen tason sopimusten perusteella, tutkimaan tiettyä asiaa. Tärkeimpiä niistä ovat taulukossa "Tärkeimmät kolmikantaelimet ja kaksiväliset elimet" luetellut kansallisen tason kolmikantaelimet, vaikka on olemassa myös pienempiä keskusteluryhmiä ja alueellisia kolmikantafoorumeita. Kansallisilla työryhmillä on suuri vaikutusvalta, sillä ne osallistuvat eri osa-alueiden päätöksentekoon yhteistyössä hallituksen tai muiden julkisten toimijoiden kanssa. Näitä osa-alueita ovat esimerkiksi työehtosopimusneuvotteluihin liittyvät kysymykset, kuten palkka- ja kustannuskehitys, joissa hallitus haluaa talouden kokonaistilanteeseen sopivia sopimuksia. Muita tärkeitä kysymyksiä ovat kilpailukyky ja työllisyys sekä työttömyys- ja eläkejärjestelmät. Pysyvillä elimillä on usein kiinteät kuulemismekanismit, kun taas tilapäisten ryhmien prosessit vaihtelevat tapauskohtaisesti.
Poliittisten neuvottelujen lisäksi kolmikanta- ja kaksikantaelimet ovat keskustelufoorumeita suomalaisen työelämän kehittämiseksi ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
Tärkeimmät kolmi- ja kaksikantaelimet
| Name | Type | Level | Issues covered |
| Economic Council of Finland (Talousneuvosto) | Tripartite | National | Facilitating cooperation between the government, the Bank of Finland (Suomen Pankki) and major interest groups; addressing economic and social issues of key importance to Finland’s prosperity |
| Occupational safety sector groups and committees in the Centre for Occupational Safety (Työturvallisuuskeskus) | Tripartite | Sectoral | Planning training courses and carrying out campaigns related to occupational safety |
| National education and training committees (26 in total) (Koulutustoimikunnat ja koulutuksen yhteistyöneuvottelukunnat) | Tripartite | Sectoral | Monitoring, evaluating and anticipating the development of education and training and working life skills needs and making proposals on related initiatives |
| Working life committees (34 in total) (Työelämätoimikunnat) | Tripartite | Sectoral | Ensures the quality of vocational education and training and its relevance to working life |
| WORK2030 – development programme for work and well-being at work (TYÖ2030-ohjelma) | Tripartite | National | Developing working life innovations, including both sectoral and region-specific projects to strengthen trust and improve working life |
Suomessa työpaikoilla tapahtuva työntekijöiden edustus on korkea, ja työntekijöiden edustusta esiintyy kokonaisuudessaan 56 prosenttia toimipaikoista (European Company Survey, 2019). Henkilöstön edustukselle on ominaista pääosin luottamusmiesten yksikanavainen edustus,ovat ammattiliittoihin kuuluvia luottamusmiehiä, joiden asemaa säännellään alakohtaisissa työehtosopimuksissa. Luottamusmiehet ovat yleensä SAK:n tai STTK:n jäseniä. Akavassa on usein vähäisempää henkilöstön edustusta työpaikkatasolla, kutenyhdyshenkilöitä tai yhteyshenkilöitä. Luottamusmiehet ovat tärkeimpiä kumppaneita tiedotus- ja kuulemismenettelyissä sekä toimipaikkatason työehtosopimusneuvotteluissa. Työehtosopimukset edellyttävät, että luottamusmiehet ovat läsnä työpaikoilla kaikilla talouden aloilla. Luottamusmiesten valinnasta ja toimikaudesta säädetään liittojen sisäisissä säännöissä.
Työpaikoilla, joilla ei ole ammattiliiton luottamusmiestä tai jos tietyllä henkilöstöryhmällä ei ole ammattiliiton luottamusmiestä,luottamusvaltuutettu. Luottamusmiesten asemasta säädetään laissa, ja heidän tehtävänsä ovat samanlaiset kuin ammattiliittoihin kuuluvien luottamusmiesten.
Jos kumpaakaan luottamusmiestä ei ole valittu, työntekijä voi valitayhteistoimintaedustajanedustamaan itseään työnantajan kanssa käytävissä neuvotteluissa ja toimissa, jotka koskevat työtä, työoloja ja työntekijöiden asemaa työpaikalla. Yhteistoimintaneuvotteluissa ja -toimissa, joissa on mukana useampi kuin yksi henkilöstöryhmä, työnantaja ja työntekijät voivat sopiayhteistoimintaneuvottelukunnanneuvottelujen helpottamiseksi. Yhteistoiminnan edustajien ja yritysneuvostojen asemat on säädetty lainsäädännössä. Yhteistoimintalaissa määritellään asiat, joista henkilöstön edustajille on tiedotettava ja joita on kuultava, kuten yrityksen taloudellinen tilanne sekä tuotanto- ja työllisyysnäkymät, eri työntekijäryhmien palkkatilastot sekä työn organisoinnin muutoksista ja uudelleenjärjestelyistä kuuleminen.
Työsuojeluvaltuutettuvalvoo työsuojeluasioita työpaikoilla, joissa on vähintään 10 työntekijää. Vähintään 20 työntekijän työpaikoilla on oltava myös työsuojelutoimikunta, jossa on mukana sekä työnantajan että työntekijöiden edustajat, mukaan lukien valittu työsuojeluvaltuutettu.
Yksityisissä yrityksissä, joissa on vähintään 150 työntekijää, työntekijöillä on oikeus olla edustettuina yrityksen asiaankuuluvissa hallintoelimissä (henkilöstön edustaja).
Ammattiosastotovat SAK:n ja STTK:n ammattiliittojen kunta- tai työpaikkatason osastoja. He tarjoavat jäsenilleen tietoa, tukea, koulutusta ja virkistystoimintaa. Akavan ammattiliittovaltuuskunnan vastine suurilla työpaikoilla on yritysyhdistys.
Sääntely, edustuselinten kokoonpano ja toimivalta
| Body | Regulation | Composition | Competences of the body | Thresholds for/rules on when the body needs to be/can be set up |
| Trade union shop steward (luottamusmies) | Co-operation Act; collective agreements | Trade union representative(s) elected by trade union members | Company-level collective bargaining, information, consultation and legal advice for employees | None |
| Shop steward (not affiliated to trade union) (luottamusvaltuutettu) | Co-operation Act; Employment Contracts Act | Employee representative elected by employees | Information, consultation and legal advice for employees | None |
| Cooperation representative/works council (yhteistoimintaedustaja/yhteistoimintaneuvottelukunta) | Co-operation Act | Employee representative(s) elected by employees | Information and consultation | Required in companies with 20 employees or more and in public sector actors of all sizes (when no shop stewards have been elected) |
| Occupational safety and health representative/committee (työsuojeluvaltuutettu/työsuojelutoimikunta) | Act on Occupational Safety and Health Enforcement and Cooperation on Occupational Safety and Health at Workplaces 44/2006 (Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta) | Employee of the establishment, chosen by election | Cooperation on occupational safety and health with the employer and authorities, promoting occupational safety and health | Representative mandatory in establishments with 10 or more employees. Committee mandatory in establishments with 20 or more employees |
| Employee representative (henkilöstön edustaja) | Co-operation Act | To be agreed by the employer and employees, or appointed by employees | Representation on the company board with the same rights as other board members; exceptions apply | Required in companies with 150 staff or more |
| Ad hoc forms of employee representation, such as spokespeople or round tables | None | Employees in cooperation with employer representatives | Information and consultation | None |
