Romanian työelämäprofiili
Tässä profiilissa kuvataan Romanian työelämän keskeisiä piirteitä. Sen tarkoituksena on antaa asiaankuuluvaa taustatietoa työelämää koskevista rakenteista, instituutioista ja sääntelystä.
Tähän sisältyy indikaattoreita, tietoja ja sääntelyjärjestelmiä seuraavista näkökohdista: toimijat ja instituutiot, työehtoiset ja yksilölliset työsuhteet, terveys ja hyvinvointi, palkka, työaika, osaaminen ja koulutus sekä tasa-arvo ja syrjimättömyys työssä. Profiileja päivitetään järjestelmällisesti kahden vuoden välein.
Ammattiliitoilla, työnantajajärjestöillä ja julkisilla instituutioilla on keskeinen rooli työsuhteen, työolojen ja työmarkkinasuhteiden rakenteiden hallinnassa. Ne ovat toisiinsa kytkeytyviä osia monitasoisessa hallintojärjestelmässä, johon kuuluvat eurooppalainen, kansallinen, alakohtainen, alueellinen (maakunta- tai paikallistaso) ja yritystaso. Tässä jaksossa tarkastellaan tärkeimpiä toimijoita ja instituutioita sekä niiden roolia Romaniassa.
Romaniassa työmarkkinasuhteiden alalla toimivat viranomaiset ja instituutiot on kuvattu yksityiskohtaisesti jäljempänä.
Kansallinen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun kolmikantaneuvosto (CNTDS) on kansallisen tason neuvoa-antava elin, johon kuuluu ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen edustajia sekä hallituksen, Romanian keskuspankin ja talous- ja sosiaalineuvoston (CES) edustajia.
CES on kansalaisyhteiskunnan, ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen edustajien muodostama kansallinen instituutio, jota on kuultava kaikista lainsäädännöllisistä muutoksista, joilla on vaikutuksia taloudelliseen, sosiaaliseen ja verotukselliseen toimintaan. Vuonna 2017 CES käynnistettiin uudelleen sen jälkeen, kun sen toiminta oli ollut estettynä useita vuosia epäselvien säännösten vuoksi.
Työ- ja sosiaalisesta yhteisvastuusta vastaava ministeriö on sosiaalisesta suojelusta, työllisyydestä ja työvoiman liikkuvuudesta vastaava viranomainen. Se vastaa sosiaalista osallisuutta, sosiaalista suojelua, työllisyyttä ja työmarkkinoita koskevien politiikkojen ja strategioiden laatimisesta ja soveltamisesta. Ministeriö koordinoi kolmea työoloista vastaavaa julkista laitosta: työsuojeluviranomaista, kansallista työvoimavirastoa (ANOFM) ja kansallista julkista eläketaloa. ANOFM valvoo työllisyysstrategioiden ja ammatillisen koulutuksen soveltamista sekä työttömien sosiaalisen suojelun toteuttamista.
Työsuojeluviranomainen valvoo ja valvoo työnantajien työlainsäädännön soveltamista esimerkiksi työolojen sekä työterveyden ja -turvallisuuden osalta.
Vaikka erillisiä työtuomioistuimia ei ole, työhön liittyvät oikeudenkäynnit tai riitojen ratkaisu voidaan toteuttaa nostamalla kanne tavallisissa tuomioistuimissa.
Työnantajan ja työntekijän välisten riitojen ratkaisemisesta uudessa siviililaissa otetaan käyttöön pakottava säännös, jonka mukaan osapuolten on osallistuttava istuntoon, jossa esitellään sovittelumenettelyn edut. Tämän tiedotustilaisuuden päätyttyä osapuolet voivat päättää jatkaa sovittelumenettelyä riidan ratkaisemiseksi tai asian esittämiseksi tuomioistuimessa.
Työlaki ja laki nro 319/2006 muodostavat työterveyden ja -turvallisuuden oikeudelliset puitteet. Laissa säädetään työterveys- ja työturvallisuuskomiteoiden perustamisesta yli 50 työntekijän yrityksiin. Työsuojeluviranomainen voi kuitenkin velvoittaa työterveys- ja työturvallisuuskomiteoiden perustamisen alle 50 työntekijän yrityksiin, jos toiminnan luonne ja työpaikkaan liittyvät riskit edellyttävät tällaista komiteaa. Työnantajien, työntekijöiden ja työterveysalan asiantuntijoiden edustajista muodostetut komiteat koordinoivat ja valvovat työterveys- ja työturvallisuussäännösten soveltamista.
Työ- ja sosiaalisen yhteisvastuun ministeriö on viranomainen, joka valvoo työterveyttä ja -turvallisuutta. Se vastaa myös strategioiden ja politiikkojen laatimisesta ja lainsäädännön seurannasta sekä yritysten/henkilöiden nimittämisestä tarjoamaan ennaltaehkäisy- ja suojelupalveluja työterveyden ja -turvallisuuden alalla.
Terveysministeriö on keskeinen viranomainen kansanterveysavun alalla. Se laatii työpaikan terveydensuojelua koskevat määräykset. Terveysministeriö seuraa myös työntekijöiden terveyttä ja vastaa työterveysalan ammatillisen koulutuksen järjestämisestä.
Työsuojeluviranomainen valvoo työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan lainsäädännön soveltamista panemalla täytäntöön ammatillisia riskejä koskevia ohjelmia, suorittamalla tutkimuksia ja määräämällä tarvittaessa seuraamuksia.
