Toimijat ja instituutiot Latviassa

Työelämän sääntelyyn osallistuvat korkeimmat toimielimet ovat yleinen lainsäädäntöelin, Latvian parlamentti (Latvijas Republikas Saeima) ja sen sosiaali- ja työllisyysvaliokunta. Ministerikabinetti hyväksyy osan lainsäädännöstä. Aikaisemmin ennen kuin ministerikabinetti hyväksyi normatiiviset määräykset, niistä keskusteltiin valtiosihteerien ja hallitustenvälisten työryhmien kokouksissa. Ministerikabinetin komitean kokouksia ei ole pidetty huhtikuun 2019 jälkeen. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja työolot ovat suoraan hyvinvointiministeriön vastuulla. Ministeriön sosiaalipolitiikan suunnittelu- ja kehittämisosasto, työsuhde- ja työsuojelupoliittinen osasto, työmarkkinapolitiikkaosasto sekä kansainvälisen yhteistyön ja EU:n politiikkayksikkö laativat työelämää koskevia työllisyyspoliittisia ja normatiivisia määräyksiä koskevia esityksiä sekä valvovat annettujen normatiivisten määräysten toimeenpanoa. Hyvinvointiministeriöllä on kaksi toimeenpanoelintä, jotka käsittelevät suoraan työmarkkinoita: valtion työvoimatoimisto (NVA) ja VDI.

NVA käsittelee työllisyyden edistämiseen ja työttömyyteen liittyviä kysymyksiä.

VDI:n päätehtävänä on valtion valvonta ja työlainsäädäntöä ja työsuojelua koskevien normatiivisten määräysten noudattamisen valvonta. Toimielin myös seuraa ja edistää työterveyttä ja -turvallisuutta. VDI tekee yhteistyötä Riian Stradinsin yliopiston työturvallisuus- ja ympäristöterveysinstituutin kanssa, joka kerää ja ylläpitää ammattitautitietokantaa. VDI:n toimintaa säännellään lainsäädännöllä.

Työelämäasioiden sääntelyssä on myös talousministeriöllä, joka vastaa työllisyyskysymyksistä (työllisyyspolitiikan laatiminen, työpaikkojen luominen, Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tukemien työllisyyteen liittyvien ohjelmien hallinnointi) ja osallistuu siten työelämän järjestämiseen.

Latviassa ei ole työtuomioistuimia.

Kansallisella tasolla työnantajia edustaa yksi työnantajajärjestö (LDDK) ja työntekijöitä yksi ammattiyhdistysjärjestö (LBAS).

Tämä edustusjärjestelmä on määritelty ministerikabinetin vuonna 1998 hyväksymässä kolmikantayhteistyön käsitteessä ja NTSP:n perussäännössä. Se vahvistetaan ministerikabinetin, LBAS:n ja LDDK:n välisessä kolmikantasopimuksessa, joka allekirjoitettiin 1. lokakuuta 2004.

Työmarkkinaosapuolten oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään ammattiyhdistyslaissa sekä työnantajajärjestöjä ja niiden yhdistyksiä koskevassa laissa. Työsuhteiden edustavuuden periaatteet on esitetty työlain 2 osassa.

Tietoa ammattiliittojen edustuksesta

Ammattiyhdistyslain (4 §) mukaan jokaisella on oikeus perustaa ammattiliitto vapaasti ilman syrjintää ja oikeus olla liittymättä ammattiliittoon. Työlain 8 §:ssä säädetään työssäkäyvien kansalaisten ammattiliiton jäsenyydestä. Työntekijöillä ja työnantajilla on oikeus yhdistyä vapaasti ilman välitöntä tai välillistä syrjintää ja liittyä järjestöihin puolustaakseen sosiaalisia, taloudellisia ja ammatillisia oikeuksiaan ja etujaan sekä saadakseen tällaisten järjestöjen tarjoamia etuja. Kuuluminen tai halu liittyä tällaiseen järjestöön ei saa olla perusteena työsopimuksen tekemisestä kieltäytymiselle, työsopimuksen päättämiselle tai työntekijän oikeuksien rajoittamiselle muulla tavoin.

Joihinkin ryhmiin ei kuulu oikeus perustaa ammattiliittoja ja liittyä niihin. Nämä ovat: perustuslain suojeluviraston, puolustustiedustelu- ja turvallisuuspalvelun ja turvallisuuspoliisin työntekijät; Sotilaat; rajavartijat. Osavaltion poliisityöntekijöillä on oma ammattiliittonsa.

