Työtaistelutoimet ja riidat Portugalissa

Portugalissa lakot ovat ylivoimaisesti yleisimmin käytetty työtaistelun muoto. Lakko-oikeus on taattu perustuslaissa vuodesta 1976 lähtien, ja siinä säädetään, että työntekijöillä on itse velvollisuus määritellä lakolla puolustettavien etujen laajuus ja että tätä soveltamisalaa ei saa rajoittaa lailla. Lakko-oikeuden vahvistamisen rinnalla siinä kielletään työsulun käyttö. Muut työtaistelun muodot, kuten istumamielenosoitukset ja muut häiritsevät toimet, olivat ajankohtaisia vallankumouksen aikana (1974–1975) ja sen jälkimainingeissa, mutta niitä ei enää esiinny. Poikkeuksena voi olla tilanne, jossa suljettavan tehtaan työntekijät yrittävät estää laitteiden ja materiaalien vetämisen laitoksesta välttääkseen niiden myynnin ennen kuin yritys on maksanut velkansa irtisanotulle työvoimalle.

Työtaistelun eri muodot vuosina 2010–2019

Huomautus: * Niiden yksityisen sektorin laitosten prosenttiosuus, jotka ilmoittivat työtaistelutoimista ilmoitetun ajanjakson aikana.

Lähde: Euroopan yritystutkimus 2019.

Työtaistelutoimien kehitys 2012–2021

Lähteet: GEE/MTSSS (2014a, 2014b), GEP/MTSSS (2015, 2016, 2017, 2018, 2019a, 2021a, 2022a, 2022b).

Kollektiiviset riidanratkaisumekanismit

Työlaissa säädetään seuraavista kollektiivisista riidanratkaisumekanismeista.

• Sovittelu ja sovittelu (työlain 523–528 §): Sovittelu voidaan aloittaa toisen tai molempien riidan osapuolten pyynnöstä. Prosessi suoritetaan yleensä MTSSS:n vastuullisessa palvelussa. Osapuolet ovat velvollisia osallistumaan sovittelukokouksiin, mutta prosessin onnistuminen riippuu täysin heidän tahdostaan. Jos sovittelu epäonnistuu, se voidaan muuttaa sovitteluksi. Sovittelu voidaan aloittaa toisen tai molempien riidan osapuolten pyynnöstä. Sovittelijan nimittää MTSSS. Hän esittää kompromissin konfliktin ratkaisemiseksi. Osapuolet ovat velvollisia osallistumaan sovittelukokouksiin, mutta prosessin onnistuminen riippuu täysin heidän tahdostaan.

• Vapaaehtoinen välimiesmenettely (työlain 506–507 §): Työehtosopimusneuvotteluihin osallistuvat osapuolet voivat aloittaa vapaaehtoisen välimiesmenettelyn milloin tahansa riita-asian aikana. Välimieslautakuntaan kuuluu yksi edustaja kummaltakin osapuolelta (työnantajat ja ammattiliitot) ja kolmas jäsen, jonka molemmat edustajat valitsevat. Osapuolet ovat velvollisia ilmoittamaan MTSSS:lle prosessin alkamisesta ja päättymisestä.

• Pakollinen välimiesmenettely (työlain 508–509 §): Pakollinen välimiesmenettely voidaan järjestää, jos kaikki aiemmat työehtosopimusta koskevat neuvottelu- ja sovitteluvaiheet (sovittelu, sovittelu ja vapaaehtoinen välimiesmenettely) ovat epäonnistuneet ja jos siviiliprosessissa edustettuina olevien työmarkkinaosapuolten enemmistö suosittelee sitä. Jos kansalaisten henkeen, terveyteen tai turvallisuuteen kohdistuu riskejä, MTSSS voi yksipuolisesti aloittaa pakollisen välimiesmenettelyn (kuultuaan CPCS:ää). Jos neuvotellaan kokonaan uudesta sopimuksesta, toinen osapuoli voi vaatia pakollista välimiesmenettelyä, jos toinen osapuoli on epäonnistunut kaikki aiemmat neuvottelu- ja sovitteluvaiheet. MTSSS päättää pakollisen välimiesmenettelyn toteuttamisesta ottaen huomioon (1) konfliktista kärsivien työntekijöiden määrän, (2) sen piiriin kuuluvien työntekijöiden sosiaalisen suojelun merkityksen, (3) konfliktin sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset ja (4) osapuolten kannan välimiesmenettelyn kohteeseen. Kuultuaan asianomaisia osapuolia ja kyseisen alan sääntely- tai valvontaelintä MTSSS päättää yksipuolisesti välimiesmenettelyä koskevasta päätöksestä.

