Unkarin työelämän maaprofiili
Tässä profiilissa kuvataan Unkarin työelämän keskeisiä piirteitä. Sen tavoitteena on tarjota olennaista taustatietoa työelämää koskevista rakenteista, instituutioista, toimijoista ja sääntelystä.
Tähän sisältyy indikaattoreita, tietoja ja sääntelyjärjestelmiä seuraavista näkökohdista: toimijat ja instituutiot, työehtoiset ja yksilölliset työsuhteet, terveys ja hyvinvointi, palkka, työaika, osaaminen ja koulutus sekä tasa-arvo ja syrjimättömyys työssä. Profiileja päivitetään järjestelmällisesti kahden vuoden välein.
Ammattiliitoilla, työnantajajärjestöillä ja julkisilla instituutioilla on keskeinen rooli työsuhteen, työolojen ja työmarkkinasuhteiden rakenteiden hallinnassa. Ne ovat toisiinsa kytkeytyviä osia monitasoisessa hallintojärjestelmässä, johon kuuluvat eurooppalainen, kansallinen, alakohtainen, alueellinen (maakunta- tai paikallistaso) ja yritystaso. Tässä jaksossa tarkastellaan tärkeimpiä toimijoita ja instituutioita sekä niiden roolia Unkarissa.
Innovaatio- ja teknologiaministeriön (Innovációs és Technológiai Minisztérium, ITM) lakkauttamisen jälkeen vuoden 2022 lopussa keskeisimmät työelämää säätelevät viranomaiset ovat olleet elinkeinoministeriön työllisyyspoliittinen valtiosihteeristö (Gazdaságfejlesztési Minisztérium, GFM), joka on 1. tammikuuta 2024 alkaen nimetty uudelleen kansantalousministeriöksi (Nemzetgazdasági Minisztérium, NGM), kulttuuri- ja innovaatioministeriön ammatillisesta koulutuksesta vastaava apulaisvaltiosihteeristö (Kulturális és Innovációs Minisztérium, KIM) ja sisäministeriön julkisten töiden ohjelmista ja vesihuollosta vastaava apulaisvaltiosihteeristö (Belügyminisztérium, BM).
Tällä hetkellä kansantalousministeriöllä on kokonaisvastuu työllisyys- ja työmarkkinapolitiikasta ja -strategiasta. Se valmistelee lakiesitykset, jotka liittyvät työelämään yleisesti (mukaan lukien työlainsäädäntö sekä työmarkkinasuhteita ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevat oikeudelliset puitteet). Se edustaa hallitusta kansallisessa kolmi- ja monenvälisessä vuoropuhelussa. Lisäksi talousministerillä on oikeus tehdä päätöksiä työehtosopimusten laajentamisesta talouden aloille, jos alakohtaiset työmarkkinaosapuolten vuoropuhelukomiteat (ágazati párbeszéd bizottság(ks. vuoden 2009 lain LXXIV 4 §:n 2 momentin b kohta).
Sisäministeriöllä on erityinen rooli julkisten työohjelmien oikeudellisten ja taloudellisten puitteiden määrittämisessä ja niiden hallinnoinnissa paikallishallinnon kautta. Työterveyteen liittyvistä kysymyksistä vastaa kansallisen kansanterveyskeskuksen (Munkahigiénés és Foglalkozás-egészségügyi Főosztály, Országos Közegészségügyi Intézet) työhygienia- ja työterveysosasto, jota valvoo sisäministeriö.
