Työehtosopimusneuvottelut Irlannissa

Yksityisellä sektorilla työehtosopimusneuvotteluja käydään tällä hetkellä yritys- ja paikallistasolla. Yksityisen sektorin kansallisista neuvotteluista luovuttiin vuonna 2009 työmarkkinaosapuolten kumppanuuden katkeamisen jälkeen, mutta työmarkkinaosapuolet sopivat vuosittain työehtosopimusneuvottelujen käymistä koskevasta pöytäkirjasta (joka kattaa yksityisen sektorin). Julkisella sektorilla tehtiin kaksi merkittävää kustannussäästösopimusta – Croke Park -sopimus (2010) ja Haddington Road Agreement (2013) – sekä neljä palkankorotussopimusta – Lansdowne Road Agreement (2015) ja Public Services Stability Agreement (2018–2020), Building Momentum (2021–2022) ja tarkistettu Building Momentum -sopimus (2021–2023) – ICTU:n julkisten palvelujen komitean ja hallituksen edustajien välisten neuvottelujen jälkeen.

Yksityisen sektorin työehtosopimukset ovat Irlannin työmarkkinasuhteita koskevan vapaaehtoisen lähestymistavan mukaisia, koska ne eivät ole oikeudellisesti tiukasti sitovia tai täytäntöönpanokelpoisia. Työtuomioistuin ei kuitenkaan johdonmukaisesti ja voimakkaasti suosittele työehtosopimusten laiminlyöntiä. Sopimusehtojen noudattamatta jättäminen voi johtaa työtaistelutoimiin tai kurinpitotoimiin.

Julkisen sektorin sopimukset eivät myöskään ole oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoisia. Työntekijät ovat kuitenkin yleisesti hyväksyneet ne parempina kuin ankarampia, oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoisia sopimuksia, joita sovelletaan niihin työntekijäryhmiin, jotka päättävät jäädä julkisten palvelusopimusten ulkopuolelle. Epäedullisemmat ehdot on pantu täytäntöön vuosien 2009–2015 yleishyödyllisten lakien hätärahoitustoimilla.

Vaikka palkkaneuvottelujen kattavuus yksityisellä sektorilla on suurempi kuin ammattiliittojen tiheys, vaikka sitä ei lasketa erikseen, koska työehtosopimusneuvotteluja voidaan käydä ilman ammattiliittojen osallistumista. Tietojen kerääminen ammattiliittojen ulkopuolisista yritystason neuvotteluista on kuitenkin vaikeaa, eikä tuoretta kansallisen tason tutkimusta ole tehty.

Julkisen sektorin palkkaneuvottelut kattavat koko sektorin.

Työntekijöiden työehtosopimusneuvottelujen kattavuus

Lähteet: Eurofound, Euroopan yritystutkimus 2013–2019 (mukaan lukien yksityisen sektorin yritykset, joiden toimipaikoissa on yli 10 työntekijää (toimialanimikkeistön koodit B–S), useita vastauksia on mahdollinen); Eurostat [earn_ses10_01], [earn_ses14_01], [earn_ses18_01] (mukaan lukien yritykset, joissa on yli 10 työntekijää (toimialanimikkeistön koodit B–S, pois lukien O), yksi vastaus kullekin paikalliselle yksikölle) OECD ja AIAS (2021).

