Työtaistelutoimet ja riidat Puolassa

Lakko-oikeus varmistetaan perustuslaissa ja Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksissa (jotka Puola on ratifioinut ja siten sitovia). Erityisesti vuoden 1991 laissa työehtoriitojen ratkaisemisesta on määritelty lakon ehdot. Lakon aloittaminen edellyttää, että seuraavat ehdot täyttyvät.

• Työehtoriitaa ei ole ratkaistu epäonnistuneiden neuvottelujen ja epäonnistuneen sovittelun vuoksi.

• Lakon mahdollisuudesta tulee mainita työnantajalle toimitettavassa työehtoriitailmoituksessa, eikä lakkoa saa aloittaa aikaisintaan 14 päivän kuluttua ilmoituksesta.

• Lakkopäätöstä tehdessään työntekijöiden edustuksen ryhmäriidassa tulee ottaa huomioon, ovatko vaatimukset oikeassa suhteessa lakon mahdollisesti aiheuttamiin menetyksiin.

Lakon voi julistaa edellä mainittujen edellytysten täyttymättä jättämisestä huolimatta, jos työnantajan lainvastainen toiminta on estänyt neuvottelut tai sovittelun tai jos työnantaja purkaa työsuhteen lakon johtajaan.

Työehtoriita (spór zbiorowy) on työriita, joka syntyy työntekijöiden edustuksen (ammattiliittojen) ja työnantajan välisestä erimielisyydestä esimerkiksi työoloista, palkasta tai sosiaalietuuksista sekä työntekijöiden tai muiden ammattiliiton jäsenyyteen oikeutettujen työntekijäryhmien oikeuksista ja järjestäytymisvapaudesta. Tietyillä ammattiryhmillä ei ole oikeutta osallistua kollektiiviseen riitaan: rajavartiolaitoksen (Straż Graniczna), valtion vankeinhoitolaitoksen (Służba Więzienna), valtion palokunnan ja ylemmän valvontakamarin (valtion tilintarkastaja) poliisit ja virkamiehet.

Jos sovittelumenettely ei näytä johtavan työehtoisen riidan ratkaisemiseen laissa säädetyssä määräajassa (kahden viikon lyhennysvapaus, jonka kuluessa riita voidaan ratkaista neuvottelujen ja/tai sovittelun avulla), ryhmäriidan aloittaneella ammattijärjestöllä on oikeus julistaa enintään kaksi tuntia kestävä kertaluonteinen varoituslakko.

Puolustaakseen niiden työntekijöiden oikeuksia ja etuja, joilla ei ole lakko-oikeutta, ammattiliitot voivat muilla työpaikoilla aloittaa solidaarisuuslakon, joka kestää enintään puoli työpäivää.

Laissa säädetään, että muihin työtaistelutoimiin voidaan turvautua, jos laissa säädetty kollektiivista riidanratkaisua koskeva oikeudenkäynti ei ole tuottanut tulosta, vaikka se on suoritettu asianmukaisesti. Näitä "muita protestitoiminnan muotoja" ei ole nimenomaisesti nimetty, mutta niiden on täytettävä seuraavat ehdot: ne eivät aiheuta haittaa terveydelle ja hengelle, eivät keskeytä työtä eivätkä riko lakia. Työntekijät, joilla ei ole lakko-oikeutta, voivat turvautua myös näihin "muihin protestitoiminnan muotoihin".

Viljelijöillä on oikeus osoittaa mieltään viljelijöiden ammattiliittojen asettamien erityissääntöjen mukaisesti.

On muitakin työtaistelun muotoja, joita ei ole nimenomaisesti mainittu laissa, mutta jotka tunnustetaan virallisessa raportoinnissa ja kotimaisessa kirjallisuudessa: work to rule, kieltäytyminen ylitöistä, työnseisaukset, saarto, miehitys ja nälkäprotestit.