Hallinto- ja työtuomioistuimet olivat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimia, kunnes ne lakkautettiin 31. maaliskuuta 2020 vuoden 2019 lailla CXXVII. Yleisiä seuraajia ovat tuomioistuimet, joilla on sama alueellinen toimivalta kuin työtuomioistuimilla. Työvoiman neuvonta- ja riidanratkaisupalvelu (Munkaügyi Tanácsadó és Vitarendező Szolgálat, MTVSZ) on tarjonnut vaihtoehtoisen riidanratkaisukeinon vuodesta 2016 lähtien. Toisin kuin edeltäjänsä – työelämän välimies- ja sovittelupalvelu (Munkaügyi Közvetítői és Döntőbírói Szolgálat) – MTVSZ pitää työoikeudellista lähestymistapaa hallitsevana lähestymistapana, ja näkyvin menettely on neuvonta. MTVSZ järjestetään alueellisesti, ja se on vahvasti läsnä paikallisesti.
Kansallista työvoimapalvelua (Nemzeti Foglalkoztatási Szolgálat) valvoo tällä hetkellä kansantalousministeriö, samoin kuin työterveys- ja työturvallisuusalaa. Piirikuntatason (ja Budapestin) virastojen työllisyysosastot ylläpitävät työvoimatoimistojen verkostoa piiritason virastoissa. Lisäksi Budapestin hallituksen viraston työ- ja työturvallisuusosastot sekä maakohtaiset virastot toimivat työsuojelutarkastuslaitoksina.
Työmarkkinaosapuolten edustavuutta kansallisella tasolla ei ole nimenomaisesti sisällytetty Unkarin lainsäädäntöön. Kansalaisvuoropuhelun tärkeimmästä kansallisesta elimestä, kansallisesta talous- ja sosiaalineuvostosta (Nemzeti Gazdasági és Társadalmi Tanács, NGTT) annetussa laissa säädetään kuitenkin yksityiskohtaisista perusteista työmarkkinaosapuolten osallistumiselle NGTT:hen. Tämän katsotaan yleisesti toimivan eräänlaisena edustavuuskriteerinä kansallisella tasolla.
NGTT perustettiin vuoden 2011 lailla XCIII. NGTT:n jäseninä (vuodesta 2020 alkaen) on 6 ammattiliittojen keskusjärjestöä ja 14 työnantajajärjestöä. Muut jäsenet on lueteltu alla olevissa taulukoissa, ja he edustavat kansallisia kamareita, Unkarissa toimivia ulkomaisia kamareita, tieteen asiantuntijoita, taiteen edustajia ja perinteisiä kirkkoja. NGTT:tä ei voida pitää työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun elimenä; Sen sijaan se on pikemminkin symbolinen neuvoa-antava kansalaiskeskusteluelin, jolla ei ole minkäänlaista neuvottelutehtävää.
Liitto- ja työnantajakeskusjärjestöt kutsutaan osallistumaan NGTT:hen (vuoden 2011 lain XCIII 4 §:n 8 momentin mukaisesti), jos ne täyttävät seuraavat kriteerit.
Ammattiliittoja kutsutaan, jos niillä on:
jäsenorganisaatiot vähintään 4 talouden alalla ja vähintään 12 alasektorilla
jäsenorganisaatiot vähintään 8 maakunnassa (tai jäsenorganisaatiot, joilla on alueellisia järjestöjä)
vähintään 150 työnantajan yritystason organisaatiot
Työnantajakeskusjärjestöt kutsutaan, jos niillä on:
jäsenorganisaatiot vähintään 2 talouden alalla ja vähintään 6 alasektorilla
jäsenjärjestöt vähintään 10 maakunnassa
jäsenjäsenet tai jäsenjärjestöt, jotka edustavat vähintään 1 000 yritystä tai yhteensä 100 000 työntekijää työllistävää yritystä
Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua käyvässä tärkeimmässä kolmikantaelimessä, yksityisen sektorin ja hallituksen pysyvässä neuvoa-antavassa foorumissa (Versenyszféra és a Kormány Állandó Konzultációs Fóruma, VKF), ei sovelleta edustavuuskriteerejä. VKF perustuu sopimukseen, jossa ei viitata edustavuuteen vaan jossa on luettelo mukana olevista työmarkkinaosapuolista osapuolten vastavuoroisen tunnustamisen perusteella. Kolme ammattiliittojen keskusjärjestöä: FüggetlenSzakszervezetek Demokratikus Ligája(LIGA),Munkástanácsok Országos Szövetsége(Munkástanácsok, Munkástanácsok) ja Unkarin ammatillinen yhteisjärjestö (Magyar Szakszervezeti Szövetség, MASZSZ) – ja kolme työnantajajärjestöä – Unkarin kuluttajaosuuskuntien ja -alan järjestöjen liitto (Általános Fogyasztási Szövetkezetek és Kereskedelmi Társaságok Országos Szövetsége, ÁFEOSZ), Unkarin työnantajien ja teollisuusmiesten keskusjärjestö (Munkaadók és Gyáriparosok Országos Szövetsége, MGYOSZ) ja kansallinen yrittäjien ja työnantajien liitto (Vállalkozók és Munkáltatók Országos Szövetsége), VOSZ) – osallistuvat VKF:ään, jotka kaikki ovat myös NGTT:n jäseniä.