Yksityisellä sektorilla työehtosopimusneuvottelut käydään tällä hetkellä pääasiassa paikallistasolla. Uudistettujen alakohtaisten neuvottelujen alkuvaiheet ovat kuitenkin hyvässä vauhdissa sen jälkeen, kun ministerit määräsivät vuoden 2014 alussa perustamaan uudelleen JLC:t. Uusi alakohtainen työjärjestys, joka kattaa palkkatasot, sairausajan palkat ja eläkkeet koko rakennusalalla, allekirjoitettiin lainsäädännöksi 19. lokakuuta 2017 sen jälkeen, kun työ-, yritys- ja innovaatioministeri oli hyväksynyt työtuomioistuimen suosituksen. SEO asettaa oikeudellisesti sitovan lattian rakennusalan hinnoille ja velvoitteille koko maassa. Lokakuussa 2017 työtuomioistuimeen tuotiin uusi SEO-hakemus noin 10 000 mekaaniselle käsityöläiselle. Muilla aloilla, kuten hotelleissa, SEO:ta vastustetaan voimakkaammin. Kaksi muuta alaa, sähköurakointi ja koneenrakennus talotekniikka, ovat kohdanneet enemmän vastustusta pienemmiltä, allekirjoittamattomilta työnantajaryhmiltä.

Julkisella sektorilla vuodesta 2010 lähtien peräkkäiset suuret sopimukset ovat muodostaneet kansalliset puitteet työmarkkinasuhteille koko julkiselle sektorille: Croke Parkin sopimus (2010), Haddington Road -sopimus (2013), Lansdowne Road -sopimukset (2015 ja 2017), julkisten palvelujen vakaussopimus (2018) ja Building Momentum -sopimukset (2021 ja 2022).

Yksityisellä sektorilla käydään vain paikallisia/yritystason neuvotteluja, vaikka joillakin aloilla, kuten rakentamisessa, turvallisuudessa ja sopimussiivouksessa, käydään alakohtaisia neuvotteluja.

Julkisella sektorilla julkisen sektorin sopimuksista neuvoteltiin kansallisella tasolla (johon osallistuivat asianomainen ministeriö ja ICTU:n julkisten palvelujen komitea).

Työehtosopimusneuvottelujen tasot, 2022

Koska yksityisellä sektorilla ei ole voimassa kansallisia palkkasopimuksia, neuvottelukierroksia ei ole. Yritystasoiset sopimukset kattavat yhdestä kolmeen vuotta.

Julkisella sektorilla kukin kansallinen kahdenvälinen sopimus kestää yleensä noin kolme vuotta.

Suurin ammattiliitto, palvelu-, teollisuus-, ammatti- ja teknologialiitto (SIPTU), oli käyttänyt maltillista mutta vakaata 2–3 prosentin vuosittaista palkankorotusstrategiaa paikallisissa neuvotteluissa valmistusdivisioonassaan. Tämä lähestymistapa ei ole jäykkä ja riippuu muista paikallisista tekijöistä. Toiset liitot, kuten vähittäiskaupan ammattiliiton mandaatti, pyrkivät samoihin toimenpiteisiin erityyppisissä työsuhteissa, nimittäin sávutettuja työaikajärjestelyjä (tässä osa-aikaiset työntekijät voivat saada suuremman määrän vähimmäistyötunteja pidemmällä palveluksella). Kun inflaatio kiihtyi merkittävästi vuonna 2022, oli paineita hakea ja sopia suuremmista vuosittaisista palkankorotuksista. Keskimääräinen vuotuinen palkankorotus vuonna 2022 oli yli 3 %. ICTU:n yksityisen sektorin palkkaohjeistuksessa vuodelle 2023 määriteltiin 4–7,5 prosentin vuotuinen vaihteluväli.

Ibec ja muut työnantajia edustavat elimet jatkavat jäsentensä neuvojen antamista paikallisissa neuvotteluissa sen jälkeen, kun kansalliset työmarkkinakumppanuussopimukset, joista Ibec vetäytyi vuonna 2009, romahdettiin.

Vuoden 2015 työmarkkinasuhteista (muutos) annetulla lailla uudistettiin nykyisiä JLC:n palkanmuodostusmekanismeja. Laissa säädetään, että työtuomioistuin hyväksyy JLC:iden laatimia työllisyyden sääntelymääräyksiä. Näissä määräyksissä vahvistetaan oikeudellisesti sitovat vähimmäisehdot kyseiselle alalle, ja ne ulotetaan neuvotteluosapuolten ulkopuolelle koskemaan kaikkia alan työntekijöitä/työnantajia. Yritys-, kauppa- ja työministeri antaa ERO:lle lakisääteisen vaikutuksen. Lain säännöksiä ovat muun muassa seuraavat.