Vuonna 2014 hyväksytyn ammattiyhdistyslain 16 §:ssä säädetään, että ammattiliittojen etuja kansallisella tasolla suhteissa ministerihallitukseen on edustava ammattiyhdistysjärjestö, joka yhdistää eniten työntekijöitä maassa. Lisäksi ammattiliittojen etuja suhteissa valtioon ja paikallishallinnon laitoksiin ala- tai ammattitasolla tai hallinnollisen alueen tasolla tulisi edustaa ammattiliitto, joka on maan suurimman työntekijämäärän yhdistävän ammattiyhdistyksen jäsen. Laki sallii kuitenkin valtion ja paikallishallinnon instituutioiden tehdä tarvittaessa yhteistyötä muiden ammattiliittojen ja niiden yhdistysten kanssa.

Ammattiliittojen jäsenyys ja tiheys

Ammattiliiton jäsenyyttä koskevia tietoja ei kerätä virallisesti Latviassa. LBAS:lla on oma tietojoukkonsa, mutta se on sisäinen resurssi, eikä se ole julkisesti saatavilla. Myöskään LBAS:n jäsenjärjestöjen ammattiliittojen jäsenten lukumäärä ei ole tiedossa.

Vuoteen 2019 asti saatavilla olevat tiedot osoittavat, että jäsenmäärä ja jäsentiheys ovat laskeneet tasaisesti. Esimerkiksi vuonna 2017 jäsenmäärä oli noin 96 000 ja vuonna 2019 se laski 85 700:aan. Työntekijöiden määrä vuonna 2019 oli 871 000 (Latvian tilastokeskuksen (CSP) ja LBAS:n tiedot). Järjestäytymistiheys oli 10,16 % vuonna 2019.

Monissa tapauksissa ammattiliittojen jäsenmäärän lasku liittyy merkittäviin sosioekonomisiin muutoksiin, kuten perinteisesti ammattiliittojen tukikohtina olleiden suurten neuvostoyritysten sulkemiseen, teollisen kehityksen supistumiseen sekä koulutus- ja terveydenhuoltosektorin uudistuksiin.

Ammattiliittojen jäsenyys ja tiheys

* Ammattiliittoon kuuluvien työntekijöiden osuus. ** Palkansaajien ammattiliittojen jäsenyys lasketaan ammattiliiton kokonaisjäsenmäärästä ja mukautetaan tarvittaessa ammattiliittojen jäsenille, jotka eivät kuulu aktiivityövoimaan, huollettaviin ja palkattuihin työntekijöihin (eli eläkkeellä olevat työntekijät, itsenäiset ammatinharjoittajat, opiskelijat, työttömät).

Huomautus: ei saatavilla, ei saatavilla.

Tärkeimmät ammattiliittojen keskusjärjestöt ja liitot

Tärkein ammattiliittojen keskusjärjestö on LBAS – yksi ammattiliitto, joka edustaa työntekijöitä kansallisella tasolla.

LBAS:n jäsenyys on muuttunut vuosien varrella. Vuonna 2019 United Police Trade Union (jossa on noin 320 jäsentä) suljettiin LBAS:n ulkopuolelle. Vuonna 2017 Latvian sisätyöntekijöiden ammattiliitto (2 900 jäsentä) liittyi LBAS:iin. Vuosina 2021–2022 kaksi alakohtaista ammattiliittoa (Latvian hoito- ja terveydenhuoltohenkilöstön ammattiliitto ja Latvian posti- ja televiestintätyöntekijöiden ammattiliitto) erosi LBAS:sta, ja yksi alakohtainen ammattiliitto (Latvian ehdonalaistyöntekijöiden ammattiliitto) liittyi jäseneksi. LBAS:n omien tietojen mukaan sillä oli vuoden 2023 alussa 19 tytäryhtiötä.

Kaikki LBAS:n jäsenet ovat johtavia alakohtaisia ammattiliittoja. Näistä suurimmat ammattiliitot ovat seuraavilla toimialoilla:

• koulutus (Latvian koulutus- ja tiedealan työntekijöiden ammattiliitto (Latvijas Izglitibas un zinatnes darbinieku arodbiedriba, LIZDA))

• terveydenhuolto (Latvian terveys- ja sosiaalialan työntekijöiden ammattiliitto (Latvijas Veselibas un socialas aprupes darbinieku arodbiedriba, LVSADA))

• rautatie (Latvian rautatie- ja kuljetusalan ammattiliitto (Latvijas Dzelzceļnieku un satiksmes nozares arodbiedrība, LDzSA))

• energia (Latvian ammattiliitto Enerģija (Latvijas arodbiedrība Enerģija, LAB 'Enerģija'))

• valtion palvelut (valtion laitosten, kuntien ja rahoitusalan työntekijöiden ammattiliitto (Latvijas valsts iestāžu, pašvaldību, uzņēmumu un finanšu darbinieku arodbiedrība, LVIPUFDA)

• julkiset palvelut ja liikenne (Latvian julkisten palvelujen ja kuljetusalan työntekijöiden ammattiliitto (Latvijas Sabiedrisko pakalpojumu un Transporta darbinieku arodbiedriba, LAKRS))

Ammattiliittoja on harvoin vähittäiskaupan yrityksissä – myös ulkomaisessa omistuksessa olevissa yrityksissä – ja pienissä yksityisissä yrityksissä. Joillakin palvelualoilla (kuten sisävesiliikenne, kampaamo ja henkilökohtaiset palvelut) ei ole ammattiliittoja.

