Suomen työelämämaaprofiili
Tässä profiilissa kuvataan suomalaisen työelämän keskeisiä piirteitä. Sen tavoitteena on tarjota olennaista taustatietoa työelämää koskevista rakenteista, instituutioista, toimijoista ja sääntelystä.
Tähän sisältyy indikaattoreita, tietoja ja sääntelyjärjestelmiä seuraavista näkökohdista: toimijat ja instituutiot, työehtoiset ja yksilölliset työsuhteet, terveys ja hyvinvointi, palkka, työaika, osaaminen ja koulutus sekä tasa-arvo ja syrjimättömyys työssä. Profiileja päivitetään järjestelmällisesti kahden vuoden välein.
Suomen perustuslaki turvaa lakko-oikeuden, mutta työsopimuslain ja työriitojen sovittelusta annetun lain mukaan lakko on sallittu vain, kun työehtosopimus on päättynyt ja uutta sopimusta ei ole vielä perustettu tai lakon syynä on työehtoihin liittymätön asia, kuten poliittisten lakkojen ja solidaarisuustoimien tapauksessa. Lakko-oikeutta rajoitetaan myös joillakin aloilla, kuten terveydenhuollossa, joiden toimivuus on yhteiskunnan turvallisuuden kannalta elintärkeää. Jotta lakko olisi laillinen, siitä on myös ilmoitettava etukäteen valtakunnansovittelijalle. Laillisia työtaistelutoimia ovat siis lakot, jotka järjestetään aikana, jolloin sopimus ei ole voimassa, sekä lakot poliittisista ja solidaarisista syistä. Yleisimpiä työtaistelumuotoja ovat lakot (lakko) tai kokonaan tai osittain tekemästä kieltäytyminen, ulosmarssija ylityökielto.
Työtaistelutoimien kehitys 2012–2022
2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | |
| Working days lost per 1,000 employees | 6.9 | 10.6 | 17.8 | 44.6 | 2.7. | 9.3 | 84.4 | 147.7 | 73.3 | 13.6 | 368.5 |
| Number of strikes | 86 | 121 | 128 | 163 | 69 | 103 | 166 | 107 | 108 | 55 (50 labour disputes and 5 strike threats) | 46 (strikes and strike threats) |
| Number of participants | 14,984 | 19,567 | 69,248 | 134,427 | 7,287 | 17,377 | 282,096 | 161,289 | 19,216 | 22,547 | 177,600 |
Huomautus: Annetut luvut sisältävät kaikentyyppiset työtaistelutoimet, mukaan lukien lakot (yleisin työtaistelun muoto) lisäksi myös uhkaukset, kauppasaarrot ja vastaavat toimet.
Lähde: Tilastokeskus, 2020a
Kollektiiviset riidanratkaisumekanismit
Sovittelujärjestelmä perustuu Suomen lakiin työriitojen sovittelusta. Valtakunnansovittelija avustaa yhdessä muiden valtakunnansovittelijan toimiston osa-aikaisten sovittelijoiden kanssa neuvottelukumppaneita, jos työehtosopimusta ei saada aikaan ilman ulkopuolista apua. Osapuolet voivat vapaaehtoisesti ottaa valtakunnansovittelijan toimiston mukaan työehtosopimusneuvotteluihin ilman työtaistelutoimien uhkaa. Keskustyömarkkinajärjestöjä voi avustaa myös valtakunnansovittelija kattavien tulopoliittisten sopimusten laatimisessa. Työriitojen sovitteluun osallistuminen on pakollista, mutta eri osapuolten ei tarvitse hyväksyä valtakunnansovittelijan esitystä. Työtuomioistuin käsittelee työehtosopimusten rikkomiseen liittyviä asioita ja voi määrätä sakkoja laittomista työtaistelutoimista. Uuden yhteistoimintalain tarkoituksena on vahvistaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua työpaikoilla.
Yksittäiset riidanratkaisumekanismit
Yksittäiset työriidat, jotka johtuvat yhden työnantajan ja yhden työntekijän välisistä yksittäisistä työsopimuksista tai työsuhteita koskevasta lainsäädännöstä – ja myös kaikki työriidat, jotka eivät kuulu työtuomioistuimen toimivaltaan – käsitellään tavanomaisena riita-asiana, ensimmäisenä oikeusasteena käräjäoikeuksissa (alioikeus)). Piirituomioistuimet koostuvat ammattituomareista ja tietyissä tapauksissa maallikkotuomareista. Käräjäoikeuden päätökseen voi yleensä hakea muutostahovioikeudestaja sen päätökseenkorkeimpaan oikeuteen. Käräjäoikeuksiin vietävät yksittäiset työriidat liittyvät tyypillisesti esimerkiksi palkkaukseen ja työsopimusten päättämiseen. Ammattiliitot eivät osallistu suoraan siviilituomioistuimissa käsiteltäviin yksittäisiin työoikeudellisiin asioihin, eivätkä ammattiliitot voi nostaa tällaisia kanteita ilman työntekijän suostumusta. Käräjäoikeudet ja hovioikeudet voivat määrätä sakkoja työsuhteeseen liittyvissä asioissa.
Vaihtoehtoisten riidanratkaisumekanismien käyttö
Työtuomioistuimessa ratkaistavat riidat ovat huomattavasti yleisempiä kuin valtakunnansovittelijan sovittelemat riidat. Työtuomioistuimen vuonna 2022 annetuista 82 päätöksestä 29 liittyi lakkoon, lakkouhkaukseen tai muuhun työtaisteluun.
Riidanratkaisumekanismien käyttö: sovittelijan sovittelemien työriitojen määrä, 2012–2022
2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | |
| Settled without work stoppage | 4 | 14 | 6 | 2 | 1 | 8 | 14 | 5 | 9 | 9 | 13 |
| Settled after work stoppage | 1 | 5 | 2 | 5 | 0 | 5 | 6 | 11 | n.a. | 2 | n.a. |
| Mediated labour disputes in total | 5 | 19 | 8 | 8 | 1 | 17 | 20 | 16 | 13 | 15 | 26 |
| Cases resolved in the Labour Court | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | 91 | 83 | 100 | 82 |
Huomautus: ei saatavilla, ei saatavilla.
Lähde: Valtakunnansovittelijan toimisto, 2022; päivätty; Työtuomioistuin, päiväämätön
