Puolan työelämän maaprofiili
Tässä profiilissa kuvataan Puolan työelämän keskeisiä piirteitä. Sen tavoitteena on tarjota olennaista taustatietoa työelämää koskevista rakenteista, instituutioista, toimijoista ja sääntelystä.
Tähän sisältyy indikaattoreita, tietoja ja sääntelyjärjestelmiä seuraavista näkökohdista: toimijat ja instituutiot, työehtoiset ja yksilölliset työsuhteet, terveys ja hyvinvointi, palkka, työaika, osaaminen ja koulutus sekä tasa-arvo ja syrjimättömyys työssä. Profiileja päivitetään järjestelmällisesti kahden vuoden välein.
Ammattiliitoilla, työnantajajärjestöillä ja julkisilla instituutioilla on keskeinen rooli työsuhteen, työolojen ja työmarkkinasuhteiden rakenteiden hallinnassa. Ne ovat toisiinsa kytkeytyviä osia monitasoisessa hallintojärjestelmässä, johon kuuluvat eurooppalainen, kansallinen, alakohtainen, alueellinen (maakunta- tai paikallistaso) ja yritystaso. Tässä jaksossa tarkastellaan tärkeimpiä toimijoita ja instituutioita sekä niiden roolia Puolassa.
Perhe-, työ- ja sosiaaliministeriö (Ministerstwo Rodziny, Pracy i Polityki Społecznej, MRPiPS) käsittelee tällä hetkellä työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun liittyviä kysymyksiä (erityisosaston kautta) ja tarjoaa infrastruktuurin (tilat sekä organisatorinen ja tekninen tuki) kansallisella tasolla käytävälle kolmikantavuoropuhelulle (RDS) ja alakohtaisille työmarkkinaosapuolten vuoropuheluelimille (useimmissa tapauksissa komiteat ovat sidoksissa MRPiPS:ään). MRPiPS ylläpitää myös rekisteriä yritysneuvostoista ja usean työnantajan työehtosopimuksista ja vastaa hallituksen ehdottamista uusista työoikeudellisista säännöksistä keskustelemisesta työmarkkinaosapuolten kanssa. Vuoden 2020 lopulla työasiat siirtyivät MRPiPS:stä yrityslähtöisempään ministeriöön, silloiseen kehitys-, työ- ja teknologiaministeriöön (Ministerstwo Rozwoju, Pracy i Technologii), josta tuli talouskehitys- ja teknologiaministeriö (Ministerstwo Rozwoju i Technologii, MRiT). Vuonna 2021 MRiT heikkeni, kun työvoima-asiat palasivat MRPiPS:ään. Tällä hetkellä sekä MRPiPS että MRiT ovat poliittisesti heikkoja ja riippuvaisia pääministeristä ja poliittisten puolueiden johtajista. Opetusministeriö (Ministerstwo Edukacji Narodowej) yhdistettiin tiede- ja korkeakouluministeriöön (Ministerstwo Nauki i Szkolnictwa Wyższego) ja nimettiin uudelleen opetus- ja tiedeministeriöksi (Ministerstwo Edukacji i Nauki).
Kansallinen työsuojeluviranomainen (Państwowa Inspekcja Pracy, PIP) on keskushallintoelin (jota johtaa parlamentin nimittämä johtava työsuojelutarkastaja), jonka tehtävänä on valvoa työlainsäädännön noudattamista ja täytäntöönpanoa. PIP:tä valvoo työsuojeluneuvosto (Rada Ochrony Pracy). PIP:n oikeudet koskevat erityisesti työntekijöiden oikeuksien kunnioittamista, terveys- ja turvallisuusmääräysten noudattamista, työsuhteen laillisuutta sekä kansalaisten auttamista ja neuvontaa työlainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä. Voivodikunnassa (alueellisella) tasolla on alueellisia työsuojeluviranomaisia (Okręgowe Inspektoraty Pracy), joiden tehtävänä on (edellä mainittujen lisäksi) rekisteröidä uudet ja muutetut yhden työnantajan työehtosopimukset. Työsuojelutarkastajat suorittavat tehtävänsä toteuttamalla ennaltaehkäiseviä toimia (tiedon levittäminen, työterveyden ja -turvallisuuden edistäminen sekä työnantajien ja työntekijöiden neuvominen) ja työpaikan tarkastuksia (paikan päällä tehtävät tarkastukset ja epäsuorat tutkimukset). Tarkastuksia on kahdenlaisia, rutiinitarkastuksia ja tarkoituksellisia (aikataulutettuja), joista jälkimmäisen tarkoituksena on tarkastaa tiettyjä aloja tai yrityksiä.