Tietoa ammattiliittojen edustuksesta
Työlain (vuoden 2012 laki I) mukaan jokaisella työntekijällä on oikeus liittyä ammattiliittoon tai olla liittymättä ammattiliittoon edistääkseen taloudellisia ja sosiaalisia etujaan (231 §). Yksityiskohtaiset säännöt siitä, miten tätä oikeutta voidaan käyttää, on vahvistettu yhdistymisoikeudesta vuonna 2011 annetussa laissa CLXXV, hallintomenettelyistä vuonna 2011 annetussa laissa CLXXXI ja siviililaissa (vuoden 2013 laki V). Myös julkisen sektorin työntekijöillä on järjestäytymisoikeus, mutta heidän työehtosopimusneuvotteluoikeutensa on rajoitettu (julkishallinnon työntekijät) tai poissa (julkishallinnon virkamiehillä).
Unkarin järjestäytymisaste on noin 7,4 % (vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä). Työpaikkojen ammattiliitot ovat sidoksissa useisiin alakohtaisiin tai alueellisiin liittoihin, ja näiden liittojen kautta (tai joskus suoraan) ne ovat sidoksissa kuuteen kansalliseen ammattiliittojen keskusjärjestöön. Moniarvoisuutta esiintyy myös työpaikoilla.
Uudella työlailla muutettiin työehtolainsäädäntöä koskevia sääntöjä, mukaan lukien muutokset kollektiiviseen neuvotteluoikeuteen yrityksissä ja ylemmillä tasoilla.
Uusi työlaki antaa myös yritysneuvostoille oikeuden neuvotella ja sopia työehdoista (lukuun ottamatta palkkoja tai palkkaan liittyviä kysymyksiä), jos työnantaja ei ole vielä tehnyt työehtosopimusta tai jos ei ole ammattiliittoa, joka voisi tehdä sellaisen (268 §:n 1 momentti). Tällä tavalla tehtyä sopimusta kutsutaan laitossopimukseksi (üzemi agreement). Näin laajemman sisällön omaavaa laitossopimusta ei kuitenkaan pidetä työehtosopimuksena eikä se kuulu pakollisen raportoinnin piiriin, vaikka osapuolet voivat neuvotella osasta sisältöä samalla tavalla kuin työehtosopimusneuvotteluissa (osapuolet voivat esimerkiksi sopia pidemmästä työajan viitejaksosta tai useammasta vuosiylityöstä). Koska laitossopimuksista ei ole velvollisuutta ilmoittaa viranomaisille, tällaisten sopimusten määrästä ja sisällöstä ei ole tietoa.
