Työtaistelutoimet ja kiistat Latviassa

Lakko-oikeudesta ja lakkomenettelystä säädetään lakkolaissa. Vuonna 2019 tehtiin kaksi muutosta: VIII luku lakko-oikeuden hallinnollisista rikkomuksista ja toimivallasta hallinnollisissa rikkomusmenettelyissä sekä tämän yhteydessä poistettiin 19 §:n 3 momentin 4 kohta, jossa säädetään VDI:n oikeudesta rangaista hallinnollisesti syyllisiä säädösten rikkomisesta.

Työriitalaissa säädetään lakkoa edeltävästä työriitojen ratkaisumenettelystä tai, jos riitaa ei ratkaista, lakon oikeutuksesta. Lakia ei muutettu vuonna 2022.

Lakkolaki määrittelee lakon (streiks) keinoksi ratkaista kollektiivinen eturiita, joka ilmenee siten, että yrityksen sivuliikkeen työntekijät tai työntekijäryhmä keskeyttävät vapaaehtoisesti, kokonaan tai osittain työnteon vaatimustensa täyttämiseksi.

Työntekijöillä on lakko-oikeus taloudellisten tai ammatillisten etujensa suojelemiseksi. Lakko-oikeutta olisi käytettävä viimeisenä keinona, jos kollektiivisen edun riidassa ei ole päästy sopimukseen. Lakkoon osallistumisen tulee olla vapaaehtoista.

Tuomarit, syyttäjät, poliisit, palomiehet, palomiehet ja pelastustoimen työntekijät, rajavartijat, valtion turvallisuuspalvelun jäsenet, vartijat ja kansallisissa asevoimissa palvelevat henkilöt eivät saa lakkoilla.

Muita työtaistelutoimien oikeudellisia tyyppejä ovat työriidat (darba strīds) sekä riidanratkaisumekanismit ja työsulut (lokauts) (joita säännellään työriitalailla). Ammattiliitot voivat myös kutsua mielenosoituksia, kuten kokouksia (mītiņš), lakkoja (pikets) ja mielenosoituksia (demonstrācija) (joita säännellään 16. tammikuuta 1997 hyväksytyssä kokouksista, mielenosoituksista ja mielenosoituksista annetulla lailla).

Kokouksia, lakkoja ja mielenosoituksia koskevaan lakiin vuonna 2022 tehdyillä muutoksilla otettiin käyttöön uusia säännöksiä, joiden tarkoituksena on rajoittaa kokousten, lakkojen ja mielenosoitusten poliittisia tarkoituksia. Laissa kielletään näiden toimenpiteiden käyttö sellaisten järjestöjen tarkoituksiin, joiden toiminta Latviassa on kiellettyä tai liittyy natsi- tai kommunistihallintojen ideologiaan perustuvien tapahtumien edistämiseen tai ihannointiin.

Lakot ovat harvinaisia Latviassa. Silti Kansainvälisen työjärjestön (ILO) tietojen mukaan vuonna 2017 oli 15 lakkoa ja työsulkua. Saman lähteen mukaan vuosina 2018, 2019, 2020 ja 2021 ei ollut lakkoja ja työsulkuja. Tarkempia tietoja ei löytynyt ILO:n tilastoista eikä vuoden 2019 eurooppalaisesta yritystutkimuksesta.

Latviassa ei julkaista kansallisia työtaistelutilastoja. CSP voi pyynnöstä toimittaa tietoja taloudellisesti toimiville kaupallisille yrityksille, yksittäisille kauppiaille, talonpoikais- tai kalastajatiloille, budjettilaitoksille, säätiöille tai rahastoille tekemästään tutkimuksesta sekä hallinnollisia tietoja. Nämä tiedot toimitetaan ILO:lle ja julkaistaan ILO:n tietoaineistossa. Vuoden 2022 tietoja ei löytynyt asiaankuuluvasta ILO:n aineistosta.

Paikallisten tiedotusvälineiden vuoden 2022 raportoinnin perusteella tapahtui useita työtaistelutoimia. Esimerkiksi koulutusalalla yli 3 000 pedagogista työntekijää protestoi Latvian parlamentissa 16. kesäkuuta 2022. Pedagogiset työntekijät vaativat uuden opettajien palkkamallin käyttöönoton lopettamista, opettajien työmäärän tasapainottamista ja palkkarahojen oikeudenmukaista jakamista kuntien kesken, jotta jo vakiintuneen kouluverkoston kuntien opettajat eivät kärsisi. Lääkäriliitto LVSADA järjesti kaksi 2 päivän varoituslakkoa ja protestitoimintaa ministerikabinetin toimiston lähellä 27. heinäkuuta ja 7. syyskuuta 2022. Lääkäreiden päävaatimus oli 10 prosentin palkankorotus.

Kollektiiviset riidanratkaisumekanismit

Riidanratkaisumekanismien yleiset periaatteet on vahvistettu työlainsäädännössä.

Riidan kohteesta ja asianosaisista riippuen työriidat jaetaan yksittäisiin oikeuksia koskeviin riita-asioihin, oikeuksia koskeviin kollektiivisiin riitoihin ja etuja koskeviin kollektiivisiin riitoihin.