Työtuomioistuimet ovat yleisten tuomioistuinten (paikallis-, piiri- ja muutoksenhakutuomioistuinten) erillisiä ja itsenäisiä organisaatioyksiköitä, joiden tehtävänä on käsitellä ja ratkaista työasioita (työsuhteeseen ja työsuhteeseen liittyvät kanteet, muihin työoikeudellisiin oikeussuhteisiin liittyvät vaateet, työsuhteen olemassaolon määrittäminen sekä vahingonkorvausten maksaminen työtapaturmissa ja ammattitaudeissa). Työtuomioistuimissa on kaksivaiheinen menettely.
Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelukeskus (Centrum Partnerstwa Społecznego "Dialog") on valtion valvoma laitos, jonka tehtävänä on edistää työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua (käynnistämällä ja ylläpitämällä julkista keskustelua, tutkimusta ja julkaisutoimintaa).
Työmarkkinajärjestöjen edustavuudesta kansallisella tasolla säädetään työmarkkinaosapuolten vuoropuheluneuvostosta ja muista työmarkkinaosapuolten vuoropuheluelimistä vuonna 2015 annetussa laissa. Edellytykset, jotka työmarkkinaosapuolten on täytettävä, ovat kuitenkin samat kuin aiemmin sitovassa lainsäädännössä. Ammattiliittojen on oltava jotakin seuraavista, ja niissä on oltava vähintään 300 000 jäsentä, ja niiden on katettava yksiköt, jotka toimivat vähintään puolessa kaikista Puolan toimialaluokituksen osastoista (PKD, Polska Klasyfikacja Działalności), mutta enintään 100 000 jäsentä, jotka työskentelevät tietyssä PKD-jaostossa, voidaan laskea:
kansallisen tason ammattiliitto
Kansallisen tason ammattiliittojen liitto (liitto)
kansallisen tason ammattiliittojen välinen järjestö (konfederaatio)
Työnantajaorganisaatioiden osalta ehdot ovat seuraavat.
Niiden on harjoitettava toimintaa kansallisessa mittakaavassa.
Jäsenyhteisöjen tulee työllistää yhteensä vähintään 300 000 henkilöä.
Jäsenyhteisöjen on harjoitettava toimintaa vähintään puolessa kaikista PKD:n osastoista, mutta kuhunkin osastoon voidaan laskea enintään 100 000 työntekijää.
Tietoa ammattiliittojen edustuksesta
Vuoden 1991 ammattiyhdistyslaki antaa oikeuden perustaa ammattiliittoja työntekijöille eli työsopimusten perusteella työskenteleville henkilöille.
Muita suurempia työntekijäryhmiä, jotka eivät kuulu ammattiliittojen jäseniksi, ovat tuomarit, valtionhallinnon virkamiehet, ammattisotilaat ja valtion suojeluviraston (Agencja Bezpieczeństwa Wewnętrznego) virkamiehet. On myös tiettyjä työmarkkinoilla toimivia henkilöryhmiä, joilla ei ole oikeutta perustaa ammattiliittoja, mutta jotka voivat liittyä olemassa oleviin ammattiliittoihin, kuten eläkeläiset, työttömät, etätyöntekijät ja vuokratyöntekijät. Poliisien, rajavartijoiden, vanginvartijoiden ja valtion palokunnan (Państwowa Straż Pożarna) sekä korkeimman valvontakamarin (Najwyższa Izba Kontroli) työntekijöiden ammattiliittojen jäsenyydestä on myös erityissäännöksiä.
