Työtaistelutoimet ja riidat Maltalla

EIRA tarjoaa oikeudelliset puitteet mahdollisille lakoille. Tässä laissa määritellään kauppariita työnantajien ja työntekijöiden väliseksi tai työntekijöiden ja työntekijöiden väliseksi riidaksi, joka liittyy yhteen tai useampaan seuraavista asioista:

• työehtoja tai fyysisiä olosuhteita, joissa työntekijöiden on työskenneltävä

• yhden tai useamman työntekijän palvelukseen ottaminen tai palveluksesta kieltäytyminen taikka työsuhteen tai työtehtävien päättäminen tai keskeyttäminen

• työnjako tai työtehtävät työntekijöiden tai työntekijäryhmien kesken

• kurinpitoon liittyvät asiat

• Ammattiliittojen virkamiesten tilat

• neuvottelu- tai kuulemisvälineet ja muut menettelyt, jotka liittyvät kaikkiin edellä mainittuihin asioihin, mukaan lukien työnantajien tai työnantajajärjestöjen tunnustama ammattiliiton oikeus edustaa työntekijöitä tällaisissa neuvotteluissa tai tällaisten menettelyjen toteuttamisessa

• työntekijän jäsenyys tai jäsenyys tietyssä ammattiliitossa

Laissa ei nimenomaisesti mainita työtaistelutoimien oikeudellisia tyyppejä, mutta siinä viitataan siihen toimena, jonka henkilö suorittaa harkitessaan tai edistääkseen ammattiliittoa ja noudattaen ammattiliiton antamaa määräystä riippumatta siitä, kuuluuko henkilö ammattiliittoon vai ei.

EIRA:n 63 §:ssä säädetään ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen koskemattomuudesta:

(1) (jollei tämän pykälän 2 momentin säännöksistä muuta johdu) sopimukseen perustumatonta vahingonkorvausta tai sopimukseen perustumatonta vahingonkorvausta koskevaa kannetta ei saa nostaa sellaisen toimen osalta, joka

a) jonka väitetään tapahtuneen ammattiliiton toimesta tai puolesta taikka työnantajajärjestön toimesta tai puolesta; tai

b) joiden väitetään olevan uhattuina tai aiottu tehdä edellä mainitulla tavalla liittoa tai yhdistystä vastaan sen omissa nimissä tai ammattiliiton tai yhdistyksen jäseniä, toimihenkilöitä tai virkamiehiä vastaan itsensä ja kaikkien muiden liiton tai yhdistyksen jäsenten puolesta.

Direktiivin 64 artiklan 4 kohdassa säädetään seuraavaa:

Toimista, jonka henkilö on tehnyt ammattiriitaa harkitessaan tai edistäessään ammattiliiton antaman määräyksen mukaisesti, riippumatta siitä, kuuluuko hän ammattiliittoon vai ei, ei voida nostaa vahingonkorvauskannetta pelkästään sillä perusteella, että se on työsopimuksen rikkomista; ja edellä mainitulla tavalla toteutettu toimi, joka ei ole työehtosopimuksen tai sovintoratkaisun, päätöksen vastainen tai joka on edelleen sitova 70 tai 72 artiklan määräysten mukaisesti tai tuomioistuimen päätöksen tai tuomion kanssa, ei yksinään oikeuta työnantajaa irtisanomaan työsopimusta, tai syrjiä ketään henkilöä, joka tekee edellä mainitun kaltaisen teon, eikä se saa merkitä keskeytystä tällaisen henkilön palveluksessa.

Työtaistelutoimien kehitys 2012–2017

Huomautus: ei saatavilla, ei saatavilla.

Lähde: DIER (2013–2018); näiden tietojen kerääminen lopetettiin vuonna 2018.

