Latvian työelämän maaprofiili
Tässä profiilissa kuvataan Latvian työelämän keskeisiä piirteitä. Sen tavoitteena on tarjota olennaista taustatietoa työelämää koskevista rakenteista, instituutioista, toimijoista ja sääntelystä.
Tähän sisältyy indikaattoreita, tietoja ja sääntelyjärjestelmiä seuraavista näkökohdista: toimijat ja instituutiot, työehtoiset ja yksilölliset työsuhteet, terveys ja hyvinvointi, palkka, työaika, osaaminen ja koulutus sekä tasa-arvo ja syrjimättömyys työssä. Profiileja päivitetään järjestelmällisesti kahden vuoden välein.
Työsuhteiden keskeinen huolenaihe on työn ja työllisyyden kollektiivinen hallinta. Tässä osiossa tarkastellaan työehtosopimusneuvotteluja Latviassa.
Työehtosopimusneuvotteluista säädetään työlain B osassa (17–27 §). Laissa kuvataan työehtosopimusten sisältö ja muoto, työehtosopimuksen osapuolet, työehtosopimuksen ajallinen vaikutus, työehtosopimuksen vaikutus työntekijöihin, työehtosopimuksen tekemisen menettelyt, työehtosopimuksen hyväksyminen, työehtosopimuksen määräysten muuttaminen, työehtosopimukseen perehtyminen ja erimielisyyksien ratkaiseminen.
Työehtosopimus on vapaaehtoinen väline, mutta se sitoo kaikkia osapuolia sen tekemisen jälkeen. Työehtosopimusten muutoksista tulee sopia kaikkien osapuolten kesken.
Työehtosopimusneuvottelut ovat vapaaehtoisia, ja ne käynnistävät yleensä ammattiliitot. Se on lisääntynyt viime vuosina. Sektoritason työehtosopimusneuvottelut ovat edelleen heikkoja, vaikka sektoritason työehtosopimusneuvotteluihin on kiinnitetty erityistä huomiota vuodesta 2009 lähtien.
Yritys- ja toimialakohtaisessa neuvottelussa on otettu käyttöön uusia käytäntöjä. Näiden käytäntöjen ydin on työehtosopimusten yhdistäminen tiettyihin taloudellisiin etuihin tai maan tärkeisiin taloudellisiin prosesseihin.
Yritystasolla työehtosopimusyhtiöille myönnettiin verovähennystä osasta kaikkien työehtosopimuksessa määriteltyjen työntekijöiden ateria- ja hoitokuluja, jotka työnantaja maksoi. Palkkaveron saajan tuloihin ei sisällytetä tällaisia menoja, jos ne ovat enintään 480 euroa vuodessa (keskimäärin 40 euroa kuukaudessa).
Tämän kannustimen käynnistivät ammattiliitot.
Alakohtaisilla työehtosopimuksilla pyrittiin lisäämään talouskuria ja nostamaan palkkoja. Ensimmäinen esimerkki tällaisista työehtosopimusten sovelluksista on rakennusala, jossa alakohtaista työehtosopimusneuvottelua tukee talouden elvytys – ylityökorvauksen vähentäminen. Työehtosopimusneuvottelut aloitti työnantajajärjestö Latvian rakennusliitto (Latvijas Būvuzņēmēju apvienība, LBA), joka edisti Latvian rakennusurakoitsijoiden kumppanuuden perustamista neuvotteluprosessin hallinnoimiseksi. Vuonna 2019 313 rakennusalan rakennusalan yritystä ja ammattiliittoa allekirjoitti yleissopimuksen vähimmäispalkoista, ja työlainsäädäntöön tehtiin asiaa koskevia muutoksia.
16.6.2022 hyväksytyt työlakimuutokset johtivat kahteen muutokseen työehtosopimussääntelyyn. Ensimmäinen muutos koski mahdollisuutta poiketa työehtosopimuksista ja toinen koski työnantajan velvollisuutta ilmoittaa uudesta työehtosopimuksesta kaikille työntekijöille viimeistään kuukauden kuluttua sen allekirjoittamisesta.