Lakko-oikeutta ei ole valtion, valtionhallinnon, paikallishallinnon, tuomioistuinten ja syyttäjänvirastojen palveluksessa olevilla työntekijöillä. Lisäksi on olemassa useita työpaikkatyyppejä, joissa lakot eivät ole sallittuja, kuten poliisi, asevoimat, tiedustelupalvelut, rajavartiolaitos, valtion vankeinhoitolaitos, tulli (Służba Celno-Skarbowa) ja valtion palokunta.

Työtaistelutoimien kehitys 2017–2022

Huom.:* Näistä 1 520 oli koulutussektorilla. ** Näistä 9 673 oli koulutussektorilla. *** Näistä 9 046 oli opetussektorilla. **** Näistä 19 294 oli opetussektorilla.

Kollektiiviset riidanratkaisumekanismit

Tärkeimmät kollektiiviset työriitojen ratkaisumekanismit kuvataan jäljempänä.

Neuvottelut: Työehtoriidan osapuolet neuvottelevat yksin löytääkseen ratkaisun riitaan.

Sovittelu: Neuvottelujen epäonnistuttua osapuolet pyytävät sovittelijan nimeämistä (MRPiPS:n ylläpitämästä virallisesta sovittelijaluettelosta) molempien osapuolten yhteisellä sopimuksella. Jos osapuolet eivät voi antaa suostumustaan, MRPiPS nimittää sovittelijan yksipuolisesti.

Välimiesmenettely: Jos sovittelu on tuloksetonta, työntekijäpuoli voi lakon järjestämisen (johon hänellä on oikeus) sijaan pyytää, että riita ratkaistaan sosiaalisessa välimiesmenettelyssä (Kolegium Arbitrażu Społecznego), joka on tuomioistuimen erityinen elin.

Hyvän tahdon tehtävä: Hyvän tahdon tehtävä on erityinen riidanratkaisupolku sellaisten työsuhteiden riitojen ratkaisemiseksi, jotka oikeudellisista syistä (laissa on nimenomaisesti mainittu kollektiivisten riitojen kohteena olevien asioiden laajuus) eivät voi eskaloitua muodolliseksi kollektiiviseksi riidaksi. Hyvän tahdon tehtäviä voi toteuttaa alueellinen työmarkkinaosapuolten vuoropuheluneuvosto.

Lainsäädäntöön ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä.

Yksittäiset riidanratkaisumekanismit

Yksittäisiä riitoja voidaan ratkaista kahdella tavalla:

1. oikeudellisesti eli työtuomioistuimissa, jotka tunnustavat tapaukset ja ratkaisevat riidat arvovaltaisesti

2. tuomioistuimen ulkopuolella jommallakummalla seuraavista:

• työpaikkatason sovittelukomitea (zakładowa komisja pojednawcza) työntekijän pyynnöstä ja joka voi pyrkiä ratkaisemaan riidan tällä tavoin ennen asian viemistä tuomioistuimeen – elimen perustaa työnantaja ja yritystason ammattiliitto (tai yksinomaan työnantaja, jos ammattiliittoa ei ole), ja sen on ratkaistava riita 14 päivän kuluessa

• sovittelu työntekijän tai työnantajan pyynnöstä, joka voi pyrkiä ratkaisemaan riidan tällä tavoin ennen asian viemistä tuomioistuimeen (sovittelu voidaan toteuttaa myös asian ollessa tuomioistuimessa) – tällaista sovittelua ei säännellä työlainsäädännössä vaan siviilioikeudessa

Riidanratkaisumekanismien käyttö 2012–2018

Huomautus: Välimiesmenettelyssä ja hyvän tahdon tehtävissä ratkaistujen riitojen ja erimielisyyksien määrästä ei ole saatavilla tietoja, mutta MRPiPS:ssä todetaan, että ensin mainittujen esiintyminen on hyvin harvinaista eikä jälkimmäisistä ole saatavilla tietoja.

Lähde: Ministerstwo Rodziny, Pracy i Polityki Społecznej (2023)