1. JLC:illä on valta asettaa aikuisten peruspalkka ja kaksi muuta korkeampaa verokantaa.

2. Yritykset voivat hakea vapautusta ERO-korkojen maksamisesta taloudellisten vaikeuksien vuoksi.

3. JLC:t eivät voi enää asettaa sunnuntaimaksuja. Workplace Relations Commissionin on valmisteltava uusi lakisääteinen käytäntö sunnuntaityöstä.

4. Palkkatasoja määrittäessään JLC:iden on otettava huomioon sellaiset tekijät kuin kilpailukyky sekä työllisyys- ja työttömyysasteet.

Uusia ERO:ita on perustettu turvallisuus- ja sopimussiivousaloille vuoden 2015 lainsäädännön voimaantulon jälkeen. Vuoden 2015 työmarkkinasuhteista annetussa laissa (muutos) säädetään myös yksittäisten yritysten palkkoja ja työehtoja koskevista REA:ista. REA:n rekisteröinti työtuomioistuimessa tekee sen säännöksistä sitovia.

Uudistetussa alakohtaisessa palkanmuodostusjärjestelmässä otetaan käyttöön yksityiskohtainen prosessi, jonka avulla yksittäiset työnantajat voivat hakea väliaikaista poikkeusta alakohtaisesta vähimmäispalkasta ja sekä hakukoneoptimoijien että ERO:iden asettamista ehdoista taloudellisten vaikeuksien perusteella.

Poikkeussäännökset ovat samat sekä ero-osastoille (jotka kattavat matalapalkkaiset alat) että hakukoneoptimoijille (jotka kattavat ammattitaitoisemmat työntekijät ja joilla on yleensä korkeampi palkkataso). Vapautus on voimassa enintään 24 kuukautta ja vähintään 3 kuukautta, ja työnantajat eivät voi hakea vapautuksia, jos heille on jo myönnetty vapautus samoille työntekijöille viiden edellisen vuoden aikana.

Poikkeusta voidaan hakea paitsi silloin, kun työnantaja on tehnyt sopimuksen työntekijöidensä enemmistön tai heidän edustajiensa kanssa, myös ilman sopimusta, jos työtuomioistuin on vakuuttunut siitä, että työnantaja ei pysty noudattamaan ERO/SEO:n ehtoja ja noudattaminen johtaisi huomattaviin lomautuksiin ja haitallisiin vaikutuksiin työnantajan liiketoiminnan säilymiselle.

Ammattiliitot ovat johdonmukaisesti väittäneet, että tällaiset yksittäiset poikkeukset heikentävät ERO/REA:ta luomalla epätasapuoliset toimintaedellytykset ja antamalla työnantajille, joille on myönnetty poikkeus, heikentää kilpailijoitaan, joita sitovat ERO/SEO-normit.

Tämän estämiseksi vuoden 2015 työmarkkinasuhteista (muutos) annetussa laissa edellytetään, että työtuomioistuin harkitsee, vaikuttaisiko vapautus kielteisesti työllisyyteen ja vääristäisikö se alan kilpailua muiden työnantajien vahingoksi. Tuomioistuimen on myös otettava huomioon poikkeuksen vaikutukset työnantajan liiketoiminnan pitkän aikavälin kestävyyteen.

Vapautukset eivät myöskään saa sallia kansallista vähimmäispalkkaa pienempää tuntipalkkaa, eivätkä ne saa vähentää työnantajan maksamia eläkemaksuja.

Tällä hetkellä on olemassa kolme ERO:ta ja kaksi hakukoneoptimointia, joten poikkeusmekanismeja ei käytetä laajalti.