Palkka määräytyy yleensä työnantajan ja yksittäisen työntekijän välisissä neuvotteluissa. Palkkaneuvottelujen kattavuutta ei valvota kansallisella tasolla. Sitä voidaan karkeasti luonnehtia LBAS:n vuosittaisen tutkimuksen tietojen avulla, mutta nämä tiedot kerätään vapaaehtoisesti, ne eivät ole täydellisiä eivätkä ne ole olleet julkisesti saatavilla vuoden 2015 jälkeen.
CSP tarjoaa tietoja palkansaajien jakautumisesta toimialoittain sekä työehtosopimusten laajuudesta ja luonteesta vuosilta 2010, 2014 ja 2018 (Virallinen tilastoportaali, 2023a).
Hiljattain allekirjoitetun rakennusalan yleissopimuksen myötä palkkaneuvottelujen kattavuus on varmasti lisääntynyt.
Palkansaajien palkkaneuvottelujen kattavuus eri tasoilla
| 2010 | 2014 | 2018 |
| Number of employees (thousands) | 766.2 | 889.5 | 904.5 |
| Number of employees covered by collective agreements (thousands) | 251.8 | 288.4 | 244.7 |
| Collective bargaining coverage (%) | 32.9 | 32.4 | 27.1 |
| Number of employees covered by: | |||
| 224.8 | 268.3 | 218.0 |
| 25.8 | 18.3 | 18.2 |
| 1.1 | 1.3 | 3.5 |
| 0.0 | 0.5 | 5.1 |
Lähde: Virallinen tilastoportaali (2023a)
Työntekijöiden työehtosopimusneuvottelujen kattavuus
| Level | % (year) | Source | Comment |
| All levels | 27.1 (2017) | OECD and AIAS (2021) | |
| All levels | 7 (2013) | European Company Survey 2013 | |
| All levels | 7.1 (2019) | European Company Survey 2019 | |
| All levels | 13 (2015) | LBAS database (2015) (number of employees covered by collective agreements) and Official Statistics Portal (2023a) (number of employees) | Only covers trade unions affiliated to LBAS |
| All levels | 15 (2013) | ILO, ILOSTAT database | |
| All levels | 41 (2010) | Structure of Earnings Survey 2010 | |
| All levels | 40 (2014) | Structure of Earnings Survey 2014 | |
| All levels | 33 (2018) | Structure of Earnings Survey 2018 |
Lähteet: Eurofound, European Company Survey 2013 ja 2019 (mukaan lukien yksityisen sektorin yritykset, joiden toimipaikat ovat yli 10 työntekijää (NACE-koodit B–S), useita vastauksia on mahdollinen). Eurostat [earn_ses10_01], [earn_ses14_01], [earn_ses18_01] (mukaan lukien yritykset, joissa on yli 10 työntekijää (NACE-koodit B–S, pois lukien O), yksi vastaus kullekin paikalliselle yksikölle) OECD ja AIAS (2021); LBAS-tietokanta (2015); virallinen tilastoportaali (2023a); ILO
Työehtosopimusneuvottelujen päätaso on yritystaso.
Latviassa työehtosopimuksia ei eroteta palkkasopimuksiksi tai työaikasopimuksiksi. Työehtosopimuksissa on yleensä laajempi kysymyspiiri, mutta niissä ei käsitellä erityisesti palkka- ja työaikakysymyksiä, koska näitä työoloja koskevia näkökohtia säännellään laissa riittävästi. Työajan osalta työehtosopimuksissa määrätään tyypillisimmin enemmän lomia tai enemmän aikaa koulutukseen.
