Maltan työelämän maaprofiili

Tässä profiilissa kuvataan Maltan työelämän keskeisiä piirteitä. Sen tavoitteena on tarjota olennaista taustatietoa työelämää koskevista rakenteista, instituutioista, toimijoista ja sääntelystä.

Tähän sisältyy indikaattoreita, tietoja ja sääntelyjärjestelmiä seuraavista näkökohdista: toimijat ja instituutiot, työehtoiset ja yksilölliset työsuhteet, terveys ja hyvinvointi, palkka, työaika, osaaminen ja koulutus sekä tasa-arvo ja syrjimättömyys työssä. Profiileja päivitetään järjestelmällisesti kahden vuoden välein.

Tässä osiossa esitetään yksityiskohtaiset tiedot tärkeimmistä ammattiliitoista, työnantajajärjestöistä ja julkisista instituutioista, jotka osallistuvat työmarkkinasuhteiden muotoiluun ja hallintaan. Siinä käsitellään edustavuutta sekä työntekijä- että työnantajapuolella ja käsitellään tärkeimpiä työsuhteisiin osallistuvia kahden- ja kolmikantaelimiä.

Ammattiliitoilla, työnantajajärjestöillä ja julkisilla instituutioilla on keskeinen rooli työsuhteen, työolojen ja työmarkkinasuhteiden rakenteiden hallinnassa. Ne ovat toisiinsa kytkeytyviä osia monitasoisessa hallintojärjestelmässä, johon kuuluvat eurooppalainen, kansallinen, alakohtainen, alueellinen (maakunta- tai paikallistaso) ja yritystaso. Tässä osiossa tarkastellaan keskeisiä toimijoita ja instituutioita sekä niiden roolia Maltalla.

Tärkein julkinen viranomainen työmarkkinasuhteisiin liittyvien kysymysten käsittelyssä on DIER, joka kuuluu pääministerin kanslian alaisuuteen. DIERiin kuuluu tutkintayksikkö, joka vastaa työehtojen seurannasta ja sellaisten työntekijöiden kantelujen käsittelystä, jotka ovat edelleen työsuhteessa tai joiden työsuhde on päättynyt. Yksikön työhön kuuluu tiettyihin toimialoihin tai tiettyihin kanteluihin kohdistuvia tarkastuksia, ja se siirtää tapauksia tuomioistuimiin. DIER tarjoaa myös tukipalveluja työtuomioistuimelle, vastaa ammattiliittojen rekisterinpitäjästä ja huolehtii sovittelusta ja konsultoinnista kauppariita-asioissa. DIER isännöi kolmikantaisen työsuhdelautakunnan kokouksia, joissa käsitellään työlainsäädäntöä ja muita työoikeudellisia asioita.

Maltan työterveys- ja työturvallisuusviranomainen (OHSA) on yksikkö, joka vastaa siitä, että kaikkia vuoden 2002 laissa XXVII ja siihen liittyvissä säännöksissä säädettyjä työturvallisuuden ja -terveyden suojelun tasoja noudatetaan, pääasiassa tarkastusten ja oikeustoimien avulla. Työterveys- ja työturvallisuusvirasto käsittelee työntekijöiden ja työnantajien tiedusteluja ja antaa neuvoja ja julkaisee työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvää tiedotusmateriaalia.

Jobsplus on kansallinen työvoimatoimisto. Sen päätehtävänä on vastata työnantajien, työnhakijoiden ja työntekijöiden työmarkkinoiden tarpeisiin esimerkiksi järjestämällä koulutusohjelmia ja työnvälityspalveluja. Jobsplus säätelee myös työn rekisteröintiä ja käsittelee muun muassa pimeää työtä ja työlupia.

Maltan lakien 267 luvun työllisyyskomissiosta annetun lain säännösten mukaisesti perustetun työllisyyskomission tarkoituksena on suojautua poliittisista syistä tapahtuvalta syrjinnältä työelämässä.

Maltan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen neuvosto on kansallinen kolmikantainen elin, joka toimii neuvoa-antavana toimikuntana, joka antaa Maltan hallitukselle lausuntoja ja suosituksia taloudellisesti ja sosiaalisesti merkittävistä kysymyksistä. Neuvosto on erillinen oikeushenkilö, ja sen nimittää pääministeri ja se koostuu seuraavista jäsenistä: puheenjohtaja; varapuheenjohtaja, jonka pääministeri nimittää julkisen sektorin edustajien keskuudesta; 10 henkilöä, jotka ovat kansallisia työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä edustavien elinten nimeämiä; Gozon aluekomitean puheenjohtaja viran puolesta; kansalaisyhteiskuntakomitean puheenjohtaja; kaksi hallituksen edustajaa, joista toinen edustaa valtiovarainministeriä ja toinen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelusta vastaavaa ministeriä ja Maltan keskuspankin pääjohtaja viran puolesta (Maltan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen neuvostoa koskeva laki, 2001).

