Luxemburgin työelämän maaprofiili

Tässä profiilissa kuvataan Luxemburgin työelämän keskeisiä piirteitä. Sen tavoitteena on tarjota olennaista taustatietoa työelämää koskevista rakenteista, instituutioista, toimijoista ja sääntelystä.

Tähän sisältyy indikaattoreita, tietoja ja sääntelyjärjestelmiä seuraavista näkökohdista: toimijat ja instituutiot, työehtoiset ja yksilölliset työsuhteet, terveys ja hyvinvointi, palkka, työaika, osaaminen ja koulutus sekä tasa-arvo ja syrjimättömyys työssä. Profiileja päivitetään järjestelmällisesti kahden vuoden välein.

Tässä jaksossa tarkastellaan työtaistelutoimien viimeaikaista kehitystä ja ilmoitetaan lakkojen vuoksi menetettyjen työpäivien määrä. Siinä käsitellään oikeudellisia ja institutionaalisia – sekä kollektiivisia että yksilöllisiä – mekanismeja, joita käytetään riitojen ratkaisemiseen, ja olosuhteita, joissa niitä voidaan käyttää.

Luxemburgin perustuslaissa todetaan seuraavaa: "Ammattiyhdistysvapaus taataan. Lakko-oikeuden käyttämisestä säädetään lailla." Lakko-oikeus edellyttää alustavan sovittelumenettelyn noudattamista. Jokainen yrityksessä syntyvä työriita on saatettava kansallisen sovittelutoimiston (Office National de Conciliation, ONC) käsiteltäväksi ennen työn keskeyttämistä tai lopettamista. Kun sovittelumenettely on käytetty loppuun, ONC laatii muistion, jossa mainitaan vielä kiistanalaiset seikat. Kun sovittelua ei ole todettu, riidan osapuolet voivat edelleen viedä riidan hallituksen nimeämän puheenjohtajan välimiesmenettelyyn. Kun välimies on nimetty, molemmilla osapuolilla on vapaus hyväksyä tai hylätä hänet. Jos he hyväksyvät välimiehen, he ovat velvollisia hyväksymään välimiehen päätöksen. Muussa tapauksessa, jos sovittelu- ja välimiesmenettelyyritykset epäonnistuvat, lakko voidaan aloittaa laillisesti, eikä työntekijän osallistuminen lakkoon ole irtisanomisperuste. Työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei myöskään saa lakkauttaa työehtosopimuksessa säädetyissä asioissa. Luxemburgissa erittäin harvinaisia lakkoja lukuun ottamatta muut työtaistelut koostuvat pääasiassa mielenosoituksista. Luxemburgin lakoista ei ole julkaistu tietoja useaan vuoteen.

Kollektiiviset riidanratkaisumekanismit

Työmarkkinasuhteiden kulttuuri perustuu työmarkkinaosapuolten väliseen luottamukseen ja keskusteluun. Centre for Population, Poverty and Public Policy Studies (CEPS)/Instead (Rey, 2010) raportissa korostetaan, että Luxemburgissa on vähän työtaisteluja. Kaikki neljä CEPS/Insteadin lainaamaa tutkimusta osoittavat, että kollektiivisia toimia ja lakkoja ei ole. Kertomuksessa selitetään, että tämä "yhteiskuntarauha" on seurausta erilaisista riitojenratkaisukeinoista, kuten avoimen vuoropuhelun neuvoston mahdollistamasta sovittelusta (ks. kohta "Oikeudelliset näkökohdat"). Jos sovittelu avoimessa neuvottelukunnassa ei tuota tulosta, työmarkkinaosapuolet voivat pyytää välimiehen nimeämistä.

Yksittäiset riidanratkaisumekanismit

Työnantaja tai työntekijä voi pyytää ITM:ää ratkaisemaan yksittäisen työriidan. Jos osapuolet suostuvat hyväksymään sovittelun tuloksena saadun suosituksen, riita katsotaan ratkaistuksi (työlain L. 652-1 §). Tällaiset aloitteet ovat kuitenkin harvinaisia, eikä tietoja ole saatavilla.

Vaihtoehtoisten riidanratkaisumekanismien käyttö

Työministeriö antaa vuosikertomuksessaan tietoja sovittelutoimiston käsittelemien kollektiivisten riita-asioiden määrästä.

Vaihtoehtoisia riidanratkaisumekanismeja käyttäneiden tapausten lukumäärä, 2012–2021

 2012201320142015201620172018201920202021
Conciliation (ONC)76824916944

Huomautus: ONC, kansallinen sovittelutoimisto.

Lähde: Työministeriön julkaisemat vuosikertomukset

Flag of the European UnionThis website is an official website of the European Union.
How do I know?
European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions
The tripartite EU agency providing knowledge to assist in the development of better social, employment and work-related policies