Ammattiliittojen jäsenyys ja järjestäytymistiheys 2010–2021
2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | Source | |
| Trade union density in terms of active employees (%)* | n.a. | n.a. | 12.5 | n.a. | 11.0 | n.a. | 9.2 | n.a. | 8.3 | n.a. | n.a. | n.a. | OECD and AIAS, 2021 |
| Trade union density in terms of active employees (%) | 12.5 | 11.4 | 10.6 | 11.3 | 10.2 | 9.4 (survey data: 9.0) | 8.5 | 8.1 | 7.9 | n.a. | 7.4 (survey data, Q1) | n.a. | OECD and Visser, 2014 and OECD.Stat and Hungarian Central Statistical Office (2015 and 2020 survey data) |
| Trade union membership (thousands)** | n.a. | n.a. | 423 | n.a. | 401 | n.a. | 356 | n.a. | 332 | n.a. | n.a. | n.a. | OECD and AIAS, 2021 |
| Trade union membership (thousands) | 420 | 410 | 400 | 383 | 370 | 351 (survey data: 329) | 330 | 323 | n.a. | 276 (survey data) | n.a. | n.a. | OECD and Visser, 2014 and OECD.Stat and Hungarian Central Statistical Office (2015 and 2020 survey data) |
Huom.:* Ammattiliiton jäseninä olevien työntekijöiden osuus. ** Työntekijöiden ammattiliittoon kuuluminen on laskettu ammattiliiton kokonaisjäsenmäärästä ja tarvittaessa oikaistu ammattiliittojen jäsenille, jotka eivät kuulu aktiiviseen, huollettavaan ja palkattuun työvoimaan (eli eläkkeellä olevat työntekijät, itsenäiset ammatinharjoittajat, opiskelijat ja työttömät). Ei ilmoitettava.
Tärkeimmät ammattiliittojen keskusjärjestöt ja liitot
Kansallisella tasolla on viisi Euroopan ammatilliseen yhteisjärjestöön (EAY) kuuluvia ammattiliittojen keskusjärjestöä ja yksi kansallinen ammattiliittojen keskusjärjestö, joka ei ole sidoksissa EAY:hen.
Aiemmin – yhtä lukuun ottamatta – kaikki toimivat OÉT:n työntekijäpuolella. Vuodesta 2011 lähtien viisi heistä on ollut monipuolueisen kansalaisvuoropuhelufoorumin NGTT:n jäseniä, ja kuudennesta tuli jäsen vuonna 2016. Vuonna 2011 seitsemäs keskusliitto muodostettiin yhdistämällä terveydenhuollon ammattiliitot, Unkarin työntekijöiden, terveydenhuolto- ja sosiaalityöntekijöiden demokraattinen ammattiliitto (Magyarországi Munkavállalók Szociális és Egészségügyi Ágazatban Dolgozók Demokratikus Szakszervezete, MSZ EDDSZ) ja Unkarin terveydenhuolto- ja sosiaalityöntekijöiden liitto, Veszprémin lääninsairaalan ammattiliitto (Magyarországi Dolgozók Egészségügyi és Szociális Szakszervezete, MDESZSZ), ja se hyväksyttiin myöhemmin NGTT:n jäseneksi. Samaan aikaan vain LIGA, Munkástanácsok ja MASZSZ osallistuvat VKF:ään, joka on yksityisen sektorin kolmikantainen kansallinen elin.
Unkarin ammattiliittojen kansallinen keskusjärjestö (Magyar Szakszervezetek Országos Szövetsége, MSZOSZ), joka on nyt liitetty MASZSZ:iin, oli aiemmin suurin kansallinen järjestö jäsenmäärällä mitattuna. Vuonna 2020 sillä oli 104 000 aktiivista jäsentä ja noin 150 000 jäsentä muissa luokissa, kuten eläkeläiset ja oppisopimusopiskelijat; LIGA on lähellä kakkosta.