Tärkein ammattiliittojen keskusjärjestö

Tietoja työnantajan edustuksesta

Latvian lainsäädännössä ei säädetä työnantajajärjestöjen jäsenyyteen liittyvistä oikeuksista, velvollisuuksista tai rajoituksista. Laissa todetaan, että työnantajajärjestö on vähintään viiden työnantajan perustama julkinen organisaatio, joka edustaa ja suojelee jäsentensä taloudellisia, sosiaalisia ja ammatillisia etuja sekä muita järjestön tavoitteiden ja tehtävien mukaisia etuja. Työnantajajärjestön jäsen voi olla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka työllistää työsopimuksen perusteella vähintään yhden työntekijän.

Työnantajajärjestöjen yhdistys voidaan perustaa, jos vähintään kolme työnantajajärjestöä yhdistyy. Työnantajajärjestön jäseneksi voi kuulua myös työnantajajärjestön ulkopuolinen työnantajajärjestö, jos se työllistää työsopimuksen perusteella vähintään 50 työntekijää.

Työnantajajärjestöjen yhdistykset ja suuret yritykset, jotka täyttävät työlain mukaiset edustusvaatimukset, voivat edustaa työnantajia alakohtaisissa neuvotteluissa.

Edustusjärjestelmän hyvästä suunnittelusta huolimatta työnantajajärjestöt osallistuvat harvoin työehtosopimusneuvotteluihin, vaikka ne olisivat valtakunnallisen työnantajajärjestön LDDK:n jäseniä.

Työnantajajärjestöjen jäsenyys ja tiheys

Virallisia tietoja työnantajajärjestöjen jäsenyydestä ei kerätä, eivätkä työnantajajärjestöt seuraa tiheyttä. Siksi jäsenyys sekä kattavuus ja tiheys työntekijöiden suhteen eivät ole selviä. LDDK raportoi, että sen jäsenet työllistivät 37 prosenttia kaikista työllisistä vuonna 2009 ja 44 prosenttia vuonna 2019 (kasvua 19 prosenttia 10 vuodessa). LDDK:n vuosikertomuksen 2021 mukaan LDDK:lla oli 173 jäsentä vuonna 2021. Vuoden 2022 tietoja ei ole julkaistu. LDDK:n verkkosivujen mukaan sillä on tällä hetkellä 157 jäsentä, joista 96 on suuria yrityksiä ja 61 työnantajajärjestöjä.

Jäsenyys ei ole pakollinen.

Työnantajajärjestöjen jäsenmäärä ja jäsentiheys, 2009–2022 (%)

* Niiden työntekijöiden prosenttiosuus, jotka työskentelevät yrityksessä, joka on työehtosopimusneuvotteluihin osallistuvan työnantajajärjestön jäsen.

Huomautus: ei saatavilla, ei saatavilla. Tietoja vuosilta 2010–2012 ei saatavilla; sarakkeet jätettiin pois taulukosta tilanpuutteen vuoksi.

Keskeiset työnantajajärjestöt ja keskusjärjestöt

LDDK on suurin työnantajajärjestö ja ainoa valtakunnallinen työnantajan edustaja. Se perustettiin yksinomaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua varten.

LTRK on suurin elinkeinoelämän järjestö, mutta se ei ole lain mukaan työnantajajärjestö. Sen päätoimialat ovat liiketoimintaympäristö, yritysten kilpailukyky ja vienti.

Pääasiallinen työnantajaorganisaatio

Tärkein kolmikantainen elin on NTSP, jonka toimintaa säännellään sen säännöissä (hyväksytty 30. lokakuuta 1998). NTSP perustuu sääntöjensä mukaan ministerikabinetin (hallituksen), LDDK:n ja LBAS:n edustajien yhdenvertaisuuden periaatteeseen.

NTSP:ssä tarkastellaan säädösten mukaisesti politiikan suunnitteluasiakirjoja ja normatiivisten säädösten luonnoksia ja esitetään ehdotuksia niiden parantamiseksi seuraavilla aloilla: sosiaaliturva, valtion talousarviota koskevat suuntaviivat, talous- ja aluekehitysstrategiat, terveydenhuolto, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen, työllisyys ja ammattiluokitus sekä kansainvälisten sitoumusten täytäntöönpano.