Koska järjestäytymisoikeus on määritelty ammattiyhdistyslaissa suppeasti, itsenäiset ammatinharjoittajat ja siviilioikeudellisen sopimuksen perusteella työskentelevät eivät voi liittyä ammattiliittoihin tai järjestäytyä niihin. Koska yritystason ammattiliiton perustamiseen tarvitaan vähintään 10 työntekijää, myös mikroyrityksissä työskentelevät (noin 40 prosenttia kaikista työntekijöistä) suljetaan käytännössä pois.
1990-luvun äkillisen järjestäytymisaallon jälkeen järjestäytymisaste oli vuonna 2004 21,5 prosenttia Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tietojen mukaan. Mielipidetutkimuskeskuksen (Centrum Badania Opinii Społecznej, CBOS) viimeisimmän tutkimuksen mukaan järjestäytymistiheys vuonna 2021 oli 10,5 prosenttia.
Ammattiliittojen jäsenyys ja jäsentiheys 2010–2021
2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | Source | |
| Trade union density in terms of active employees (%)* | 17.4 | 17.3 | 16.6 | n.a. | 16.5 | n.a. | 14.1 | 13.4 | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | OECD and AIAS, 2021 |
| Trade union density in terms of active employees (%) | 14.6 | 13.5 | 12.5 | 10** | 12** | 11** | 11** | 10.8** | n.a. | 12.9** | n.a. | 10.5 | OECD and Visser, 2014, based on data from the Institut Catholic University of Louvain and CBOS |
| Trade union membership (thousands)*** | 2,069 | 2,069 | 2,001 | n.a. | 2,060 | n.a. | 1,860 | 1,747 | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | OECD and AIAS, 2021 |
| Trade union membership (thousands) | 1,738.1 | 1,635 | 1,540 | 1,571.3**** | 1,927.56**** | 1,790.6**** | 1,576.8**** | 1,736.5***** | n.a. | 2,076.1***** | n.a. | 1,704.9***** | OECD and Visser, 2014, based on Catholic University of Louvain and CBOS |
Huom.: * Ammattiliiton jäsenten osuus. ** Perustuu CBOS:iin (2013), CBOS:iin (2014), CBOS:iin (2015), CBOS:iin (2017), CBOS:iin (2019), CBOS:iin (2021). *** Työntekijöiden ammattiliittojen jäsenyys on johdettu (ammatti)liiton kokonaisjäsenyydestä ja tarvittaessa mukautettu aktiivi-, huollettava- ja palkatun työvoiman ulkopuolisille ammattiliittojen jäsenille (eli eläkkeellä oleville työntekijöille), itsenäiset ammatinharjoittajat, opiskelijat ja työttömät). Tekijän omat laskelmat, jotka perustuvat CBOS-raportteihin. Kirjoittajan omat laskelmat, jotka perustuvat CBOS:n raportteihin ja Eurostatin [lfsa_egan], työllisyyttä koskeviin tietoihin. AIAS ICTWSS, Amsterdam Institute for Advanced Labour Studies Ammattiliittojen institutionaaliset ominaispiirteet, palkanmuodostus, valtion väliintulo ja sosiaaliset sopimukset; Ei sovelleta.
Tärkeimmät ammattiliittojen keskusjärjestöt ja liitot
Puolassa yhteensä kolme ammattiyhdistysjärjestöä täyttää edustavuuden kriteerit kansallisella tasolla (ks. alla oleva taulukko) ja osallistuu RDS:ään. Näitä ovat riippumaton itsehallinnollinen ammattiliittojen solidaarisuus (Niezależny Samorządny Związek Zawodowy Solidarność, NSZZ Solidarność), Koko Puolan ammattiliittojen liitto (Ogólnopolskie Porozumienie Związków Zawodowych, OPZZ) ja ammattiyhdistysfoorumi (Forum Związków Zawodowych, FZZ).
Tärkeimmät ammattiliittojen keskusjärjestöt ja liitot
| Name | Abbreviation | Members | Involved in collective bargaining? |
| Independent Self-governing Trade Union Solidarity (Niezależny Samorządny Związek Zawodowy Solidarność) | NSZZ Solidarność | 538,000 (2021) | Yes |
| All-Poland Alliance of Trade Unions (Ogólnopolskie Porozumienie Związków Zawodowych) | OPZZ | Approximately 500,000 (2021) | Yes |
| Trade Unions Forum (Forum Związków Zawodowych) | FZZ | Approximately 300,000 (2019) | Yes |
Lähteet: NSZZ Solidarnośćin ja OPZZ:n itse ilmoittamat tiedot (ammattiliittojen edustajilta saadut tiedot); arvio perustuu CBOS:iin (2013), CBOS:iin (2014), CBOS:iin (2015), CBOS:iin (2017), CBOS:iin (2019), CBOS:iin (2021) ja Eurostatiin [lfsa_eegaed], jotka koskevat vuoden 2019 työntekijöiden määrää.