Tärkeimmät ammattiliittojen keskusjärjestöt ja liitot
| Name | Abbreviation | Number of members (active) in 2020 | Involved in collective bargaining? |
| Hungarian Trade Union Confederation (Magyar Szakszervezeti Szövetség) | MASZSZ | 104,000 | Partly (tripartite consultation on the minimum wage and negotiation on wage increases in the VKF) |
| Trade Union Cooperation Forum (Szakszervezetek Együttműködési Fóruma) | SZEF | 40,967 | No |
| Confederation of Unions of Professionals (Értelmiségi Szakszervezeti Tömörülés) | ÉSZT | 38,500 (estimated) | No |
| National Confederation of Workers’ Councils (Munkástanácsok Országos Szövetsége) | Munkástanácsok | 50,000 (estimated, active and inactive together) | Partly (tripartite consultation on the minimum wage and negotiation on wage increases in the VKF) |
| Democratic League of Independent Trade Unions (Független Szakszervezetek Demokratikus Ligája) | LIGA | 100,200 | Partly (tripartite consultation on the minimum wage and negotiation on wage increases in the VKF) |
| Seventh Confederation (Hetedik Szövetség) | 7SZ | 28,000 | No |
Vuodesta 2013 lähtien jotkin kansalliset ammattiliittojen keskusjärjestöt ovat sulautuneet yhteen vastauksena uuden työlainsäädännön vaikutuksiin, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun yleiseen heikkenemiseen, epäsuotuisaan poliittiseen ilmapiiriin ja pitkäaikaiseen yhdentymistarpeeseen. Autonomisten ammattiliittojen liitto (Autonóm Szakszervezeti Szövetség, ASZSZ), ammattiyhdistysyhteistyöfoorumi (Szakszervezetek Együttműködési Fóruma, SZEF) ja MSZOSZ ilmoittivat liittymisestään 1. toukokuuta 2013, mutta myöhemmin SZEF perääntyi. Vuonna 2014 ASZSZ ja MSZOSZ yhdistyivät MASZSZ:ksi, jolloin syntyi maan suurin konfederaatio.
Kansalliset ammattiliittojen keskusjärjestöt eivät osallistu suoraan työehtosopimusneuvotteluihin perinteisessä mielessä eli kahdenvälisesti, mutta ne osallistuvat kolmikantaneuvotteluihin vähimmäispalkasta ja palkkasuosituksista VKF:n puitteissa.
Tietoja työnantajan edustuksesta
Työnantajajärjestöihin liittyminen on vapaaehtoista.
Yhdeksällä työnantajajärjestöllä on ollut rooli kansallisella tasolla – ne olivat myös entisen OÉT:n työnantajapuolen jäseniä. Historiallisista syistä osa niistä on itse asiassa alakohtaisia järjestöjä, jotka toimivat sekä kansallisella että alakohtaisella tasolla.
OÉT:n lakkauttaminen aiheutti vakavan haasteen työnantajajärjestöille, koska monille niistä elimen päätehtävänä oli osallistua kansalliseen työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun, ja sillä oli siihen tarvittava asiantuntemus, henkilöstö ja infrastruktuuri. Lisäksi OÉT:n jäsenyys antoi jäsenille lisäsyyn liittyä kyseiseen työnantajajärjestöön. Ammattiliittojen keskusjärjestöjen tavoin vain kolme valtakunnallista työnantajakeskusjärjestöä (ks. jäljempänä) on VKF:n jäseniä, kun taas NGTT:hen osallistuvat kaikki yhdeksän valtakunnallista työnantajajärjestöä ja viisi muuta työnantajajärjestöä.
Tammikuun 1. päivästä 2012 lähtien yritysten ja yrittäjien on täytynyt rekisteröityä asianomaiseen talouskamariin noudattaakseen vuoden 1999 lakia CXXI (sellaisena kuin se on muutettuna marraskuussa 2011). Pakollinen rekisteröinti maksaa 5 000 Unkarin forintin (noin 16 euron) vuotuisen rekisteröintimaksun, mutta se ei tarjoa samoja oikeuksia ja velvollisuuksia kuin jaostojen varsinaisilla jäsenillä. Työnantajajärjestöt suhtautuivat vihamielisesti ajatukseen pakollisesta rekisteröinnistä, koska siitä ei ole yrityksille mitään hyötyä ja sitä voidaan pitää yksinkertaisesti verona. Se heikentää yritysten halukkuutta liittyä järjestäytymisvapauteen perustuviin työnantajajärjestöihin.