Vuonna 2019 tehtiin ensimmäinen rakennusalan reaalipalkkasopimus. Alakohtainen työehtosopimus (yleissopimus) on ollut voimassa 3.11.2019 alkaen. Siinä todetaan, että rakennusalan bruttokuukausipalkan olisi oltava 780 euroa. vähimmäistuntipalkan tulee olla 4,67 euroa; pakollista lisäpalkkaa olisi maksettava, jos työntekijä on hankkinut asiaankuuluvan ammatillisen koulutuksen; ylityökorvauksen tulee olla vähintään 50 % työntekijän palkasta; ja opiskelijaharjoittelijoiden vähimmäiskuukausipalkan tulisi olla 546 euroa ensimmäisten kuuden kuukauden aikana.
Työehtosopimusneuvottelujen tasot, 2022
National level (intersectoral) | Sectoral level | Company level | ||||
| Wages | Working time | Wages | Working time | Wages | Working time | |
| Principal or dominant level | x | x | ||||
| Important but not dominant level | See note | See note | ||||
| Existing level | x | x | ||||
Huomautus: Palkka- ja työaikakysymyksistä neuvotellaan kansallisella tasolla, mutta ne eivät johda työehtosopimuksiin.
Artikulaatio
Työsuhteita koskeva korkein vaatimus on laki. Työehtosopimuksella voidaan vain parantaa laissa ja ylimmässä työehtosopimuksessa asetettuja ehtoja. Koska alakohtaisia sopimuksia ei Latviassa ole juuri lainkaan, yritystason sopimusten on tarjottava paremmat ehdot kuin koko työlainsäädännön soveltamisala.
Työehtosopimusneuvotteluja voidaan käydä milloin tahansa, ja työehtosopimuksia voidaan tehdä milloin tahansa. Hallituksen ja kansallisen tason työmarkkinaosapuolten väliset neuvottelut kansallisesta vähimmäispalkasta käydään ennen valtion talousarvion hyväksymistä, yleensä elo- tai syyskuussa, jolloin on saatavilla tilastotietoja ensimmäisen vuosipuoliskon talouskehityksestä.
Työlain 19 §:ssä täsmennetään työehtosopimusten vaikutuksia niiden voimassaoloaikana, mutta siinä ei täsmennetä, mitä tapahtuu, kun ne päättyvät ja niistä ei neuvotella tietyn ajan kuluessa. Tällaisia tilanteita koskevat säännökset tulisi sisällyttää työehtosopimuksiin. Laissa säädetään seuraavaa: "Työehtosopimus voidaan tehdä määräajaksi tai tietyn työn suorittamisen edellyttämäksi ajaksi. Jos työehtosopimuksessa ei ole määrätty voimaantulon ajankohdasta, työehtosopimus katsotaan tehdyksi yhdeksi vuodeksi."
Työehtosopimus voidaan irtisanoa ennen sen voimassaolon päättymistä osapuolten välisen sopimuksen tai toisen osapuolen irtisanomisilmoituksen perusteella, jos tällaisesta oikeudesta on sovittu työehtosopimuksessa.
Palkkaneuvottelujen koordinointia koskevia virallisia menettelyjä ei ole vahvistettu.
Myöskään epävirallista koordinointia ei kehitetä. Alakohtaisia työehtosopimuksia (joita kutsutaan yleissopimuksiksi) on vain kolme: rautatie-, rakennus- ja lasikuituteollisuudessa. Joillakin aloilla ammattiliitot ja työnantajajärjestöt ovat solmineet muodoltaan ja sanamuodoltaan samankaltaisia yhteistyösopimuksia.
LBAS ja LDDK järjestävät toimenpiteitä alakohtaisen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun parantamiseksi, mutta näillä toimilla on pikemminkin valmiuksien kehittäminen kuin koordinointi. Vuodesta 2008 lähtien työmarkkinaosapuolet ovat kuitenkin osallistuneet EU:n rakenne- ja investointirahastoista rahoitettaviin toimintaohjelmiin, joiden tarkoituksena on kehittää kansallisen tason työmarkkinaosapuolten valmiuksia. Näihin hankkeisiin kuuluu erityishankkeita, joilla kehitetään työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun valmiuksia alakohtaisella ja alueellisella tasolla. Näiden hankkeiden tarkoituksena on tiedottaa ja kuulla jäsenjärjestöjä, mitä voidaan pitää eräänlaisena "pehmeänä" koordinointina.