Työsuhdelautakunta perustettiin EIRA:n voimaantulon jälkeen. Hallituksessa on 13 jäsentä: riippumaton puheenjohtaja, työ- ja työmarkkinasuhteista vastaava johtaja, neljä työnantajien edustajaa, neljä työntekijöiden edustajaa ja kolme hallituksen nimittämää jäsentä. Työsuhdelautakunta käsittelee työsuhteisiin liittyviä asioita ja antaa suosituksia työministerille ennen työelämää koskevan lainsäädännön julkaisemista.

Tietoa ammattiliittojen edustuksesta

Maltan ammattiyhdistystoiminta on säilyttänyt merkityksensä, kuten alla olevasta taulukosta käy ilmi. Ammattiliittojen rekisterinpitäjän raporttien mukaan ammattiliittojen jäsenmäärä kasvoi 85 239:stä vuonna 2010 107 920:een vuonna 2022. Toisaalta, kun näitä lukuja verrataan ansiotyöväestön työvoiman tarjontaan (NSO, 2023a), ammattiyhdistystiheys laski 16 % samana ajanjaksona. Tämä lasku johtuu ulkomaisten työntekijöiden suhteellisen jyrkästä kasvusta viime vuosina Maltalla, jonka ammattiliittoihin liittyminen on vaikeaa.

Työntekijöiden oikeus liittyä ammattiliittoon taataan Maltan perustuslain 42 §:n 4 luvussa säädetyllä kokoontumis- ja yhdistymisvapauden periaatteella. Maltan ammattiyhdistystoiminta perustuu edelleen brittiläiseen malliin, joka heijastaa brittiläisen siirtomaavallan perinteitä. Mallissa korostetaan voimakkaasti luottamusmiestä, joka on tärkeä linkki "työpaikan" ja ammattiliittojen ylemmän hierarkian välillä. Luottamusmies hoitaa muun muassa päivittäistä ammattiyhdistystoimintaa myymälätasolla, mukaan lukien jäsenten rekrytointia. Maltan työmarkkinasuhteiden kehitys on lisännyt sidosryhmien välistä yhteistyötä.

Jotta ammattiliitto voidaan virallisesti tunnustaa ja siten saada oikeudellista suojaa, sen on oltava ammattiliittojen rekisterinpitäjän rekisteröimä EIRA:n mukaisesti (2 osasto, 1 osa). Tämä edellyttää, että vähintään seitsemän ammattiliiton jäsentä allekirjoittaa asiaankuuluvan hakulomakkeen. Jotta ammattiliitto voidaan virallisesti tunnustaa työpaikalla, käytännön mukaan ammattiliiton on edustettava vähintään 50 % + 1 työntekijöistä, jotka ovat ammattiliiton jäseniä vuoden 2016 oikeudellisen huomautuksen 413 eli ammattiliittojen tunnustamista koskevien sääntöjen mukaisesti. Eri yritysten, erityisesti julkisen sektorin, työntekijät ovat kuitenkin perustaneet erilaisia neuvotteluyksiköitä ja saavat siten erillisen tunnustuksen työluokkansa mukaan.

Vuoden 2014 eri lakeja (Trade Union Membership of Disciplined Forces) -laissa kurinpidollisten joukkojen jäsenille annetaan oikeus liittyä valitsemaansa rekisteröityyn ammattiliittoon. Tällaisilla jäsenillä on nyt oikeus neuvotella työehdoista ja osallistua riidanratkaisumenettelyihin, vaikka he eivät voi ryhtyä mihinkään muuhun työtaisteluun kauppariidan harkitsemiseksi tai edistämiseksi. Nämä säännökset tulivat voimaan vuonna 2015.

Trade union membership and density, 2010–2022

 

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

Source
 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 
Trade union density in terms of active employees (%)*

53.8

52.5

52.1

51.3

49.3

48.4

47.5

46.7

43.8

42.9

n.a.

n.a.

n.a.

OECD and AIAS, 2021
Trade union density in terms of active employees (%)**

58

57

58

57

57

55

55

51

49

47

44

44

42

Reports by the Registrar of Trade Unions for the corresponding years; gainfully occupied population (Jobsplus)
Trade union membership (thousands)***

75

76

78

80

81

83

85

88

90

92

92

n.a.

n.a.

OECD and AIAS, 2021
Trade union membership

85,239

86,702

89,363

91,576

92,697

94,014

96,376

99,067

100,629

101,801

104,121

106,824

107,920

Reports by the Registrar of Trade Unions for the corresponding years

Notes: * Proportion of employees who are members of a trade union. ** Figures in this row are estimates. *** Trade union membership of employees was derived for the total union membership and adjusted, if necessary, for trade union members outside the active, dependent and employed labour force (i.e. retired workers, self-employed workers, students, unemployed people). n.a., not available.