Työnantajatiheys 2012–2020
| 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | Source | |
| Employer organisation density in terms of active employees (%) | 50.9% | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | OECD and AIAS, 2021 |
| Employer organisation density in private sector establishments (%)* | n.a. | 13% | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | 5% | n.a. | European Company Survey 2019 (Eurofound and Cedefop, 2020) |
| Employer organisation density in private sector establishments (%) | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | Approximately >49% | Authors’ own calculations |
Huom.:* Niiden työntekijöiden prosenttiosuus, jotka työskentelevät toimipaikassa, joka on työehtosopimusneuvotteluihin osallistuvan työnantajajärjestön jäsen. Ei saatavilla.
Keskeiset työnantajajärjestöt
Kaksi merkittävintä työnantajajärjestöä ovat MGYOSZ ja VOSZ yksityisellä sektorilla. Yhdessä ÁFEOSZ:n kanssa ne ovat VKF:n jäseniä. Nämä kolme työnantajajärjestöä ovat onnistuneet säilyttämään asemansa kansallisen tason kuulemisissa ja neuvotteluissa, kun taas toiset työnantajajärjestöt pyrkivät lisäämään toimintaansa alakohtaisessa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelussa tai joutuvat etsimään erilaisia tapoja sopeutua työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun muuttuneeseen rakenteeseen.
Keskeiset työnantajajärjestöt ja keskusjärjestöt
| Name | Abbreviation | Number of members in 2020 | Involved in collective bargaining? |
Confederation of Hungarian Employers and Industrialists (Munkaadók és Gyáriparosok Országos Szövetsége) MGYOSZ is the Hungarian member of the Confederation of European Business (BusinessEurope). Its members are sectoral, professional and regional federations, but it also affiliates companies directly (mainly multinational and large companies). | MGYOSZ | 152 | Partly (tripartite consultation on the minimum wage and negotiation on wage increases in the VKF) |
Hungarian Federation of Consumer Co-operative Societies and Trade Associations (Általános Fogyasztási Szövetkezetek és Kereskedelmi Társaságok Országos Szövetsége) Members are largely food retail and wholesale companies and some cooperatives. It also has some members from the catering and tourism sectors. | ÁFEOSZ | 1,200 | Partly (tripartite consultation on the minimum wage and negotiation on wage increases in the VKF) |
National Association of Entrepreneurs and Employers (Vállalkozók és Munkáltatók Országos Szövetsége) VOSZ also has large enterprises among its members, but it mainly affiliates SMEs as direct members. | VOSZ | 58,000 | Partly (tripartite consultation on the minimum wage and negotiation on wage increases in the VKF) |
National Federation of Traders and Caterers (Kereskedők és Vendéglátók Országos Érdekképviseleti Szövetsége) KISOSZ organises Hungarian self-employed and family entrepreneurs – its members are micro, small and medium-sized companies. | KISOSZ | 40,000 | No |
Hungarian Industrial Association (Magyar Iparszövetség) Its members are regional and professional federations of Hungarian-owned SMEs. | OKISZ | 23 | No |
Hungarian Association of Craftsmen’s Corporations (Ipartestületek Országos Szövetsége) Its members are regional and professional federations and guild units of small craft and artisan businesses. | IPOSZ | 170 | No |
National Federation of Agricultural Cooperatives and Producers (Mezőgazdasági Szövetkezők és Termelők Országos Szövetsége) MOSZ is the largest employer organisation in the agricultural sector and the only one that affiliates agricultural enterprises and subsectoral organisations. With the cessation of the OÉT, it is active in the agricultural sectoral social dialogue committee. | MOSZ | 1,100–1,200 | No |
National Association of Strategic and Public Utility Companies (Stratégiai és Közszolgáltató Társaságok Országos Szövetsége) STARTOSZ affiliates state-owned (mainly public utility) companies. | STRATOSZ | 21 | No |
Huom.: Pk-yritykset, pienet ja keskisuuret yritykset.
