Suomen työelämämaaprofiili
Tässä profiilissa kuvataan suomalaisen työelämän keskeisiä piirteitä. Sen tavoitteena on tarjota olennaista taustatietoa työelämää koskevista rakenteista, instituutioista, toimijoista ja sääntelystä.
Tähän sisältyy indikaattoreita, tietoja ja sääntelyjärjestelmiä seuraavista näkökohdista: toimijat ja instituutiot, työehtoiset ja yksilölliset työsuhteet, terveys ja hyvinvointi, palkka, työaika, osaaminen ja koulutus sekä tasa-arvo ja syrjimättömyys työssä. Profiileja päivitetään järjestelmällisesti kahden vuoden välein.
"Yksilöllisillä työsuhteilla" tarkoitetaan yksittäisen työntekijän ja hänen työnantajansa välistä suhdetta. Tätä suhdetta muokkaavat oikeudellinen sääntely ja työmarkkinaosapuolten ehdoista käymien neuvottelujen tulokset. Tässä luvussa tarkastellaan työsuhteen alkamista ja päättymistä sekä oikeuksia ja velvollisuuksia Suomessa.
Työsopimusta koskevat vaatimukset
Suomessa työikäraja on 15 vuotta, mutta 14-vuotiaita voidaan työllistää erityisin säännöksin, joissa otetaan huomioon heidän koulutuksensa. Alaikäisten työllistämiseen sisältyy myös muita rajoituksia, jotka koskevat esimerkiksi vaarallista työtä. EU:n ulkopuoliset kansalaiset tarvitsevat yleensä työperusteisen oleskeluluvan aloittaakseen työskentelyn Suomessa. Poikkeuksena ovat esimerkiksi henkilöt, jotka tekevät lyhytkestoista työtä tietyissä ammateissa, tai turvapaikanhakijat.
Työsopimus on tehtävä aina, kun palkkatyösuhde alkaa. Tällainen sopimus voi olla joko suullinen tai kirjallinen. Alle 15-vuotias tarvitsee huoltajansa allekirjoituksen tai hyväksynnän työsopimuksen allekirjoittamiseen (Työsuojeluhallinto, päivätty). Työntekoa koskevista säännöksistä säädetään työsopimuslaissa.
Irtisanomis- ja irtisanomismenettelyt
Määräaikaiset työsuhteet päättyvät ilman irtisanomisaikaa ennalta määritellyn työsuhteen päättyessä. Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde päättyy joko työnantajan ja työntekijän yhteisellä sopimuksella tai yksipuolisella irtisanomistoimella (irtisanomisella). Jos työnantaja irtisanoo sopimuksen, sen on perustuttava painavaan syyhyn eli työntekijän vakavaan rikkomukseen tai olosuhteiden muutokseen, jonka vuoksi työntekijä ei pysty selviytymään tehtävistään. Myös taloudelliset tai tuotannolliset syyt ovat hyväksyttäviä. Työntekijä ei tarvitse erityistä syytä irtisanoa sopimusta. Molempien osapuolten on noudatettava irtisanomisaikaa sopimuksen päättyessä, jonka pituus on suhteessa työsuhteen pituuteen. Myös työntekijöillä, joiden työsopimus on irtisanottu taloudellisista syistä, on oikeus palkalliseen uudelleentyöllistymisvapaaseen. Työsopimuksen päättämisprosessissa on kuultava molempien osapuolten näkemyksiä ja työnantajan on selvitettävä irtisanomisen mahdolliset taloudelliset syyt.
Isä-, äitiys- ja isyysvapaa
Vanhempain-, äitiys- ja isyysvapaapolitiikka on Suomessa avokätinen, vaikka vapaan kesto ei olekaan Euroopan pisimpien joukossa. Vaikka useimmat isät käyttävät ainakin osan isyysvapaapäivistä, joihin heillä on oikeus, naiset käyttävät edelleen suurimman osan korvamerkitsemättömästä vanhempainvapaasta. Tuoreimpien lukujen mukaan isien vanhempainvapaan käyttö on lisääntynyt vuodesta 2000 lähtien, mutta se on edelleen selvästi äitien käytön alapuolella. Vuonna 2021 isät pitivät 11,1 % vanhempainvapaasta (Kela, 2022a).
