Latvian työelämän maaprofiili
Tässä profiilissa kuvataan Latvian työelämän keskeisiä piirteitä. Sen tavoitteena on tarjota olennaista taustatietoa työelämää koskevista rakenteista, instituutioista, toimijoista ja sääntelystä.
Tähän sisältyy indikaattoreita, tietoja ja sääntelyjärjestelmiä seuraavista näkökohdista: toimijat ja instituutiot, työehtoiset ja yksilölliset työsuhteet, terveys ja hyvinvointi, palkka, työaika, osaaminen ja koulutus sekä tasa-arvo ja syrjimättömyys työssä. Profiileja päivitetään järjestelmällisesti kahden vuoden välein.
Vuosina 2012–2022 bruttokansantuotteen (BKT) vuotuinen kasvu vaihteli 7 prosentista (vuonna 2012) -2,2 prosenttiin (vuonna 2020). Vuosina 2012–2022 vuotuinen kasvuvauhti oli vuoden 2020 laskua lukuun ottamatta maltillista (1,9–4 %), mutta pysyi positiivisena. 10 vuoden aikana työttömyysaste laski tasaisesti. Kokonaistyöttömyys oli 6,9 prosenttia vuonna 2022. Tarkastelun 10 vuoden aikana työllisyys kasvoi, ja kokonaistyöllisyysaste oli 74,3 prosenttia vuonna 2012 ja 76,8 prosenttia vuonna 2022. Vuonna 2022 miesten työllisyysaste (79,1 %) oli korkeampi kuin naisten (74,5 %).
Työlainsäädäntöön kuuluvat työlainsäädäntö (hyväksytty 20. kesäkuuta 2001), työsuojelulaki (hyväksytty 20. kesäkuuta 2001) ja täydentävä lainsäädäntö, työriitalaki (hyväksytty 26. syyskuuta 2002), lakkolaki (hyväksytty 23. huhtikuuta 1999) ja useita muita normatiivisia säädöksiä, joilla säännellään erityisten työntekijäryhmien palkkaa ja muita erityiskysymyksiä.
Työnantajien edustuksesta, työntekijöiden edustamisesta ja työehtosopimusneuvotteluista säädetään työlainsäädännössä, ammattiyhdistyslaissa (jonka uusi versio hyväksyttiin 6. maaliskuuta 2014) ja työnantajajärjestöistä ja niiden yhdistyksistä annetussa laissa (hyväksytty 19. toukokuuta 1999).
Eurooppalaisten yritysneuvostojen rooli määritellään 19. toukokuuta 2011 annetussa laissa EU:n tason kaupallisten yritysten ja EU:n tason kaupallisten yhtiöiden ryhmien työntekijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemisestaan.
Vuonna 2022 työlakiin tehtiin kaksi muutossarjaa. Ensimmäisillä muutoksilla (jotka hyväksyttiin 6. kesäkuuta 2022 ja jotka tulivat voimaan 1. elokuuta 2022 alkaen) tehtiin muutoksia yli 40 pykälään lain pääosassa ja kolme muutosta siirtymäsääntöihin (Latvijas Republikas Saeima, 2022a). Nämä muutokset koskevat seuraavia kohteita:
työehtosopimusten sääntely (esimerkiksi poikkeukset työehtosopimuksista)
työnvälityspalvelun tarjoajan velvollisuus ilmoittaa työntekijälle kirjallisesti työnvälityspalvelun saajasta ennen työntekijän odotettua palvelukseen ottamista
työsopimusten sisältöä koskevat uudet vaatimukset
työnantajan tiukempi velvollisuus tiedottaa työntekijöille työsuhteen säännöistä ja ehdoista
Uudet koeaikamääräykset
työnantajan velvollisuus tiedottaa työntekijöille työmatkoista, joita heidän odotetaan tekevän
laajempi yhteisvastuu rakennusalalla
Valtion työsuojeluviranomaisen (VDI) lupa ylityöhön
uudet työaikasäännökset työntekijöille, joiden työaikataulut eivät ole täysin tai pääosin ennakoitavissa
Työntekijän oikeus muuttaa työaikaansa
sääntö, jonka mukaan vuosiloman pitämisellä ei saa olla kielteisiä seurauksia
työnantajan velvollisuus antaa palkatonta vapaata
isien oikeus pidempään isyysvapaaseen
vanhempainloma
Toisessa muutospaketissa (voimassa 25. marraskuuta 2022 alkaen) otettiin käyttöön poikkeuksia vähimmäiskuukausipalkkojen määrittämis- ja tarkistusmenettelyihin (Latvijas Republikas Saeima, 2022b).
Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelujärjestelmä perustettiin 1990-luvun alussa, kun ammattiliittojen, työnantajajärjestöjen, työehtosopimusten ja neuvottelumenettelyjen rooli määriteltiin Latvian työlainsäädännössä ja muissa erityislaeissa. Järjestelmä perustuu asianosaisten vapaaehtoisen osallistumisen periaatteeseen. Aluksi työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu oli kahdenvälinen prosessi. Vuonna 1993 perustettiin kolmikantaneuvotteluun perustuva työmarkkinaosapuolten vuoropuhelujärjestelmä. Samana vuonna perustettiin kaksi kolmikantaneuvostoa, ja vuonna 1994 perustettiin vielä yksi. Työntekijöitä edusti ja edustaa edelleen yksi kansallisen tason järjestö, Latvian vapaa ammatillinen yhteisjärjestö (Latvijas Brīvo arodbiedrību savienība, LBAS). Työnantajia edustaa myös yksi järjestö, Latvian työnantajaliitto (Latvijas Darba Devēju konfederācija**,** LDDK) (perustettu vuonna 1993).
Työnantajien, hallituksen ja ammattiliittojen kansallinen kolmikantainen neuvoa-antava neuvosto perustettiin joulukuussa 1993. Se organisoitiin uudelleen kansalliseksi kolmikantayhteistyöneuvostoksi (Nacionālā trīspusējās sadarbības padome, NTSP) vuonna 1996.
Neuvostot yhdistettiin 12. toukokuuta 1998 kansallisella tasolla tehtävän kolmikantayhteistyön käsitteen pohjalta yhdeksi pääneuvostoksi ja useammaksi alaneuvostoksi.
Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun sääntelemiseksi annettiin useita lakeja. Vuonna 2002 otettiin käyttöön uusi työlainsäädäntö, jossa määriteltiin selkeämmin työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun pääperiaatteet, työnantajien velvollisuudet ja työntekijöiden oikeudet.
Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelujärjestelmän vuonna 1998 tapahtuneen uudelleenjärjestelyn jälkeen ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Työmarkkinasuhteet ovat yritys- ja konsensussuuntautuneita. Vaikka ne ovat vahvoja, yhteisiä ja kolmikantaisia kansallisella tasolla, ne ovat heikkoja alakohtaisella tasolla.
Vuonna 2017 työnantajien edustavuus toimialakohtaisessa yhteiskunnallisessa neuvottelutoiminnassa laajennettiin koskemaan suuria yrityksiä työlakimuutoksella. Tällaisten suurten yritysten olisi noudatettava samoja edustavuusjärjestelyjä kuin työnantajaorganisaatioissa.
Työmarkkinaosapuolet lievensivät covid-19-kriisin vaikutuksia erittäin aktiivisesti. Aluksi he ilmaisivat täyden tukensa hallituksen toimille, joilla pyritään rajoittamaan viruksen leviämistä, ja osallistuivat aktiivisesti hallituksen ehdottamien ja hyväksymien tukitoimenpiteiden suunnitteluun ja parantamiseen. Myöhemmin samana vuonna työmarkkinaosapuolet korostivat työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun merkitystä kriisin vaikutusten lieventämisessä ja kehottivat hallitusta kunnioittamaan paremmin työmarkkinaosapuolten aloitteita.
Hallitus oli pääroolissa pandemian alussa, sillä sen oli tehtävä päätöksiä nopeasti. Hallitus pyrki kuitenkin alusta alkaen ottamaan työmarkkinaosapuolet mahdollisimman paljon mukaan tuolloin perustamiinsa työryhmiin.
Ensimmäinen ryhmä perustettiin ennen COVID-19-pandemiaa valtiovarainministeriön alaisuudessa helpottamaan yhteistä keskustelua valtion vero- ja finanssipolitiikasta. Toinen ryhmä perustettiin monialaiseen koordinointikeskukseen koordinoimaan valtion instituutioiden toimintaa, ja siihen kuului ministereitä sekä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Kolmas oli operatiivinen johtoryhmä, joka koordinoi toimielinten välisiä operaatioita. Se perustettiin 10. heinäkuuta 2020 annetulla ministerikabinetin asetuksella nro 2020/1.2.1.-84.
Suurimmat työmarkkinaosapuolet (LDDK ja LBAS) ja muut instituutiot (Latvian kauppa- ja teollisuuskamari (Latvijas Tirdzniecības un rūpniecības kamera, LTRK), Latvian paikallis- ja aluehallintojen liitto (Latvijas Pašvaldību savienība, LPS) ja Latvian tiedeakatemia perustivat koalition, jota he kutsuivat "viideksi suureksi". Koalition kautta ne koordinoivat toimintaansa sekä valmistelivat ja toimittivat yhteisiä lausuntoja.
Tämä uusi lähestymistapa julkiseen keskusteluun vähensi jonkin verran työmarkkinaosapuolten roolia, koska sopimuksiin päästiin suurissa vakiintuneissa ryhmissä.