Vuodesta 2012 lähtien ainoa kansallisen tason kolmikantavuoropuhelun foorumi on ollut VKF. Sen ei voida katsoa korvaavan OÉT:tä (joka lakkasi olemasta vuonna 2011), koska VKF:n toimintaa ei säännellä lailla ja sen istunnot järjestetään tapauskohtaisesti, ilman vuosittaista esityslistaa ja tavalla, joka ei mahdollista puolueiden syvällistä keskustelua. Sen kokoukset eivät yleensä ole avoimia yleisölle. Vuosittaiset kuulemiset ja neuvottelut kansallisista vähimmäispalkoista ja palkkasuosituksista sekä myöhemmistä sopimuksista ovat olleet viime aikoina ainoat pysyvät aiheet kansallisen tason kolmikantavuoropuhelussa.
NGTT on monipuolinen foorumi, jossa kuullaan monenlaisia sosioekonomisia kysymyksiä, joihin osallistuu suuri joukko toimijoita. Sitä ei voida pitää työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun elimenä. Se on symbolinen neuvoa-antava kansalaisvuoropuheluelin, jolla ei ole neuvottelutehtävää. Tämä asetelma ei ole muuttunut viime vuosina.
Alakohtaisia työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun komiteoita (joita oli tammikuussa 2023 18 sekä 24 alemman tason alatason vuoropuhelukomiteaa) on ollut olemassa vuodesta 2004 lähtien. Ne perustettiin helpottamaan alakohtaista vuoropuhelua yleensä, alakohtaiset työehtosopimusneuvottelut mukaan luettuina, vaikka alakohtaisia työehtosopimusneuvotteluja ei ole vielä täysin integroitu työehtosopimusneuvottelujärjestelmään. Alakohtaisia työmarkkinaosapuolten vuoropuhelukomiteoita säännellään lailla (vuoden 2009 laki LXXIV), joka säätelee alakohtaisen ja keskitason työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun toimintaa. Lainsäädännössä säädetään myös yksityiskohtaisesti alakohtaisen edustavuuden kriteereistä. Lainsäätäjillä oli uutta työlakia laatiessaan nimenomainen aikomus edistää ammattiliittojen neuvottelutoimintaa ja siirtää työehtosopimusneuvottelut perinteiseltä tasolta (yritystaso) alakohtaiselle tasolle. Uusi säännöstö ei ole toistaiseksi lisännyt alakohtaisten työehtosopimusten määrää.
Tärkeimmät kolmi- ja kaksikantaelimet
| Name | Type | Level | Issues covered |
| National Economic and Social Council (Nemzeti Gazdasági és Társadalmi Tanács, NGTT) | Multipartite | National | General socioeconomic issues, strictly for information and consultation without the right to negotiate (or the right to collective bargaining) |
| Permanent Consultative Forum of the Private Sector and the Government (Versenyszféra és a Kormány Érdekegyeztető Fóruma, VKF) | Tripartite | National | The minimum wage and annual recommendation for general wage increase (for negotiation) and labour law-related issues (for consultation); other issues in the area of work-related taxation or health and safety, sometimes EU-related legislation, but only on an ad hoc basis and for information or consultation only |
| Sectoral social dialogue committees (Ágazati Párbeszéd Bizottságok, ÁPB) | Bipartite | Sectoral | Issues covered agreed by the parties. Committees have the right to collective bargaining |
Ammattiliitot ja yritysneuvostot toimivat rinnakkain unkarilaisilla työpaikoilla. Heidän rooleistaan, oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä heidän suhteestaan johtoon/työnantajiin säädetään työlaissa (vuoden 2012 laki I) eli työmarkkinasuhteita koskevassa 3 osassa.
