Latvian työelämän maaprofiili
Tässä profiilissa kuvataan Latvian työelämän keskeisiä piirteitä. Sen tavoitteena on tarjota olennaista taustatietoa työelämää koskevista rakenteista, instituutioista, toimijoista ja sääntelystä.
Tähän sisältyy indikaattoreita, tietoja ja sääntelyjärjestelmiä seuraavista näkökohdista: toimijat ja instituutiot, työehtoiset ja yksilölliset työsuhteet, terveys ja hyvinvointi, palkka, työaika, osaaminen ja koulutus sekä tasa-arvo ja syrjimättömyys työssä. Profiileja päivitetään järjestelmällisesti kahden vuoden välein.
"Yksilöllisillä työsuhteilla" tarkoitetaan yksittäisen työntekijän ja hänen työnantajansa välistä suhdetta. Tätä suhdetta muokkaavat oikeudellinen sääntely ja työmarkkinaosapuolten ehdoista käymien neuvottelujen tulokset. Tässä jaksossa tarkastellaan työsuhteen alkamista ja päättymistä sekä oikeuksia ja velvollisuuksia Latviassa.
Työsopimusta koskevat vaatimukset
Työsopimus on tehtävä kirjallisesti ennen työn aloittamista. Työlaissa määritellään tarkasti yksittäisen työsopimuksen sisältö (40 §).
16. kesäkuuta 2022 hyväksytyillä muutoksilla tehtiin useita muutoksia 40 §:ään.
Yksi säännös on, että työntekijä voi vapaasti päättää työpaikastaan.
Työaikasäännöksiä muutettiin: kun työntekijän työvuoro on kokonaan tai pääosin ennakoitavissa tai kun se ei ole täysin tai pääosin ennakoitavissa, työsopimukseen tulee merkitä irtisanomisajan lisäksi myös siihen liittyvät menettelyt.
Siihen lisättiin kolme uutta lauseketta (11, 12 ja 13): työsopimuksiin olisi sisällytettävä koeaika ja sen kesto (11); työntekijällä on oikeus koulutukseen, jos työnantaja tarjoaa koulutusta (12); ja työntekijällä on oikeus saada työsuhteen perusteella sosiaaliturvaetuuksia ja muita työnantajan tarjoamia sosiaaliturvaetuuksia (13).
Vaaditut tiedot voidaan korvata viittauksella lakien ja asetusten, työehtosopimusten asiaa koskeviin määräyksiin tai viittauksella asiaankuuluviin työjärjestyssäännöksiin.
Alle 15-vuotiaan tai alle 18-vuotiaan kokopäiväisessä koulutuksessa olevan henkilön (lapsiksi) palkkaaminen vakituiseen työhön on lainvastaista.
Yli 13-vuotiaat lapset, jos toinen vanhemmista (tai huoltaja) on antanut kirjallisen suostumuksen, voidaan työskennellä kouluajan ulkopuolella päivänvalossa työssä, joka ei vahingoita heidän turvallisuuttaan, terveyttään, moraaliaan ja kehitystään. Tällaisesta työstä päättää ministerikabinetti.
Ulkomaalaiset voivat työskennellä vain, jos heillä on viisumilla tai erityisluvalla vahvistettu työnteko-oikeus (poikkeuksia voi olla). Tätä sääntöä ei sovelleta EU:n kansalaisiin eikä niihin, joilla on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EU:ssa Schengenin sopimuksen mukaisesti.
Irtisanomis- ja irtisanomismenettelyt
Irtisanomis- ja irtisanomismenettelyistä säädetään työlaissa (100–112 § ja 113–129 §). Menettely alkaa irtisanomisilmoituksen antamisella tai toimittamisella. Laissa kuvataan yksityiskohtaisesti, miten ja missä olosuhteissa kumpikin osapuoli voi tehdä irtisanomisilmoituksen. Siinä säädetään työnantajan irtisanomisajasta, organisaation työntekijöiden määrän vähentämistä ja joukkovähentämistä koskevista menettelyistä, irtisanomisen kieltämisestä ja rajoittamisesta sekä työsuhteen jatkamisen suosimisesta työntekijöiden määrän vähentyessä, ammattiliiton jäsenyyttä koskevista erityisvaatimuksista, avustamisesta uuden työpaikan etsimisessä ja erokorvauksesta, muun muassa.