Käytännössä työehtosopimuksen ehdot ovat yleensä voimassa niiden päättymisen jälkeen, kunnes uusi sopimus alkaa. Palkkasopimusten välisten palkkaneuvottelujen osalta osapuolet voivat sopia palkkojen jäädyttämisestä tai palkkatauosta.

Työmarkkinaosapuolten välisen kumppanuuden aikakaudella kansallisiin palkkasopimuksiin sisällytettiin useita rauhanlausekkeita, ja monet työmarkkinasuhteiden tarkkailijat yhdistivät ne suhteellisen korkeaan työrauhaan. Julkisella sektorilla julkisen palvelun vakaussopimukset sisältävät työrauhalausekkeita. Niissä määrätään, että työrauhan säilyttäminen on sopimusten olennainen edellytys. Näin ollen kaikenlaiset työtaistelutoimet ovat kiellettyjä kaikissa sopimuksissa tarkoitetuissa asioissa, jos työnantaja, ammattiliitto tai henkilöstöjärjestö toimii sopimusten määräysten mukaisesti. Valvontaelin valvoo yhdessä alakohtaisten valvontaelinten kanssa, että nämä ryhmät noudattavat työrauhavaatimuksia eri aloilla. Valvontaelin vastaa ennakoivasti sopimusten täytäntöönpanoon ja tulkintaan liittyvien kysymysten käsittelystä niiden voimassaoloaikana, mukaan lukien

• Sopimuksesta mahdollisesti ilmenevien poikkeamien korjaaminen

• puuttua mahdollisiin suuriin riitoihin

• lopullisen päätöksen tekeminen siitä, olisiko riita ratkaistava sopimuksessa määrättyjen menettelyjen mukaisesti

• päättää kaikista riidanratkaisumenettelyjen moitteettomaan toimintaan liittyvistä kysymyksistä, mukaan lukien määräajat, yhteistyö kiistanalaisen muutoksen kanssa jne.

• näiden menettelyjen asianmukaisen toiminnan määrittäminen kaikissa tapauksissa, joissa tämä asia on kiistanalainen

• Ratkaisu sopimuksen ulkoistamismääräysten noudattamista koskevissa riitatilanteissa

Paikallistasolla joissakin yritystason työehtosopimuksissa on nimenomaisia rauhanlausekkeita. Ne eivät kuitenkaan ole kovin yleisiä tällä hajautetulla tasolla.

Tämän vuosisadan alusta lähtien useissa työehtosopimuksissa on keskitytty yritysten eläkejärjestelmien uudistamiseen. Monet järjestelmät ovat siirtyneet etuuspohjaisesta maksupohjaiseen, yleensä uusien tulokkaiden ja/tai tulevan palveluksen osalta, kun taas maksuperusteiset järjestelmät nostavat toisinaan työnantajamaksujen tasoa. Muita paikallisissa palkkasopimuksissa sovittuja luontoisetuja ovat sairausajan palkan korotukset, yksityinen sairausvakuutusetuus, vuosiloma (usein palvelusaikaan liittyen) ja verotehokkaat setelit (enintään 500 euron arvoiset setelit ovat verovapaita).

Vähittäiskaupalla, jolle on ominaista osa-aikatyöajan yleisyys, onnistuneet yritys- ja ammattiliittojen väliset neuvottelut ovat johtaneet työaikajärjestelyihin. Tämä edellyttää, että työntekijöille taataan enemmän viikoittaista työaikaa palvelusajan pituudesta riippuen. Se vähentää työaikojen epäjohdonmukaisuuden mahdollisuutta. Esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat sopineet tällaisista järjestelyistä, ovat Tesco, Penneys ja Marks & Spencer. Nämä sopimukset ovat suurelta osin neuvotelleet mandaattiammattiliitto ja palveluteollisuuden ammattialan tekninen liitto. Nauhatunneista tuli lakisääteinen oikeus vuonna 2019.