• Välttämätön välimiesmenettely (työlaki, 510–511 §): Jos työehtosopimus päättyy eikä sitä korvata toisella sopimuksella 12 kuukauden aikana (joka kattaa vähintään 50 prosenttia kyseisestä työvoimasta), MTSSS voi aloittaa tarvittavan välimiesmenettelyn (josta säädetään erityisellä asetuksella). Tämäntyyppinen välimiesmenettely on suunniteltu käynnistettäväksi työehtosopimuksen voimassaolon päättyessä. Jos kyseessä on lakko alalla tai laitoksessa, joka tarjoaa välttämättömiä palveluja väestölle, asianomaisen ammattiliiton on esitettävä MTSSS:lle toimittamassaan lakkoilmoituksessa ehdotus "vähimmäispalveluista". Jos osapuolet eivät pääse yhteiseen ratkaisuun, välimiesmenettely järjestetään CES:ssä (työlain 534 ja 537–538 §).

Yksittäiset riidanratkaisumekanismit

Työlaissa (492 §:n 2 momentin f kohta) säädetään, että työehtosopimuksissa on säänneltävä työsopimuksia koskevia ristiriitoja "sovittelun, sovittelun ja välimiesmenettelyn avulla". Näyttää siltä, että tärkeimmissä vuoden 2009 jälkeen tarkistetuissa työehtosopimuksissa (tekstiilit, vaatteet, kengät, metalli, rakentaminen ja kauppa) ei hyödynnetä tätä oikeudellista mahdollisuutta säännellä yksittäisten konfliktien ratkaisemista.

Yksittäiseen työntekijään kohdistuvista kurinpitotoimista ja irtisanomisista on ilmoitettava asiasta asianomaiselle yritysneuvostolle ja ammattiyhdistyksille (työlain 353 ja 356–357 §). Jos työntekijä irtisanotaan työpaikan lakkaamisen vuoksi tai siksi, että työntekijä ei ole sopeutunut työnsä vaatimuksiin, asiasta on ilmoitettava asianomaiselle yritysneuvostolle ja ammattiyhdistyksille ja kuultava niitä (työlain 370, 375 ja 377–378 §).

Työlain (387 §) mukaan irtisanomisen laillisuuden ja tutkittavaksi ottamisen voi olla vain tuomioistuin.

Portugalissa yleisimmät työehtosopimusneuvotteluihin liittyvät kollektiivisen riidanratkaisun muodot ovat sovittelu ja sovittelu. Välimiesmenettely on erittäin harvinaista. Työehtosopimusneuvottelujen vuosikertomuksessa 2015, 2017 ja 2019 (CRL/MTSSS, 2016, 2018, 2020) tarkasteltiin vuosina 2005–2018 havaittuja trendejä ja todettiin, että yleisin ja menestyksekkäin riidanratkaisumuoto on ollut sovittelu. Sovittelu on ollut harvempaa ja sen tulokset ovat olleet vähäisempiä. Vuosina 2005–2018 julkaistiin vain yksi vapaaehtoiseen välimiesmenettelyyn perustuva päätös ja kolme pakollista välimiesmenettelyä saatiin päätökseen. Viimeisen kahden vuoden aikana ei ollut mitään lisättävää. Tarvittavan välimiesmenettelyn osalta voidaan todeta, että viime vuosikymmenen aikana ei ole saatu päätökseen yhtään tapausta, vaikka vuonna 2018 oli yksi pyyntö.

Riidanratkaisumekanismien käyttö 2012–2021

Huomautus: * Vuosittaisten pyyntöjen määrä.

Lähde: CRL/MTSSS (2016, 2018, 2021); DGERT/BTE verkossa.