Työtaistelutoimet ja kiistat Kreikassa

Lakko-oikeus on suojattu Kreikan perustuslaissa (23 §:n 1 momentti). Laillisen lakon voivat julistaa vain "laillisesti muodostetut" ammattiliitot. Lain nro 1264/1982 mukaan ensisijainen ammattiliitto voi julistaa lakon vain yleiskokouksensa päätöksellä. Uuden lain (laki nro 4808/2021, 86 §), jolla muutettiin aiempaa lakia (laki nro 4152/2018), mukaan päätös lakon julistamisesta yrityksessä/tehtaassa edellyttää luonnollista tai etääänestystä 50 prosentilta "taloudellisesti vakiintuneista ammattiliiton jäsenistä" (eli jäsenmaksun maksaneista). Lyhyisiin, muutaman tunnin seisokkeihin, joita ei saa toistaa useammin kuin kerran viikossa, riittää kuitenkin liiton hallituksen päätös, ellei sen säännöissä toisin määrätä.

Laissa nro 1264/1982 säädettiin, että toisen asteen ammattiliittojen (liittojen) ja konfederaatiotason (GSEE) tapauksessa lakko julistetaan niiden toimeenpanevan neuvoston päätöksellä, ellei niiden pysyvissä säännöissä toisin määrätä. Lakkoaikomuksesta ja vaatimuksista on ilmoitettava työnantajalle vähintään 24 tuntia etukäteen. Julkisten palvelujen ja yleishyödyllisten palvelujen yritysten osalta vaaditaan neljän päivän varoitusaika. Lakkoon julistavan ammattijärjestön on huolehdittava siitä, että pelastushenkilöstöä on lakon aikana käytettävissä riittävässä määrin koneiden ja laitteiden turvallisuuden takaamiseksi ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Lakonmurtajien värvääminen lakon aikana ei ole sallittua, kun taas työsulku on nimenomaisesti kielletty laissa.

Uusi laki (laki nro 4808/2021) tiukensi lakon toteuttamiskehystä. Siinä todetaan seuraavaa.

• Työnantajalle on ilmoitettava vähintään 24 tuntia ennen lyhyidenkin työnseisausten esiintymistä.

• Julkiset tai yleishyödylliset yhtiöt eivät saa järjestää lakkoa ennen kuin vähintään neljä päivää on kulunut vaatimuksistaan ilmoittamisesta. Ilmoitus on annettava asiakirjassa, jonka ulosottomies toimittaa työnantajalle, asiaa valvovalle ministeriölle ja työministeriölle. Lisäksi ammattiliittojen on ennen lakkoa tai lyhyttä työnseisausta toimitettava OMEDille pyyntö julkisesta keskustelusta. Julkisen keskustelun ajaksi lakko-oikeuden käyttäminen keskeytetään ja lakkoon liittyvissä kysymyksissä on kiellettyä nostaa kannetta toimivaltaisissa tuomioistuimissa.

• Lakon julistavilla ammattiliitoilla on oltava lakon aikana käytettävissään tarvittava turvahenkilöstö yrityksen toimitilojen turvallisuuden sekä katastrofien ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi.

• Turvallisuushenkilöstön lisäksi erityisesti julkisilla tai yleishyödyllisillä yrityksillä on velvollisuus tarjota taattu vähimmäishuoltohenkilöstö koko yhteiskunnan perustarpeiden täyttämiseksi lakon aikana, joka on määritelty vähintään kolmasosaksi normaalisti tarjottavasta palvelusta. Taatun vähimmäishuoltohenkilöstön prosenttiosuudesta (eli turvahenkilöstöstä ja tarvittaessa taatusta vähimmäispalveluhenkilöstöstä) sovitaan näin ollen yrityksen edustavimman ammattiliiton ja työnantajan kesken ja ilmoitetaan siitä työministeriölle vuosittain viimeistään 25 päivänä marraskuuta.

Jos jokin edellä mainituista ei pidä paikkaansa, lakko julistetaan laittomaksi.

Muut oikeudellisen kehyksen ulkopuoliset työtaistelutoimet, kuten tukokset ja epäviralliset lakot, ovat laittomia.

Tuoreen lain (laki nro 4325/2015) mukaan "lakkolaisten poliittinen asevelvollisuus" (velvollisuus lopettaa lakko ja tarjota pakollista työtä tai palveluja) on yleisesti kielletty, ja se on sallittua vain ja tiukasti sodan, maanpuolustuksen tai fyysisen katastrofin sattuessa tai kun kansanterveys on uhattuna.

Tärkeimmät/yleisimmät lakkotyypit Kreikassa ovat:

• yleislakot (Γενική απεργία), joita keskusjärjestö (GSEE) kutsuu kaikille talouden aloille; kaikilla työntekijöillä on oikeus lopettaa työ, ja tämäntyyppinen lakko toteutetaan yleensä 24 tunnin lakon muodossa

• työnseisaukset (Στάσηεργασίας), jotka ammattiliitto määrää asianmukaisella tasolla (kansallinen, alakohtainen/ammatillinen tai yritys) lyhyemmäksi ajaksi kuin koko työpäivä

• alakohtaiset lakot (Κλαδική απεργία), joita alakohtainen liitto tai alakohtainen/ammatillinen ammattiliitto kutsuu työnantajaa vastaan tai julkisen sektorin ammattiliittojen tapauksessa hallitusta

Muita työtaistelutoimia ovat mielenosoitukset, marssit, työvoiman vetäytyminen, mielenosoitukset ja mielenosoitukset.

Työtaistelutoimien kehitys 2012–2021

Lähde: INE-GSEE, 2022

Riidanratkaisumekanismit

Kollektiiviset riidanratkaisumekanismit

Kreikan kollektiiviset riidanratkaisumekanismit ovat seuraavat.

