Maltan taustaa

Vuosina 2012–2022 Maltan bruttokansantuote kasvoi huomattavasti, 43,31 prosenttia, mikä on enemmän kuin EU27:n keskiarvo, joka oli 15,29 prosenttia samalla ajanjaksolla. Tänä aikana työttömyys laski kaikissa luokissa ja pysyi selvästi alle EU:n keskiarvon, ja kokonaistyöttömyys oli 2,9 prosenttia vuonna 2022 (EU:n keskiarvo oli 6,2 prosenttia). Eniten väheni nuorisotyöttömyys (-5,5 prosenttiyksikköä). Kokonaistyöllisyys kasvoi vuosina 2012–2022 16,1 prosenttiyksikköä 80 prosenttiin, mikä on korkeampi kuin EU:n keskiarvo (74,5 prosenttia). Eniten naisten työllisyysaste nousi tänä aikana (24 prosenttiyksikköä). Nuorten työllisyys vuonna 2022 oli 56,6 prosenttia, mikä on enemmän kuin EU:n keskiarvo, joka oli kyseisenä vuonna 40,7 prosenttia. Maltan talous heikensi positiivista vauhtiaan koko vuoden 2020 ajan covid-19-tilanteen vuoksi: bruttokansantuote oli vuoden kolmannella neljänneksellä 8,8 % pienempi kuin edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä (Eurostat [naidq_10_gdp]).

Maltan lakien 452 luku Employment and Industrial Relations Act 2002 (Employment and Industrial Relations Act 2002, EIRA) on tärkein työlainsäädäntö, jolla säännellään työsuhteen vähimmäisehtoja, työnantajajärjestöjä ja ammattiliittojen edustusta. EIRA:ta täydentävät useat oikeudelliset huomautukset ja 31 palkkasääntelymääräystä, jotka kattavat talouden eri aloja.

Uusien työllisyyteen liittyvien oikeudellisten ilmoitusten käyttöönotosta keskustellaan ensin työsuhdelautakunnassa, joka on hallituksen perustama kansallinen neuvoa-antava elin EIRA:n säännösten mukaisesti. Lautakunta antaa suosituksia työministerille, jotta käsitellyt asiat sisällytetään lopulta kansalliseen vakiomääräykseen tai alakohtaiseen vakiomääräykseen.

EIRA:n määräyksiä valvoo työmarkkina- ja työsuhdeosasto (DIER) pääasiassa täytäntöönpanojaoston ja työtuomioistuimen kautta.

Maltalla työehtosopimusneuvotteluja käydään yleensä yritystasolla yhden ammattiliiton, joka edustaa vähintään 50 prosenttia + 1 työntekijöistä jäseninä, ja yhden työnantajan välillä. Työehtosopimusneuvottelut johtavat yleensä työehtosopimukseen. Julkisella sektorilla, jossa ammattiliitot ovat perinteisesti vahvempia, työehtosopimuksen allekirjoittaa seitsemän ammattiliittoa. Valtion laitoksia/virastoja/yksiköitä koskevat erilliset työehtosopimukset, jotka neuvotellaan erikseen kullekin elimelle. Jos työehtosopimusneuvotteluja ei ole, palkkaus ja muut työehdot määräytyvät vapailla yksilöllisillä neuvotteluilla. Maltan lainsäädännössä säädetään kuitenkin vuonna 1974 käyttöön otetusta kansallisesta vähimmäispalkasta ja 31 alakohtaisesta palkkasopimuksesta palkkasääntelyn määräyksillä. Nämä määräykset muodostivat kolmikantaiset palkkaneuvostot, jotka korvattiin työsuhdelautakunnalla vuonna 1992. Kolmikantaisen Maltan talouskehitysneuvoston perustaminen vuonna 1990 (josta myöhemmin tuli Maltan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen neuvosto) helpotti yhteistyöhön perustuvaa lähestymistapaa työmarkkinasuhteisiin kansallisella tasolla. Se on johtanut esimerkiksi kansalliseen työmarkkinasuhteita koskevaan sopimukseen (1990), jossa perustettiin inflaatioasteeseen perustuva mekanismi kaikille työntekijöille myönnettävän vuotuisen elinkustannusten tarkistuksen (COLA) laskemiseksi. Työmarkkinaosapuolten huhtikuussa 2017 allekirjoittama kansallinen vähimmäispalkkasopimus on viimeisin esimerkki tällaisesta yhteistyömallista.

DIER valvoo lakisääteisten vähimmäispalkkojen ja työehtosopimusten noudattamista, ja sama osasto voi tutkia rikkomukset ja käsitellä ne työtuomioistuimessa, rikostuomioistuimessa ja siviilituomioistuimessa. DIER on EIRA:n mukaan mukana myös sovittelua vaativissa tapauksissa.

Perustuslakituomioistuin päätti helmikuussa 2016, että EIRA:n määräykset tuomioistuimen jäsenten nimittämisestä eivät takaa tuomioistuinten riippumattomuutta ja puolueettomuutta. Näin ollen kesäkuussa 2016 säädettiin vuoden 2016 laki nro XXXIIII – vuoden 2016 työ- ja työmarkkinasuhteista (muutos) annettu laki. Näiden muutosten tärkeimpiä näkökohtia oli puheenjohtajien ja jäsenten toimikauden pidentäminen viiteen vuoteen edellisestä kolmivuotiskaudesta. Heidät voidaan myös nimittää uudelleen viideksi vuodeksi työsuhdelautakunnan hyväksynnällä. Tällä pyritään takaamaan hallintaturva. Lisäksi tuomioistuimessa olisi nyt oltava kolme jäsentä, ja puheenjohtajan on valittava hallitusta edustava jäsen ministerin nimeämästä jäsenluettelosta. Ennen näitä muutoksia ministerillä oli valtuudet nimittää tällainen jäsen tapauskohtaisesti, mikä olisi voinut herättää epäilyjä puolueellisuudesta esimerkiksi sellaisten yhteisöjen välisissä kiistoissa, joissa hallitus on enemmistöosakkaana, ja ammattiliittojen välisissä kiistoissa.

Covid-19-pandemian aikana työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla oli tärkeä rooli. Pandemian ensimmäisille viikoille oli ominaista se, että työmarkkinaosapuolet kannattivat julkisesti valtiontuen käyttöönottoa yritysten ja työllisyyden suojelemiseksi, mutta Maltan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kolmikantaneuvoston yhteisymmärryksen jälkeen otettiin käyttöön tukitoimenpidepaketti, mukaan lukien palkanlisä. Tämän jälkeen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla oli tärkeä rooli covid-19-pandemiaan liittyvien tukitoimenpiteiden käyttöönotossa, päivittämisessä ja asteittaisessa lopettamisessa.

Alakohtaiset sopimukset ovat Maltalla harvinaisia, ja useimmat sopimukset tehdään yritystasolla. Covid-19-pandemian aikana ammattiliittojen toimet olivat ilmeisiä joillakin pahiten kärsineillä ja keskeisimmillä aloilla. Työmarkkinasuhteet olivat ratkaisevan tärkeitä, kun sovittiin ilmailualan työntekijöiden muutetuista työoloista työpaikkojen turvaamiseksi, päästiin sopimukseen terveydenhuollon työntekijöiden työolojen parantamisesta ja varmistettiin, että opettajat asetettiin etusijalle covid-19-rokotuksissa.