Tärkeimmät ammattiliittojen keskusjärjestöt ja liitot

Maltalla on kaksi ammattiliittojen keskusjärjestöä: Maltan ammattiliittojen keskusjärjestö (CMTU) ja Maltan ammattiliittojen foorumi (FORUM). Itsenäisten osastojensa ja jäsenliittojensa vuoksi myös General Workers' Union (GWU), joka on Maltan suurin ammattiliitto, luokitellaan usein konfederaatioksi; GWU kuvailee itseään kuitenkin pikemminkin ammattiliitoksi kuin konfederaatioksi.

Tärkeimmät ammattiliittojen keskusjärjestöt ja liitot

NameAbbreviationMembersInvolved in collective bargaining?
General Workers’ UnionGWU53,019 (2022)Yes*
Confederation of Malta Trade Unions (Konfederazzjoni tat-Trade Unions Maltin)CMTU30,019 (2022)Yes**
Forum of Maltese Unions (Forum Unions Maltin)FORUM16,731 (2022)Yes**

Huom.: Osallistuminen itsenäisten jaostojen kautta. * Epäsuora osallistuminen jäsenliittojen kautta.

Lähde: Ammattiliittojen rekisterinpitäjä, 2019.

Kansallinen ammattiliittojen foorumi (NFTU) aloitti toimintansa heinäkuussa 2014. Se koostuu yhteensä 22 ammattiliitosta, presidentin kansliasta ja Maltan yliopiston työelämän tutkimuskeskuksesta. Foorumin tehtäviin kuuluu tiedotuskampanjoiden järjestäminen, seminaarien järjestäminen ja tutkimusten tekeminen ammattiliittoja koskevan yleisen mielipiteen mittaamiseksi. Foorumin tavoitteena on tarjota ammattiliitoille mahdollisuus jakaa kokemuksia ja hakea yhteistyötä vuoropuhelun kautta. Tähän mennessä toteutettuihin toimiin kuuluu seminaareja, joissa käsitellään ammattiliittojen työtä aktiivisen ikääntymisen edistämiseksi työehtosopimusneuvottelujen avulla, käsitellään useita ammattiliittojen tunnustamista koskevia vaatimuksia ja analysoidaan ammattiliittojen roolia julkisen ja yksityisen sektorin välisten työntekijöiden oikeuksien ja perheystävällisten toimenpiteiden välisen kuilun kuromisessa umpeen. Maltalla toteutettiin myös kansallinen ammattiliittoja koskeva tutkimus, jonka tuloksia käsiteltiin ammattiliittojen kesken (NFTU, 2015).

Tietoja työnantajan edustuksesta

Uuden työnantajayhdistyksen virallinen rekisteröinti ammattiliittojen rekisterinpitäjään edellyttää vähintään seitsemän jäsentä. Kun organisaatio on rekisteröity, sillä on EIRA:n myöntämät oikeudet, kuten oikeus "suorittaa mitä tahansa toimintaa niiden tarkoitusten edistämiseksi, joita varten se on perustettu" (EIRA 51 §:n 1 momentti). Rekisteröidyn työnantajayhdistyksen on toimitettava ammattiliittojen rekisterinpitäjälle vuosittain palkattujen jäsenten lukumäärä, tiedot toimikunnan jäsenistä, jäljennös vuosikertomuksestaan ja tarkastettu kopio tilinpäätöksestään (DIER, 2020a). Työnantajajärjestöjen jäsenyys on vapaaehtoista. Ammattiliittojen rekisterinpitäjän vuosikertomuksen 2019/2020 mukaan ammattiliittorekisteriin oli rekisteröitynyt kahdeksan työnantajayhdistystä, joissa oli yhteensä 9 108 jäsentä (DIER, 2020b). Vuoteen 2021/2022 mennessä määrä oli noussut 12 työnantajayhdistykseen, joissa oli yhteensä 9 277 jäsentä (DIER, 2022). Toinen tärkeä työnantajajärjestö, Maltan kauppa-, yritys- ja teollisuuskamari, ei ole rekisteröity ammattiliittojen rekisteriin.

Työnantajajärjestöjen jäsenmäärä ja jäsentiheys 2012–2022

 

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

Source
Employer organisation density in terms of active employees*

n.a.

n.a.

n.a.

n.a.

n.a.

n.a.

n.a.

n.a.

n.a.

n.a.

n.a.

OECD and AIAS, 2021
Employer organisation density in private sector establishments (%)**

n.a.

19

n.a.

n.a.

n.a.

n.a.

n.a.

9

n.a.

n.a.

n.a.

European Company Survey 2013/2019

Huomautuksia: * Tällaisia tietoja ei kerätä Maltalla. ** Niiden työntekijöiden prosenttiosuus, jotka työskentelevät yrityksessä, joka on työehtosopimusneuvotteluihin osallistuvan työnantajajärjestön jäsen. Ei saatavilla.