• Sovittelu (laki nro 4808/2021): Mekanismi tapahtuu OMED:n alaisuudessa. Sovitteluprosessissa tarkastellaan työlainsäädännön toimeenpanoa työpaikoilla koskevia työehtoriitoja, työehtosopimusten toimeenpanoa ja työehtosopimusten ulkopuolisia asioita. Sovittelu on vapaaehtoista, ja se eroaa sovittelu- ja välimiesmenettelyistä.

• Sovittelu (lait nro 1876/1990, 3899/2010, 4046/2012, 4303/2014 ja 4549/2018): Mekanismi toteutetaan OMED:n , ja se käynnistyy sen jälkeen, kun työehtosopimuksen tekemisestä käytäviä neuvotteluja ei ole saatu aikaan. Kuka tahansa osapuoli voi pyytää sovittelumenettelyä yksipuolisesti tai yhdessä. Sovittelun suorittaa riippumaton sovittelija, joka auttaa osapuolia pääsemään sopimukseen. Prosessin päätteeksi sovittelijalla on oikeus tehdä ratkaisuehdotus, elleivät osapuolet sovi työehtosopimuksen noudattamisesta.

• Välimiesmenettely (lait nro 1876/1990, 3899/2010, 4046/2012, 4303/2014 ja 4549/2018): Mekanismi toteutetaan OMED:n ja se alkaa missä tahansa neuvotteluvaiheessa, jos osapuolet (työnantajat ja ammattiliitot) sopivat välimiesmenettelystä, tai yksipuolisesti seuraavissa tapauksissa: jompikumpi osapuoli, kun toinen osapuoli on kieltäytynyt sovittelusta, tai kun toinen osapuoli on hyväksynyt sovittelijan ehdotuksen ja toinen osapuoli on hylännyt sen. Välimiesmenettelyn suorittaa riippumaton henkilö (välimies) tai kolmijäseninen välimieskomitea. Päätös on yhtä sitova kuin työehtosopimus.

• Välimiesmenettelyjärjestelmän tarkistaminen (laki nro 4635/2019): Tämä laki kumosi täysin aiemman lainsäädännön, joka koski oikeutta turvautua yksipuolisesti välimiesmenettelyyn. Tämän lain mukaan yksipuolinen välimiesmenettely voidaan toteuttaa vain viimeisenä keinona kollektiivisten työriitojen ratkaisemiseksi ja yksinomaan seuraavissa tapauksissa: jos kollektiivinen riita koskee yhteiskunnallista tai yleistä etua koskevia yrityksiä/yrityksiä, joiden toiminta on elintärkeää koko yhteisön perustarpeiden kannalta, tai jos työehtoriita liittyy työehtosopimuksen tekemiseen ja osapuolten väliset neuvottelut epäonnistuvat lopullisesti, mutta sopimus on tarpeen Kreikan talouden toimintaan liittyvän yleisen yhteiskunnallisen tai yleisen edun vuoksi.

Yksittäiset riidanratkaisumekanismit

Kreikan yksittäiset riidanratkaisumekanismit on kuvattu tässä jaksossa.

Lailla nro 4808/2021 (122 §) poistettiin laissa nro 3996/2011 säädetty sovittelumenettely ja annettiin uusia sääntöjä työriitojen ratkaisuprosessista.

• Sovittelu: Laissa nro 4808/2021 (98 §), jolla muutettiin lakia nro 3996/2011, säädetään, että mekanismi toteutetaan OMED:n alaisuudessa työnantajajärjestön tai yhden työnantajan ja ammattiliiton tai työntekijöiden edustajien välisten kollektiivisten riitojen tai yksittäisten riitojen ratkaisemiseksi. Se on luonteeltaan vapaaehtoinen. Sovitteluprosessin päätteeksi sovittelija voi tehdä ehdotuksia ja ongelma kirjataan pöytäkirjaan, josta käy ilmi, onko osapuolten välillä yksimielisyyttä vai erimielisyyttä. Ennen lakia nro 4808/2021 sovittelumenettely kuului SEPE:n toimivaltaan.

• Työriitojen ratkaisu: Laissa nro 4808/2021 (122 §), jolla muutettiin lakia nro 3996/2011, säädetään, että mekanismi tapahtuu SEPE:n alaisuudessa. Työriidaksi katsotaan mikä tahansa työsuhteesta johtuva työntekijän tai työntekijäryhmän ja työnantajan välinen erimielisyys työlainsäädännön täytäntöönpanosta ja täytäntöönpanosta. Työriitojen ratkaisemiseksi työnantajalla ja asianomaisilla työntekijöillä tai ammattiliitoilla on oikeus pyytää työsuhteiden tarkastajan (Επιθεωρητής Εργασιακών Σχεσεων του) väliintuloa. Työriitojen käsittelyssä osapuolia voi edustaa henkilökohtaisesti tai laillinen edustaja tai muu valtuutettu henkilö. Keskustelun jälkeen ongelma kirjataan pöytäkirjaan, jonka osapuolet ja työsuhteiden tarkastaja, jonka on ilmaistava mielipide riidasta, allekirjoittavat sen. Samalla työsuhteiden tarkastaja voi määrätä minkä tahansa laissa säädetyistä hallinnollisista seuraamuksista kirjallisten selvitysten jälkeen. Jos työlainsäädännön rikkominen on rikos, työsuhdetarkastaja voi nostaa kanteen tai tehdä kantelun toimivaltaiselle syyttäjälle.

Riidanratkaisumekanismien käyttö 2012–2019

Lähteet: SEPE, 2014 (vuosien 2012 ja 2013 tiedot); tiedot vuosilta 2014–2019, jotka SEPE on saanut sähköpostitse ja haastatteluista