Ammattiliittojen ja yritysneuvostojen roolit, oikeudet ja velvollisuudet
| Trade union (Szakszervezet) | Works council/worker participation body |
| Right to promote workers’ economic and social interests | Monitoring compliance with legislation in the workplace |
| Right to collective bargaining | The works council or worker participation body has the right to conclude a plant agreement, which regulates working conditions (except wages) if there is no representative trade union or the employer has not previously concluded a collective agreement (considered a quasi-collective bargaining right) When a collective agreement or a trade union eligible for collective agreement is in place at the employer, the plant agreement should strictly cover issues related to the original mission of works councils |
| Right to seek the information that employers have relating to workers’ employment contracts and economic and social interests (the employer is not obliged to provide this information) | An employer is obliged to inform the works council regularly about:
|
| Right to provide its opinion and initiate consultation with the employer about the employer’s planned decisions/measures | The employer is obliged to seek the opinion of the works council on each of its decisions/measures that concern a large number of workers 15 days prior to the decision |
| Right to represent members’ interests at court, with authorities and with other institutions | The works council has a co-determination right on the use of companies’ welfare funds |
| Right to strike | There is a ban on organising strikes |
Uudessa työlaissa (vuoden 2012 laki I) tehtiin erityisiä muutoksia työelämän suhteisiin työpaikoilla. Keskeiset kohdat ovat seuraavat.
Ennen vuotta 2012 ammattiliittojen edustus yritystasolla riippui yritysneuvostoon valittujen jäsenten määrästä. Uudessa työlaissa tämä sääntö korvattiin 10 prosentin kynnyksellä (jos 10 prosenttia työnantajan kaikista työntekijöistä on ammattiliiton jäseniä), joka on asetettu suhteessa kollektiiviseen neuvotteluoikeuteen.
Jos työnantajalla ei ole "edustavaa" ammattiliittoa (eli työehtosopimusneuvotteluvaltuuksia) eikä työehtosopimusta ole voimassa, yritysneuvostolla on oikeus tehdä työnantajan kanssa tehdassopimus, jossa säädetään työehdoista (palkkoja lukuun ottamatta).
Yritysneuvostoilla on tarkastustehtävä, ja niillä on oikeus seurata työnantajan laillista toimintaa. kuitenkin vain ammattiliitolla on oikeus edustaa työntekijöitä lainvastaisuusvalituksissa tai muissa riita-asioissa.
Työnantajalla on tiedonanto- ja kuulemisvelvollisuus vain yritysneuvostoa kohtaan (aiemman lainsäädännön mukaan tämä oikeus oli myös yritystason ammattiliitoilla).
Sääntely, elinten kokoonpano ja toimivalta
| Body | Regulation | Composition | Involved in company-level collective bargaining? | Thresholds for/rules on when the body needs to be/can be set up |
| Works council (üzemi tanács) | Labour Code, Articles 230–234 and especially Articles 235–268 | Members elected by workers | Right to conclude a plant agreement, which, under specific conditions, can regulate working conditions (except wages or wage-related issues), as stipulated in the relevant chapter of the Labour Code | 50 employees (non-mandatory) |
| Plant representative (üzemi megbízott) | Labour Code, Article 269 | One elected representative, if the number of employees is below 50 | Worker participation in the absence of a works council | Enterprises with under 50 employees (non-mandatory) |
| Conciliation committee (egyeztető bizottság) | Labour Code, Articles 291–293 | Bipartite body (equal numbers of representatives of the employer and of the trade union or works council) under the chairpersonship of a jointly selected independent person | Solving disputes between trade unions and the employer or between a works council and the employer | No threshold or ad hoc or permanent body (in the latter case, it has to be stipulated by the plant agreement or the collective agreement) |