Keskeiset työnantajajärjestöt ja keskusjärjestöt

Maltan tärkeimmät työnantajajärjestöt ovat Maltan työnantajaliitto, Maltan kauppa-, yritys- ja teollisuuskamari ja Maltan pk-yrityskauppakamari.

Keskeiset työnantajajärjestöt ja keskusjärjestöt

NameAbbreviationMembersYearInvolved in collective bargaining?
Malta Employers’ AssociationMEA8652022No
Malta Chamber of Commerce, Enterprise and IndustryMalta Chamber800*2020No
Malta Chamber of SMEsn.a.7,3862022No

Huom.:* Tiedot on saatu Maltan kauppakamarilta. ei ole saatavilla.

Lähde: Ammattiliittojen rekisterinpitäjän raportti.

Maltan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen neuvosto toimii neuvoa-antavana toimikuntana, joka antaa Maltan hallitukselle lausuntoja ja suosituksia taloudellisesti ja sosiaalisesti merkittävistä kysymyksistä. Covid-19-pandemian aikana Maltan talous- ja sosiaalikehitysneuvostolla oli keskeinen rooli työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun edistämisessä kansallisen tason ja alakohtaisista tukitoimenpiteistä työllisyyden ja yritysten turvaamiseksi.

Työsuhdelautakunta voi antaa työasioista vastaavalle ministerille suosituksia kansallisista työsuhteen vähimmäisehdoista, jotka on mahdollisesti sisällytettävä kansalliseen vakiomääräykseen, alakohtaisista työehdoista, jotka on mahdollisesti sisällytettävä alakohtaiseen sääntelymääräykseen, palvelussuhteen ehdoista ja kaikista ministerin lautakunnalle saattamista asioista.

Huhtikuussa 2017 työmarkkinaosapuolten allekirjoittama kansallinen vähimmäispalkkasopimus merkitsi vähimmäispalkan ensimmäistä kertaa tarkistamista 27 vuoteen. Vähimmäispalkan saajilla on nyt oikeus palkankorotuksiin ensimmäisen ja toisen työvuoden päätyttyä saman työnantajan palveluksessa.

Tärkeimmät kolmi- ja kaksikantaelimet

NameTypeLevelIssues covered
Malta Council for Economic and Social DevelopmentTripartiteNationalIssues of economic and social relevance including cost-of-living adjustments, skills, working time, unemployment, utility prices, budget proposals, etc.
Employment Relations BoardTripartiteNationalWages, working time and other issues involving employment conditions, including relevant legislation

Työntekijöiden edustusta työpaikkatasolla hoitavat yleensä edustamansa liiton puolesta toimivat luottamusmiehet, jotka työnantaja tunnustaa tehtävässään.

Ammattiliittoja säätelee EIRA. Ammattiliiton ja sen edustajien oikeudet ja velvollisuudet myymälätasolla on myös määritelty työehtosopimuksissa.

Sääntely, elinten kokoonpano ja toimivalta

TypeRegulationCompositionCompetences of the bodyThresholds for/rules on when the body needs to be/can be set up
Type 1 (e.g. works council)Legal Notice 10 of 2006 – Employee (Information and Consultation) RegulationsRepresentatives of employees who are either the recognised union representative(s) or, in case of non-unionised employees, the representative(s) elected from among the employees and management representative(s)Such bodies are responsible for the exchange of views and establishment of dialogue between the employee representatives and the employees. The employer must provide the information and consultation representatives with (1) information on the recent and probable development of the undertaking’s activities and economic situation; (2) information on the situation, structure and probable development of employment within the undertaking and any anticipatory measures envisaged, in particular where there is a threat to employment within the undertaking; and (3) information and consultation on decisions likely to lead to substantial changes in work organisation or in contractual relations.The regulations concern undertakings employing at least 50 employees. A council should be composed of a trade union representative for each category of workers. In the case of non-unionised employees, the number of representatives appointed or elected must be of not more than one representative per unrepresented category and the representatives must be in place for a period of three years from their date of election or appointment.
Type 2 (e.g. trade union)Through the EIRAA trade union must have at least seven members to be recognised by law. For a trade union to be officially recognised at the place of work it must represent at least 50% + 1 of employees who are members of the union in that particular workplace. Shop-floor representation is generally carried out by shop stewards, acting on behalf of the union.Competences include engaging in collective bargaining, engaging in industrial action in furtherance of a trade dispute and engaging in dispute resolution mechanisms.Yes, as described under ‘Composition’ in this table. 
Flag of the European UnionThis website is an official website of the European Union.
How do I know?
European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions
The tripartite EU agency providing knowledge to assist in the development of better social, employment and work-related policies