Työntekijällä on oikeus ilmoittaa työsopimuksen päättymisestä kirjallisesti kuukautta etukäteen, ellei työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa ole määrätty lyhyemmästä määräajasta. Laissa määritellään 11 tilannetta, joissa työnantaja voi irtisanoa työntekijän käytöksestä tai hänen kyvyistään tai yrityksen taloudellisista, organisatorisista, teknisistä tai vastaavista toimenpiteistä.
Työnantajalla on velvollisuus ilmoittaa työntekijälle kirjallisesti työsopimuksen päättämisen perusteena olevat seikat.
Työnantaja ei saa irtisanoa ammattiliittoon kuuluvaa työntekijää ilman ammattiliiton suostumusta.
Isä-, äitiys- ja isyysvapaa
Vanhempain-, äitiys- ja isyysvapaan pituudesta säädetään työlaissa (154–156 §). Isä-, äitiys- ja isyysvapaata säätelee Latvian sosiaalivakuutusjärjestelmä, joka maksaa loman aikana saadut päivärahat. Sosiaalivakuutetut henkilöt voivat saada kyseisiä sosiaalietuuksia, jos henkilö on maksanut pakollisia tai vapaaehtoisia sosiaalivakuutusmaksuja sosiaalivakuutuksen erityiseen talousarvioon (sellaisena kuin siitä säädetään 1. lokakuuta 1997 annetussa valtion sosiaalivakuutuslaissa (12 §:n 1 ja 2 momentti), joka on voimassa 1. lokakuuta 1998 alkaen). Etuuden määrä riippuu saajan kokonaismaksusta ja se lasketaan hänen sosiaalivakuutuspalkkansa perusteella.
Isyysvapaa otettiin käyttöön vuonna 2004. Tänä vuonna 4 521 isää (20 551 vastasyntyneestä lapsesta) sai tätä tukea. Vuonna 2019 isyysrahaa maksettiin 10 508 isälle (18 589 vastasyntyneestä lapsesta).
Lakisääteiset lomajärjestelyt
Maternity leave
| |
| Maximum duration |
|
| Reimbursement | 80% of the average insurance wage of the beneficiary |
| Who pays? | Social insurance budget (valsts sociālās apdrošināšanas speciālais budžets), administered by the State Social Insurance Agency (Valsts sociālās apdrošināšanas aģentūra, VSAA) |
| Legal basis |
|
| Parental leave | |
| Maximum duration | According to Article 156 of the Labour Law, every employee, whether a mother or a father, has the right to parental leave in connection with the birth or adoption of a child. Parental leave for a period not exceeding 1.5 years can be requested at any time up to the day the child reaches the age of eight years. Parental leave, upon the request of an employee, should be granted as a single period or in parts. The employee has a duty to notify the employer in writing one month in advance about the beginning of parental leave or its parts and the duration of parental leave. Parental leave cannot be shorter than one continuous calendar week The early termination of parental leave and an early return to work should be facilitated according to the procedures stipulated by a collective agreement or an employment contract or based on an agreement between the employee and the employer. The employee is entitled to return to work, subject to notifying the employer at least two weeks in advance, where for objective reasons there is no need for them to provide further childcare. The employee has the right to flexible parental leave. |
| Reimbursement | A beneficiary may choose the time the benefit is received, and the amount of the benefit is calculated on the basis of the duration of parental leave. The amount of the benefit is established according to the chosen duration of receiving the benefit:
For recipients of parental benefit who are employed during the period in which they are caring for their child and are not on childcare leave or are earning income during the period as a self-employed person, the benefit is 50% of their nominal wage. Once the choice is made regarding the duration of receiving the benefit (until the child reaches the age of 13 or 19 months) and the benefit is granted, the chosen duration for the same child may not be changed. |
| Who pays? | Social insurance budget (valsts sociālās apdrošināšanas speciālais budžets), administered by the VSAA |
| Legal basis |
|
| Paternity leave | |