Kollektiiviset riidanratkaisumekanismit

EIRA:n II osa koskee vapaaehtoista riitojenratkaisua ja sovittelupaneelin perustamista. Maltassa sovittelua ja sovittelua pidetään synonyymeina. Jos kauppariita on olemassa tai sitä epäillään, riidan osapuolet voivat sopia riidan siirtämisestä sovittelua varten. Jos osapuolet eivät pysty nimeämään sovittelijaa tai sopimaan sovittelijan nimeämisestä tai jos nimetty sovittelija ilmoittaa umpikujasta, DIERin pääjohtaja siirtää asian työllisyydestä ja työmarkkinasuhteista vastaavan ministerin käsiteltäväksi. Ministeri voi joko:

• nimittää tutkintatuomioistuin tutkimaan ja selvittämään riidan syyt ja olosuhteet, tai

• riidan molempien osapuolten pyynnöstä saattaa tällaisen kauppariidan Industrial Tribunalin käsiteltäväksi

Tapauksissa, joissa päästään vapaaehtoiseen sovintoratkaisuun, sopimusehdot sisältävä muistio laaditaan ja asianosaiset tai heidän edustajansa allekirjoittavat sen. Tällainen sovinto sitoo asianosaisia ja edustettuina olevia työntekijöitä.

Julkisen sektorin osalta hallitus ja ammattiliitot sopivat virkamiesten työehtosopimuksessa 2005–2010 sovittelurakenteen perustamisesta. Se koostuu puheenjohtajasta ja kahdesta jäsenestä, jotka hallitus nimittää kaikki kolme ammattiliittoja kuultuaan. Sovittelutapaamiset on järjestettävä ennen työtaistelutoimiin turvautumista.

Yksittäiset riidanratkaisumekanismit

Yksittäiset työntekijät voivat käyttää DIERin tarjoamia riidanratkaisupalveluja.

DIER-tutkintayksikkö tutkii kaikenlaisia väitettyjä työehtoihin liittyviä rikkomuksia ja pyrkii ratkaisemaan ne ilman, että tällaisia tapauksia tarvitsee viedä rikostuomioistuinten käsiteltäväksi. Syrjintää ja perusteetonta irtisanomista koskevat asiat siirretään työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työpaikoilla tehdään tarvittaessa tarkastuksia, ja kun rikkomus havaitaan, asianmukaiset virkailijat seuraavat sitä. Jos työnantaja ei noudata vaatimuksia, asia viedään rikostuomioistuimeen.

Tutkintayksikkö tarjoaa palvelujaan työntekijöille myös työsuhteen päättymisen jälkeen. Tämän yksikön virkailijat keskustelevat mahdollisista väitetyistä työlakien ja -määräysten rikkomuksista kantajan ja mahdollisesti myös työnantajan kanssa sovintoratkaisun löytämiseksi. Jos ratkaisua ei löydetä, virallinen vaatimus kirjataan, ja asianomainen virkamies tutkii asian. Jos sovintoon ei vieläkään päästä, asia viedään poliisin käsiteltäväksi.

Työtuomioistuimessa on puheenjohtaja ja kaksi jäsentä, jotka edustavat työntekijöiden etuja ja työnantajien etuja työriita-asioissa. Väitetyissä epäoikeudenmukaisissa irtisanomistapauksissa tuomioistuimessa on vain puheenjohtaja. Sen päätökset ovat sitovia, eikä niihin voi hakea muutosta vähintään vuoden ajan. Perusteettoman irtisanomisen tapauksessa päätöksissä voidaan määrätä asianomaisen työntekijän palauttamisesta työhön tai korvauksen myöntämisestä.

Riidanratkaisumekanismien käyttö

Sovitteluasiat, 2012–2021

Huomautus: ei saatavilla, ei saatavilla.

Lähde: DIER (vastaavien vuosien vuosikertomukset).

Työtuomioistuimen vireille tulleet asiat 2012–2021

Huomautus: ei saatavilla, ei saatavilla.

Lähde: DIER (vastaavien vuosien vuosikertomukset).