Oikeuksia koskevien yksilöllisten ja kollektiivisten riitojen ratkaisemisessa sovelletaan työlainsäädäntöä ja siviiliprosessilakia. Edunvalvontaa koskevien kollektiivisten riitojen ratkaisemisessa sovelletaan työlainsäädäntöä ja lakkolakia.

Kollektiivisista riidanratkaisumekanismeista säädetään yksityiskohtaisesti työriitalaissa (9–21 §). Laissa erotetaan toisistaan oikeuksia koskevat kollektiiviset riidat ja etuja koskevat kollektiiviset riidat. Työlaissa säädetään työehtosopimuksia koskevien riitojen ratkaisemisesta.

Oikeuksia koskeva kollektiivinen riita on osapuolten välinen mielipide-ero, joka syntyy työsopimusta tehtäessä, muutettaessa, irtisanottaessa tai täytettäessä taikka sovellettaessa tai tulkittaessa säädösten, työehtosopimuksen määräysten tai työjärjestysmääräysten säännöksiä.

Ryhmäriita on osapuolten välinen erimielisyys, joka syntyy työehtosopimusneuvottelumenettelyistä, joissa määritellään uusia työehtoja tai työehtoja.

Molemmissa tapauksissa ensimmäinen vaihe on esittää toiselle osapuolelle kirjallinen huomautus, jossa esitetään esitetyt vaatimukset. Jos vastaus on kielteinen tai vastausta ei tule, oikeuksia koskeva kollektiivinen riita olisi ratkaistava sovittelulautakunnassa. Oikeuksia koskevan kollektiivisen riidan osapuolella on oikeus saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi, jos sovittelulautakunta ei ratkaise sitä. Jos osapuolet sopivat kirjallisesti, oikeuksia koskeva kollektiivinen riita voidaan siirtää välimiesoikeuden ratkaistavaksi.

Yksittäiset riidanratkaisumekanismit

Työlaissa todetaan, että työntekijän ja työnantajan väliset oikeuksia koskevat yksittäiset riidat on ratkaistava tuomioistuimessa, jos niitä ei ole ratkaistu yrityksen sisällä.

Työriitalaissa määritellään oikeuksia koskeva yksilöllinen riita työntekijän tai työntekijäryhmän ja työnantajan väliseksi mielipide-eroksi, joka syntyy työsopimuksen tekemisen, muuttamisen, päättämisen tai täyttämisen yhteydessä sekä sovellettaessa tai tulkittaessa säädösten, työehtosopimuksen tai työmenettelymääräysten säännöksiä.

Yrityksen oikeuksia koskevat yksittäiset riidat olisi ratkaistava mahdollisuuksien mukaan työntekijän ja työnantajan välisissä neuvotteluissa.

Jos työntekijän ja työnantajan välillä ei päästä neuvotteluissa sopimukseen, työnantajan ja henkilöstön edustajien on sovittava kirjallisesti työriitalautakunnan perustamisesta. Työnantaja ja työntekijöiden edustajat voivat sopia myös muista menettelyistä riidan ratkaisemiseksi.

Oikeuksia koskevan yksittäisen riidan osapuolella on oikeus kääntyä tuomioistuimen käsiteltäväksi, jos sitä ei saada ratkaistua työntekijän ja työnantajan välisissä neuvotteluissa tai jos jompikumpi osapuolista ei ole tyytyväinen työriitalautakunnan päätökseen.

Ammattiliitoilla on oikeus edustaa jäseniään ilman erillistä lupaa yksittäisten oikeuksia koskevien riitojen ratkaisemisessa ja nostaa kanne tuomioistuimessa jäsentensä edun mukaisesti.

Vaihtoehtoisten riidanratkaisumekanismien käyttö

Latviassa ei ole työtuomioistuimia. Työriidat ratkaistaan yleisessä tuomioistuimessa. Ei ole saatavilla tietoja siitä, kuinka usein vaihtoehtoisia riidanratkaisumuotoja käytetään verrattuna tuomioistuimessa käytäviin riidanratkaisumenettelyihin.

VDI teki vuonna 2018 tutkimusta tehokkaista työriitojen ratkaisumenetelmistä Latviassa (Baltic Institute of Social Sciences, 2018). Raportissa esitetään tilastoja joistakin riidanratkaisumenettelyihin liittyvistä näkökohdista vuodelta 2017. Tilastotiedot ja tekijöiden laskelmat perustuvat tuomioistuimelle tehtyihin hakemuksiin ja VDI:lle tehtyihin kanteluihin. Vuosilta 2017–2021 on saatavilla tietoja VDI:n käsittelemien työntekijöiden oikeuksia koskevien tapausten määrästä. Niissä ei täsmennetä, ovatko nämä esitykset työriitoja vai kuulemisia.

Riidanratkaisumekanismien käyttö 2017–2022

Huomautus: ei saatavilla, ei saatavilla.

Lähteet: 2017: VDI ja tuomioistuimen tietojärjestelmä, kuten Baltic Institute of Social Sciences raportoi (2018); 2018–2022: VDI:n vuosikertomukset työntekijöiden oikeuksia koskevista tarkastetuista kannanotoista