| Maximum duration | The father of a child is entitled to leave of 10 calendar days. This leave should be granted immediately after the birth of the child, but no later than six months from the birth of the child (amended from two months on 16 June 2022). A new clause regulates cases when the child’s paternity has not been established or the child’s father has died or has had his custody revoked. In such cases, a person other than the child’s mother has the right to 10 days of childcare leave at the request of the child’s mother. If a mother dies in childbirth or any time up to the 42nd day of the postnatal period, or, in accordance with the procedures prescribed by law, refuses to take care of the child during the period up to the 42nd day of the postnatal period, the father of the child or another person who is willing to take care of the child should be granted leave for the period up to the 70th day of the child’s life. If a mother cannot take care of their child during the period up to the 42nd day of the postnatal period due to illness, injury or other health-related reasons, the father or another person who is willing to take care of the child should be granted leave for those days on which the mother herself is not able to take care of the child. For a family that has adopted a child up to 18 years of age, one of the adoptive parents should be granted 10 calendar days of leave. A child’s father, an adoptive parent or another person who cares for the child and who makes use of the leave referred to in this section should have their job position kept for them. If this is not possible, the employer should ensure that similar or equivalent work with conditions and employment provisions that are not less favourable is available on their return. |
| Reimbursement | 80% of the average wage of the beneficiary, derived from insurance contributions |
| Who pays? | Social insurance budget (valsts sociālās apdrošināšanas speciālais budžets), administered by the VSAA |
| Legal basis |
|
Sairasloma
Sairausloman oikeusperusteita ovat:
työlaki (annettu 20. kesäkuuta 2001 ja voimassa 1. kesäkuuta 2002 alkaen)
laki valtion sosiaalivakuutuksesta (annettu 1. lokakuuta 1997 ja voimassa 1. tammikuuta 1998 alkaen)
äitiys- ja sairausvakuutuslaki (annettu 6. marraskuuta 1995 ja voimassa 1. tammikuuta 1997 alkaen)
Ministerikabinetin asetus nro 753 valtion sosiaalivakuutusetuuksia koskevista säännöistä (hyväksytty 16. marraskuuta 2021)
Ministerikabinetin asetus nro 152 sairauslomatodistusten myöntämismenettelyistä (annettu 3. huhtikuuta 2001 ja voimassa 1. toukokuuta 2001 alkaen)
Laki talousarviosta ja varainhoidosta (annettu 24. maaliskuuta 1994 ja voimassa 24. huhtikuuta 1994 alkaen)
Vuotuinen laki valtion talousarviosta kyseiseltä varainhoitovuodelta
Sairauspäiväraha maksetaan sosiaalivakuutuksen talousarviosta. Se myönnetään, jos tuensaaja on maksanut valtion sosiaalivakuutusmaksuja vähintään 3 kuukautta sairauslomaa edeltävien 6 kuukauden aikana tai vähintään 6 kuukauden ajan tapahtumaa edeltävien 24 kuukauden aikana. Henkilöllä tulee olla työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan asema työkyvyttömyyden aikana.
Sairauspäivärahaa myönnetään 80 prosenttia edunsaajan keskipalkasta, joka muodostuu vakuutusmaksuista.
Työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa työsopimusta työntekijän tilapäisen työkyvyttömyyden aikana, paitsi erityistapauksissa, jotka liittyvät työntekijän sopimattomaan käyttäytymiseen työssä.
Eläkeikä
Eläkeikä määräytyy valtion eläkelain (annettu 2. marraskuuta 1995 ja voimassa 1. tammikuuta 1996 alkaen) 11 §:ssä. Eläkeikää nostetaan asteittain, kunnes se saavuttaa 65 vuotta sekä miehillä että naisilla. Vuonna 2023 eläkeikä oli 64 vuotta ja 6 kuukautta. Vanhuuseläkkeeseen on oikeus naisilla ja miehillä, jotka ovat saavuttaneet vakiintuneen eläkeiän ja jotka ovat maksaneet vakuutusmaksuja vähintään 20 vuoden ajan.
Lapsen vanhempi tai huoltaja, joka on lapsen 18 vuoden ikään saakka hoitanut vähintään viittä lasta vähintään 8 vuotta tai vammaista lasta vähintään 8 vuotta, voi hakea vanhuuseläkettä 60-vuotiaana, jos hän on maksanut vakuutusmaksuja vähintään 25 vuoden ajan.
Henkilöllä, jonka vakuutusmaksuaika on vähintään 30 vuotta, on oikeus hakea vanhuuseläkettä 62 vuoden iästä alkaen.