NTSP tarjoaa kaksivaiheisen keskustelufoorumin: ensimmäisessä vaiheessa keskustelut käydään alaneuvostoissa ja toisessa vaiheessa keskustelut NTSP:n pääelimessä. NTSP:llä oli 10 alaneuvostoa vuonna 2022.

NTSP:n toimeenpaneva elin on sen sihteeristö. Aluksi NTSP:tä ja sen sihteeristöä hoiti hyvinvointiministeriö, mutta myöhemmin neuvoston oikeudellista asemaa korotettiin niin, että se on suoraan pääministerin alainen. Näin ollen sihteeristöä hoitaa nykyään valtiokanslia. NTSP:n sihteeri on valtiokanslian alainen institutionaalisissa kysymyksissä ja pääministerin alainen toiminnallisissa asioissa.

NTSP:n kokouksia järjestetään pyynnöstä vähintään kerran kahdessa kuukaudessa.

NTSP:n institutionaalinen sääntely ja työn organisointi eivät ole muuttuneet viimeisten kolmen vuoden aikana.

On olemassa elimiä, kuten neuvoa-antavia neuvostoja ja työryhmiä, joihin työmarkkinaosapuolet on kutsuttava, mutta niitä ei ole perustettu erityisesti työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua varten. Esimerkki tällaisesta organisaatiosta on talousneuvosto ja sen komiteat, joissa LDDK ja LBAS ovat edustettuina pääneuvostossa ja komiteoissa.

Kansallisen tason työmarkkinaosapuolet LBAS ja LDDK ovat tehneet vuonna 2004 yhden kolmikantayhteistyösopimuksen ja vuosina 1994, 2007 ja 2013 (voimassa vuoteen 2020 asti) kolme keskinäistä yhteistyösopimusta, joiden tarkoituksena on luoda suotuisa taloudellinen ympäristö ja työrauha.

Viisi suurinta hallituksen yhteistyöosapuolta – LDDK ja LBAS työmarkkinaosapuolina sekä LTRK, LPS ja Latvian tiedeakatemia yhteistyökumppaneina – allekirjoittivat 25. toukokuuta 2022 yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa kaavailtiin toimien koordinoinnin jatkamista ja yhtenäistä kantaa valtionhallinnon kanssa käytävissä neuvotteluissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kolmi- ja kaksikantainen pääelin

Työlain 10 §:ssä säädetään, että työntekijöiden edustajat ovat joko:

• ammattiliittojen jäsenet tai ammattiyhdistysten virkamiehet

• valtuutetut työntekijöiden edustajat, jotka on valittu työlain mukaisesti

Työntekijöiden edustajien on puolustettava työntekijöiden sosiaalisia, taloudellisia ja ammatillisia oikeuksia ja etuja.

Ammattiliittoja voidaan perustaa ammattiyhdistyslain mukaisesti. Laissa ei aseteta jäsenyyskynnyksiä, mutta olemassa olevien ammattiliittojen säännöissä määritellään, että vähintään kolme henkilöä voi perustaa ammattiyhdistyksen.

Valtuutetut työntekijöiden edustajat voidaan valita, jos yrityksessä on vähintään viisi työntekijää. Työlaissa ei edellytetä työntekijöiden edustajan nimeämistä tiedottamista ja kuulemista varten, mutta siinä säädetään kätevästä tiedotus- ja kuulemismenettelystä.

Laki sallii määrittelemättömän määrän ammattiliittoja ja valtuutettuja työntekijöiden edustajia yhdessä yrityksessä. Siinä edellytetään kuitenkin, että kaikilla nykyisillä työntekijöiden edustajilla on valtuudet yhteisiin neuvotteluihin työnantajan kanssa suhteessa heidän edustamiensa henkilöiden määrään, mutta vähintään yksi edustaja kullakin.

Laki edellyttää, että työntekijöiden edustajat ilmaisevat yhtenäisen näkemyksen työnantajasta tapauksissa, joissa on valittu useita edustajia, useiden ammattiliittojen edustajia on nimetty neuvottelemaan työnantajan kanssa tai yhden ammattiliiton edustajat tai useiden ammattiliittojen edustajat ja valtuutetut työntekijöiden edustajat on nimetty neuvottelemaan työnantajan kanssa.

EU:n tason kaupallisten yritysten ja EU:n tason kaupallisten yhtiöiden ryhmien työntekijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemisestaan annetussa laissa säädetään oikeudesta perustaa eurooppalaisia yritysneuvostoja ja toimia niiden toiminnassa.

Elinten sääntely, kokoonpano ja toimivalta