Latvian lainsäädännön mukaisesti suuryrityksen, työnantajajärjestön tai työnantajajärjestöjen yhteenliittymän tekemä yleissopimus sitoo järjestön tai järjestöjen yhteenliittymän jäseniä. Jos sopimuksen tekevä yritys tai yhteisö tai työnantajajärjestöjen yhteenliittymä työllistää yli 50 prosenttia alan työntekijöistä tai tuottaa yli 50 prosenttia alan liikevaihdosta, yleissopimus sitoo kaikkia kyseisen alan työnantajia ja koskee kaikkia heidän työntekijöitään.
Yhtiötasoinen työehtosopimus sitoo osapuolia, ja sen määräykset koskevat kaikkia työntekijöitä, jotka ovat asianomaisen työnantajan tai työnantajan asianomaisen yrityksen palveluksessa, jollei työehtosopimuksessa toisin määrätä. Merkitystä ei saa olla sillä, onko laillinen työsuhde työntekijään syntynyt ennen työehtosopimuksen voimaantuloa vai sen jälkeen.
Muita vapaaehtoisia mekanismeja työehtosopimusten ehtojen soveltamisen laajentamiseksi ei ole olemassa.
Työlaissa säädetään, että "työntekijä ja työnantaja voivat poiketa työehtosopimuksen määräyksistä ainoastaan, jos työsopimuksen asiaa koskevat määräykset ovat työntekijän kannalta edullisempia".
Laillinen tapa poiketa voimassa olevasta työehtosopimuksesta on muuttaa sopimuksen määräyksiä. Työlain 23 §:ssä säädetään työehtosopimuksen määräysten muuttamismenettelystä. Laissa säädetään, että osapuolet voivat työehtosopimuksen voimassaoloaikana muuttaa sen määräyksiä vain työehtosopimuksessa määrätyin menettelyin tai työehtosopimuksen laatimismenettelyin (työlain 21 §), jos tällaisista menettelyistä ei ole säädetty.
Vuonna 2022 poikkeuslausekkeita koskevia sääntöjä muutettiin laissa määriteltyjen tapausten osalta; Poikkeukset edellä mainituista säännöksistä sallittiin vain, jos työntekijöiden suojelun yleistä tasoa ei heikennetty. Tähän mennessä on ollut yksi tällainen tapaus – työntekijän koeajan määrittäminen.
Työriitalain 16 §:n 3 momentissa säädetään, että jos kollektiivisia etuja koskeva riita ratkaistaan sovittelumenettelyssä, osapuolten on pidättäydyttävä työtaistelutoimista (mukaan lukien lakot tai työsulut). Sama vaatimus pätee, jos kollektiivinen riita ratkaistaan välimiesoikeudessa (20 §:n 5 momentti). Lakkolain 14 §:n 2 momentin mukaan ammattiliitot tai työntekijät eivät saa lakon aikana ilmoittaa työnantajalle vaatimuksia, joita ei ole ilmoitettu lakkoilmoituksessa.
Työehtosopimuksissa ei ole tietoa rauhanlausekkeista.
LBAS:n tietokannan mukaan tärkeimmät muut työelämän osa-alueet, joita työehtosopimuksissa käsiteltiin vuoteen 2015 asti, olivat:
lisälomat, esimerkiksi synnytyksen yhteydessä
lisäetuudet, kuten maksetut puhelinlaskut, kuljetukset, ateriat ja sairausvakuutus
palkallinen koulutus
työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisen edellytysten parantaminen (sähköinen työ, etätyö, joustava työaika)
Ikääntyneitä työntekijöitä koskevat lisätoimenpiteet
