Työtaistelutoimet ja riidat Unkarissa

Unkarin 25. huhtikuuta 2011 annetussa perustuslaissa taataan työntekijöille, työnantajille ja heidän järjestöilleen oikeus työehtosopimusneuvotteluihin ja oikeus ryhtyä työtaistelutoimiin etujensa puolustamiseksi, mukaan lukien oikeus lopettaa työnteko (XVII artiklan 2 jakso).

Vaikka työntekijöiden tai heidän järjestöjensä käynnistämiä työtaistelutoimia, erityisesti lakkoja, säännellään melko yksityiskohtaisesti, lainsäädännössä ei mainita työnantajien ilmeisintä mahdollista työtaistelua: työsulkuja.

Lakko-oikeudesta säädetään vuoden 1989 laissa VII. Lakko-oikeus taataan yksittäisille työntekijöille, jotka ajavat omia vaatimuksiaan, kun taas oikeus järjestää solidaarisuuslakko myönnetään vain ammattiliitoille. Pääsääntöisesti lakon voi julistaa vasta, kun eturistiriitoja on yritetty ratkaista vähintään seitsemän päivän ajan (2 artikla).

Sekä lakko-oikeuden hallussapidossa että käyttämisessä on joitakin rajoituksia. Lainvalvontaviranomaisten, asevoimien tai oikeuslaitoksen henkilöstölle ei anneta lakko-oikeutta. Julkishallinnossa työskentelevillä virkamiehillä on lakko-oikeus, mutta he voivat käyttää sitä vain hallituksen ja asianomaisten ammattiliittojen välisessä sopimuksessa vahvistettujen erityismääräysten mukaisesti.

Vuoden 1989 laissa VII luetellaan olosuhteet, joissa lakko on lainvastaista (3 §).

Yleistä etua koskevan olennaisen tärkeän toiminnan – erityisesti joukkoliikenteen, televiestinnän, sähkön, veden, kaasun ja muun energiahuollon – osalta lakko-oikeutta voidaan käyttää vain siltä osin kuin se ei estä palvelujen tarjoamista riittävällä tasolla. "Riittävä taso" voidaan määritellä parlamentin lailla (lakiin VII vuosina 2010 ja 2012 tehtyjen muutosten mukaisesti), mikä on jo tapahtunut joillakin aloilla. Nämä määräykset rajoittavat voimakkaasti lakko-oikeutta tietyissä julkisissa palveluissa.

Muut työtaistelun muodot (muut kuin lakot) ovat paljon yleisempiä Unkarissa, kuten protestikokoukset ja mielenosoitukset, mielenosoitukset, vetoomukset ja allekirjoitusten kerääminen. Kahdesta ensimmäisestä säädetään kokoontumisoikeudesta vuonna 2018 annetussa laissa LV. Uusi laki on edeltäjäänsä rajoittavampi: mielenosoituksista on ilmoitettava kuukausia etukäteen ja poliisille annetaan suhteellisen laaja harkintavalta kokoontumisten kieltämisessä. Valituksia ja yleisen edun mukaisia paljastuksia (whistleblowing) säänneltiin vuoden 2013 lailla CLXV, kunnes se korvattiin vuoden 2023 tehostetulla lailla XXV. Vetoomuksista ja allekirjoitusten keräämisestä säädetään kansanäänestyksistä, eurooppalaisista aloitteista ja kansanäänestysmenettelystä vuonna 2013 annetussa laissa CCXXXVIII.

Työtaistelutoimien kehitys 2013–2021

Huomautus: ei saatavilla, ei saatavilla.

Lähde: Unkarin tilastokeskus, 2022.

Kollektiiviset riidanratkaisumekanismit

Kollektiivisista riidanratkaisumekanismeista säädetään työlaissa (vuoden 2012 laki I, 291–293 §).

On tärkeää huomata, että työlaissa käytetään termiä "kollektiiviset työriidat", jonka tulkitaan viittaavan yksinomaan kollektiivisiin etuihin liittyviin riitoihin.

Erimielisyyden osapuolten mukaan työnantaja ja yritysneuvosto tai työnantaja ja ammattiliitto voivat perustaa tilapäisen sovittelukomitean (egyeztető bizottság) ratkaisemaan riitansa (ks. myös kohta "Työntekijöiden edustus työpaikkatasolla"). Laitossopimuksessa tai työehtosopimuksessa voi olla määräyksiä myös pysyvästä sovittelukomiteasta.

Sovittelukomiteassa on yhtä monta työnantajan ja yritysneuvoston tai ammattiliiton valtuuttamaa jäsentä sekä riippumaton puheenjohtaja. Työnantaja ja yritysneuvosto/ammattiliitto voivat sopia etukäteen kirjallisesti toimikunnan päätöksen noudattamisesta. Tässä tapauksessa valiokunnan päätös on sitova. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Jotkin työlaissa (236 §:n 4 momentti ja 263 §) määritellyt kollektiiviset riidat olisi ratkaistava välimiehen toimesta.

Marraskuusta 2016 lähtien riidan osapuolet ovat voineet kutsua MTVSZ:n vaihtoehtoisena riidanratkaisuelimenä avustamaan (sovittelun tai sovittelun kautta) tai toimimaan välimiesmenettelyssä.

Yksittäiset riidanratkaisumekanismit

Työlain (285 §) mukaan tärkeimmät yksittäiset riidanratkaisuelimet ovat tuomioistuimet. Yksittäiset työriidat ratkaistaan erityistuomioistuimissa eli hallinto- ja työtuomioistuimissa (jotka ovat piirituomioistuinten tasolla, mutta toimivat vain läänien pääkaupungeissa). Näissä tuomioistuimissa on ensimmäinen oikeusaste, kun taas ratkaisemattomat asiat tuodaan siviilituomioistuimille toisena oikeusasteena.

Vaihtoehtoisten riidanratkaisumekanismien käyttö

MTVSZ on vastuussa kollektiivisista, ei yksittäisistä kiistoista. MTVSZ:n perustamisen nimenomaisena tarkoituksena oli kuitenkin tarjota mahdollisuus muuttaa yksittäiset riidat mahdollisuuksien mukaan kollektiivisiksi riita-idoiksi yhdistämällä useita yksittäisiä riitoja samaan asiaan.

Riidanratkaisumekanismien käyttö 2014–2021

Huom.:*Työriita-asioiden luokittelua kavennettiin merkittävästi hallintooikeuskalaista vuonna 2017 annetulla lailla I 1.1.2018 voimaan tulleilla muutoksilla, jotka vähensivät työriitojen määrää. ** Työtuomioistuinten lakkauttamisen vuoksi 31.3.2020 alkaen vuoden 2020 luvut eivät ole vertailukelpoisia edellisten ja sitä seuraavien vuosien vastaavien lukujen kanssa. N.A., ei saatavilla.

Lähde: Oikeusvirasto, 2022