Vuonna 2022 astui voimaan hallituksen uusi perhevapaauudistus. Uudistus lisäsi ansiovapaiden pituutta 12,5 kuukaudesta noin 14 kuukauteen. Uudistus koostuu raskaana olevalle vanhemmalle 40 arkipäivän vapaasta ja sen jälkeen noin 6,4 kuukauden vapaasta kummallekin vanhemmalle. Kahden vanhemman perheet voivat halutessaan siirtää 63 päivää vanhemmalta toiselle. Yksinhuoltajaperheissä vanhempi saa kaiken vanhempainvapaan. Uuden uudistuksen myötä vanhempainvapaa ei ole enää sidottu sukupuoleen (THL, 2022). Uudistuksessa otettiin käyttöön myös oikeus pitää palkatonta omaishoitovapaata enintään viisi päivää vuodessa (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2022a).
Lakisääteiset lomajärjestelyt
| Pregnancy leave | |
| Maximum duration | 40 days (approximately 1.6 months) to be used in a single continuous period, starting 14–30 days before the estimated date of birth |
| Reimbursement | A minimum of €31.99 per working day as of 2023, up to a maximum of 90% of the labour income |
| Who pays? | The Social Insurance Institution of Finland Kela (Kansaneläkelaitos) or the employer; in the latter case, Kela reimburses the employer |
| Legal basis | Employment Contracts Act |
| Parental leave | |
| Maximum duration | 320 days (approximately 12.8 months) divided equally (160 days each) between both parents after the pregnancy leave has ended. 63 days can be transferred to the other parent |
| Reimbursement | A minimum of €31.99 per working day as of 2023, up to a maximum of 90% of the labour income during the first 16 working days, then approximately 70% of the labour income thereafter |
| Who pays? | Kela or the employer; in the latter case, Kela reimburses the employer |
| Legal basis | Employment Contracts Act |
Työsopimuslaissa säädetään sairauslomaa koskevasta lainsäädännöstä. Sairauspäivärahan maksaa Kansaneläkelaitos (Kela). Korvausprosentti riippuu työntekijän tulotasosta siten, että maksettava vähimmäismäärä on 31,99 euroa työpäivältä ja enimmäismäärä 70 % työntekijän palkasta vuodesta 2023 alkaen. Sairauspäivärahan enimmäiskesto on 300 arkipäivää, jonka jälkeen työkyvyttömyyseläke on tarvittaessa mahdollinen. Osasairauspäivärahaa on mahdollista saada myös enintään 150 arkipäivältä (Kela, 2022b). Kuntoutusohjelmia tarjotaan myös pitkäaikaissairauden yhteydessä. Työnantajalla on oikeus irtisanoa työsopimus vain, jos työntekijän tila tekee hänet pysyvästi työkyvyttömäksi eikä muuta sopivaa työtä voida tarjota.
Kansaneläkelain 347/1956 mukaan yleinen eläkeikä on 65 vuotta ja varhennettu eläke voidaan myöntää 64 vuoden iästä alkaen. Varhennetun eläkkeelle siirtymisen yhteydessä eläkemaksujen määrää pienennetään. Lisäpäivärahan saaja voi hakea vanhuuseläkettä 63–64-vuotiaana. Nämä tuet kuitenkin lakkautetaan kaikilta ikäryhmiltä vuonna 2030 (Kela, 2022c). Työmarkkinakeskusjärjestöjen vuonna 2014 sopiman ja vuonna 2017 voimaan tulleen eläkeuudistuksen mukaisesti vanhuuseläkkeen aikaisin ikä nostetaan asteittain 65 vuoteen vuoteen 2025 mennessä. Vuoden 2025 jälkeen eläkeikä on sidottu elinajanodotteeseen.