Ammattiyhdistysliikkeessä ei ole tapahtunut suuria organisaatiomuutoksia vuoden 2020 jälkeen. Vuodesta 2013 lähtien kolmen suurimman ammattiliittojen keskusjärjestön välillä on tehty ennennäkemätöntä yhteistyötä. Ensinnäkin kolme ammattiliittoa tekivät yksimielisen päätöksen luopua työmarkkinaosapuolten vuoropuhelusta keskustasolla. Tämän jälkeen he käynnistivät kampanjan hallituksen politiikkaa vastaan (komitean kokoukset olivat suljettuja yleisöltä, eikä niitä myöskään nauhoitettu, mikä herätti sen jäsenten vastalauseita, mutta kokousten järjestäjä hallitus ei aikonut muuttaa tätä) ja tekivät yhteistyötä sosiaali- ja talousasioiden kolmikantavaliokunnan uudistusehdotusten valmistelussa. Ammattiliitot olivat vuonna 2015 hyväksytyn uuden kolmikantaista työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevan lainsäädännön pääarkkitehtejä. Näistä kolmesta NSZZ Solidarnośćilla on parhaat suhteet hallitukseen; sitä kuullaan esimerkiksi maaseudun kehittämisohjelman ulkopuolisista aiheista. Se tukee myös hallitusta sen jatkuvassa konfliktissa Puolan opettajien liiton (Związek Nauczycielstwa Polskiego) kanssa.
Toukokuussa 2018 Jan Guz valittiin uudelleen OPZZ:n puheenjohtajaksi neljännen kerran peräkkäin yhdeksännessä kansallisessa kongressissa. Hänen odottamattoman kuolemansa jälkeen toukokuussa 2019 Andrzej Radzikowski valittiin OPZZ:n puheenjohtajaksi. Joulukuussa 2022 hänen tilalleen tuli Piotr Ostrowski, joka oli toiminut varapuheenjohtajana vuodesta 2018. Toukokuussa 2018 Dorota Gardias valittiin uudelleen FZZ:n puheenjohtajaksi viidennessä kansallisessa kongressissa. Lokakuussa 2018 NSZZ Solidarność piti 29. kansallisen puoluekokouksensa ja valitsi Piotr Dudan uudelleen puheenjohtajaksi toiselle nelivuotiskaudelle.
Tietoja työnantajan edustuksesta
Työnantajajärjestöön voi liittyä kuka tahansa työnantaja. Työnantajajärjestöt eivät ole kehittyneet erityisen nopeasti edellisen raportin valmistelua edeltävinä vuosina. Vuonna 2011 Puolan työnantajat (Pracodawcy Rzeczypospolitej Polskiej) ilmoittivat kuitenkin siihen liittyvien työnantajiensa kokonaistyöllisyyden valtavasta kasvusta ja väittivät, että luku on noin viisi miljoonaa ihmistä (noin 10 000 työnantajan palveluksessa). Vuonna 2012 Puolan työnantajat ilmoitti, että heidän jäsenyrityksissään työskenteli yhteensä noin neljä miljoonaa työntekijää. Siksi nykyistä työnantajatiheyttä on vaikea arvioida. Jäsentilanne näyttää olleen vakaa viime vuosina. Jotkin järjestöt raportoivat verkkosivuillaan jäsenmäärän lievästä vähenemisestä (esim. Business Centre Club (BCC)) tai jäsenmäärän kasvusta (esim. yrittäjien ja työnantajien liitto (Związek Przedsiębiorców i Pracodawców, ZPP). Puolan työnantajien toimittamat tiedot viittaavat kuitenkin jälleen merkittävään kasvuun.
Työnantajajärjestöjen jäsenmäärä ja tiheys 2012–2020
| 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | Source | |
| Employer organisation density in terms of active employees (%) | 51.3 | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | 55.6 | n.a. | n.a. | OECD and AIAS, 2021 |
| Employer organisation density in terms of active employees (%) | 40 | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | Approximately 50 | Approximately 50 | Estimation based on membership declared on employer organisations’ websites and Eurostat [lfsa_eegaed], employee figures |
| Employer organisation density in private sector establishments (%)* | n.a. | 9 | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | 5 | n.a. | European Company Survey 2013 and 2019 |
Huomautus: * Niiden työntekijöiden prosenttiosuus, jotka työskentelevät yrityksessä, joka on työehtosopimusneuvotteluihin osallistuvan työnantajajärjestön jäsen.
Keskeiset työnantajajärjestöt
RDS:ssä on kuusi valtakunnallista työnantajajärjestöä: BCC, Confederation Lewiatan, Puolan työnantajat, Puolan yrittäjien liitto (Federacja Pracodawców Polskich, FPP), Puolan käsityöläisten liitto (Związek Rzemiosła Polskiego, ZRP) ja ZPP. ZPP liittyi RDS:ään marraskuussa 2018 sen jälkeen, kun tuomioistuin totesi sen täyttävän edustavat kriteerit. FPP liittyi RDS:ään vuonna 2020. Tieto työehtosopimusneuvotteluihin osallistumisesta kerätään kirjoittajan oman seurantatoiminnan kautta.
Keskeiset työnantajajärjestöt ja keskusjärjestöt
| Name | Abbreviation | Members | Year | Involved in collective bargaining? |
| Business Centre Club | BCC | 664 companies and organisations | 2021 | Yes |
| Confederation Lewiatan (Konfederacja Lewiatan) | n.a. | 4,100 companies in total, with 21 being direct members Other companies are affiliated as follows:
| 2022 | Yes |
| Employers of Poland (Pracodawcy Rzeczypospolitej Polskiej) | Pracodawcy RP | Approximately 19,000 companies, associated either directly or via 30 regional and sectoral unions (self-reported) | 2021 | Yes |
| Polish Crafts Association (Związek Rzemiosła Polskiego) | ZRP | 27 chambers of crafts and entrepreneurship (of which one is sectoral), 486 guilds and 65 cooperatives of craftsmen (self-reported) | 2021 | Yes |
| Union of Entrepreneurs and Employers (Związek Przedsiębiorców i Pracodawców, ZPP) | ZPP | 18,312 companies, 14 local branches and 23 sectoral associations | 2022 | Yes |
| Federation of Polish Entrepreneurs (Federacja Przedsiębiorców Polskich) | FPP | 79 companies, 9 regional branches and 16 sectoral associations | 2022 | Yes |
Kolmi- ja kaksikantaiset elimet ja yhteistoiminta
Vuonna 2015 työmarkkinaosapuolten kolmikantavuoropuhelun institutionaalinen kehys muuttui perusteellisesti. Keskustasolla päärunko on RDS. RDS:n jäsenet koostuvat pääministerin nimittämistä hallituksen edustajista sekä kansallisella tasolla edustavien ammattiliittojen keskusjärjestöjen ja työnantajajärjestöjen edustajista.
RDS:ssä toimii yksitoista temaattista tiimiä. Työryhmät käsittelevät monialaisen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun aiheita, kuten valtion talouspolitiikkaa, työmarkkinoita, työlainsäädäntöä, sosiaalivakuutusbudjettia, palkkoja ja sosiaalietuuksia. Lisäksi on 18 kolmikantaista alakohtaista komiteaa (trójstronne zespoły branżowe), jotka neuvovat hallitusta kansantalouden tiettyjen alojen ongelmiin liittyvissä kysymyksissä.
Alueellisella tasolla työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun alueelliset neuvostot (wojewódzkie rady dialogu społecznego) toimivat kolmikantaisina työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun instituutioina, jotka hoitavat neuvoa-antavaa roolia työmarkkinaosapuolten kannalta tärkeissä kysymyksissä paikallistasolla.
Tärkeimmät kolmi- ja kaksikantaelimet
| Name | Type | Level | Issues covered |
Social Dialogue Council (Rada Dialogu Społecznego, RDS) | Tripartite | National | Wages, including the minimum wage; pay increase indicators in the state budget sector; pensions and allowances included in ZUS; minimum income level; income criteria for social policy interventions; and the level of family allowances (other issues can also be covered) |
Tripartite sectoral committees (trójstronne zespoły branżowe) | Tripartite | Sectoral | All issues requiring the reconciliation of social partners’ interests with regard to sectoral problems |
Thematic teams of the RDS (zespoły problemowe RDS) | Tripartite | Cross-sectoral, national | State economic policy and the labour market; labour law and collective bargaining agreements; social dialogue development; social insurance; public services; the budget, wages and social benefits; cooperation with the International Labour Organization; European structural funds; the revised European Social Charter; EU affairs; and civil service and local government employees |
Regional social dialogue councils (wojewódzkie rady dialogu społecznego) | Tripartite | Regional | All issues within the remit of trade unions and employer organisations at local/regional level, particularly related to maintaining social peace and mediating local industrial conflicts |
Työntekijöiden edustuksen pääasiallinen kanava työpaikoilla on yritystason ammattiyhdistysjärjestöt (zakładowe organizacje związkowe). Uuden yritystason liiton perustamiseen tarvitaan vähintään 10 jäsentä, joiden on myöhemmin ilmoitettava tuomioistuimelle, jotta uusi liitto rekisteröidään. Eri työpaikoilla (esimerkiksi usean yrityksen yrityksissä) työskentelevät työntekijät voivat liittyä yritysten väliseen ammattiliittoon (międzyzakładowe organizacje związkowe), mutta ne ovat suhteellisen harvinaisia. Työpaikkatason ammattiliitot kuuluvat joko suoraan (kuten NSZZ Solidarnośćin tapauksessa, koska se on yleinen työntekijöiden ammattiliitto) tai liittyvät alakohtaisiin ja/tai alueellisiin rakenteisiin.
Yritysneuvostoja on ollut olemassa vuodesta 2006 lähtien. Yritysneuvoston perustamiseksi vähintään 10 % työnantajan palveluksessa olevista työntekijöistä on pyydettävä vaalia (yleinen äänestyslippu) elimeen. Yritysneuvosto valitaan nelivuotiskaudeksi. Vuosina 2006–2008 kynnys yritysneuvoston perustamiseen oli 100 työntekijää. Tällä hetkellä vähintään 50 työntekijän työnantajien on sallittava yritysneuvoston perustaminen. Vuoteen 2009 asti laissa säädettiin kahdesta tapaa yritysneuvoston perustamiseksi: järjestäytymättömillä työpaikoilla valtuusto valittaisiin yleisellä äänestyksellä, kun taas ammattiliittoihin kuuluvilla työpaikoilla valtuutetut nimitettiin yritystason ammattiliittojen toimesta. Vuonna 2008 perustuslakituomioistuin päätti, että nämä säännökset rikkoivat perustuslakia. Vuoden 2009 muutoksen jälkeen kaikki yritysneuvostot tulevat nyt yleisistä vaaleista, mutta ammattiliittoihin kuuluvissa työpaikoissa ammattiliitot ovat yleensä onnistuneet säilyttämään elinten hallinnan.
Elinten sääntely, kokoonpano ja toimivalta
| Body | Regulation | Composition | Involved in company-level collective bargaining? | Thresholds for/rules on when the body needs to be/can be set up |
| Trade union (zakładowe organizacje związkowe) | Law | Employees | Yes | At least 10 members |
| Works council (rada pracowników) | Law | Elected councillors | No | One of the following criteria must be met:
|
| Employee council (rada pracownicza) | Law | Elected representatives | No | Only in state-owned enterprises |
Employee representatives in company boards (reprezentacja pracowników w zarządach spółek) | Law | Appointed representatives | No | Only in state-controlled private enterprises |
Social labour inspectors (społeczni inspektorzy pracy) | Law | Elected employees | No | Only in unionised workplaces |
Ad hoc employee representatives (przedstawiciele pracowników ad hoc) | Law | Appointed employees | No | Appointed in specific circumstances, as the law requires consultation (for example extending working time reference periods) |