Työ- ja sosiaalisen yhteisvastuun ministeriön alainen kansallinen tieteellisen tutkimuksen laitos tekee tieteellistä tutkimusta, joka tukee työterveyttä ja -turvallisuutta koskevia poliittisia toimenpiteitä.
Ammattiyhdistysjärjestöä pidetään kansallisella tasolla edustavana, jos siihen kuuluvien järjestöjen osuus kansantalouden työntekijöiden kokonaismäärästä on vähintään 5 prosenttia ja sillä on alueellisia rakenteita vähintään 50 prosentissa + 1 maakunnista, pääkaupunki Bukarest mukaan luettuna. Vastaavasti työnantajajärjestöä pidetään edustavana, jos sen jäsenten osuus on vähintään 7 prosenttia kansallisen tason työntekijöiden kokonaismäärästä ja sillä on alueellisia rakenteita 50 prosentissa + 1 maakunnista, Bukarest mukaan lukien.
Tietoa ammattiliittojen edustuksesta
Uudella työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevalla lailla muutettiin ammattiliiton perustamiseen vaadittavaa työntekijöiden vähimmäismäärää 15:stä 10:een samasta toimipaikasta tai 20:een samalla alalla työskenteleviin työntekijöihin. Työttömät ja itsenäiset ammatinharjoittajat voivat liittyä ammattiliittoon; Työttömiä jäseniä ei kuitenkaan oteta huomioon ammattiliiton jäsenten lukumäärää määritettäessä edustavuutta määritettäessä.
Julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt, kuten tuomarit, armeijan työntekijät, sisäministeriön työntekijät ja salaisen palvelun työntekijät, eivät voi muodostaa ammattiliittoa eivätkä liittyä ammattiliittoon.
Tällä hetkellä viisi kansallisesti edustavaa keskusjärjestöä – kansallinen ammattiyhdistysblokki (Blocul Naţional Sindical, BNS), kansallinen ammattiliittojen yhteisjärjestö "Cartel Alfa" (Confederaţia Naţională Sindicală "Cartel Alfa", Cartel AlfaRomanian vapaiden ammattiliittojen kansallinen keskusjärjestö – Veljeskunta (Confederaţia Naţională a Sindicatelor Libere din România – Frăţia, CNSLR Fratia), Romanian demokraattisten ammattiliittojen keskusjärjestö (Confederaţia Sindicatelor Democratice din România, CSDR) ja Meridian National Trade Union Confederation (Confederaţia Sindicală Naţională Meridian, CSN Meridian) julkaisevat viralliset asiakirjansa työ- ja sosiaaliministeriön verkkosivuilla. Yhdessä heillä on 1 349 677 jäsentä 5 700 035:stä (tammikuu 2023). Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD/Amsterdam Institute for Advanced Labour Studies) tietokannan mukaan ammattiyhdistystiheys oli 24,1 prosenttia vuonna 2018. Ammattiyhdistystiheyden tarkkuutta on jonkin verran vaikea arvioida, koska eri lähteistä saadut tiedot ovat usein ristiriitaisia.
Ammattiliiton jäsenyys
Ammattiyhdistystiheydessä näyttää olevan suuria eroja alakohtaisesti: joillakin aloilla, kuten julkishallinnossa, koulutuksessa ja terveydenhuollossa, ammattiyhdistysaktiivisuus on yli 50 prosenttia, kun taas teollisuudessa, vaatetuksessa ja kaupassa se on paljon alhaisempi. Yksi tärkeimmistä syistä on alle 15 työntekijän yritysten suuri määrä, joita ei voitu järjestäytyä aiemman työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevan lain (laki nro 62/2011) mukaisesti. Kaupan alan työntekijöistä 45 prosenttia ja rakennusalan työntekijöistä 32,6 prosenttia työskentelee joidenkin arvioiden mukaan alle 15 hengen toimipaikoissa.
Ammattiliittojen jäsenmäärä ja jäsentiheys 2010–2019
| 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | Source | |
| Trade union density in terms of active employees (%)* | n.a. | n.a. | 25 | n.a. | n.a. | n.a. | 21.6 | n.a. | 21.4 | n.a. | OECD and AIAS, 2021 |
| Trade union membership (thousands)** | n.a. | n.a. | 1,432 | n.a. | n.a. | n.a. | 1,340 | n.a. | 1,390 | n.a. | OECD and AIAS, 2021 |
Huom.:* Ammattiliiton jäsenten osuus. ** Ammattiliiton jäsenten kokonaismäärä (mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat ja työttömät ammattiliiton jäsenet – eli opiskelijat, eläkeläiset tai työttömät) kansallisella tasolla. Ei saatavilla.
Edustavuuden saavuttaminen näyttää olevan vaikeampaa toimiala- ja yritystasolla. Vuoden 2015 lopun tiedot osoittavat, että edustavia ammattiliittoja on 21:llä talouden 29 toimialasta. Suurilla aloilla – kuten tekstiilialalla ja kaupassa, joiden yhteenlaskettu henkilöstömäärä on noin miljoona – ei ole edustusjärjestöjä. Tutkimukset osoittavat, että todellinen edustavuuskynnys on joillakin aloilla paljon korkeampi kuin lakisääteinen: lakisääteinen kynnys on 13,3 prosenttia kaupan alalla, 10,4 prosenttia rakentamisessa ja 8,7 prosenttia tieto- ja viestintätekniikassa.
Tärkeimmät ammattiliittojen keskusjärjestöt ja liitot
Vuonna 2023 Romaniassa oli viisi kansallista edustavaa ammattiliittojen keskusjärjestöä: CNSLR Fratia, Cartel Alfa, BNS, CSN Meridian ja CSDR. Edustuksellisten ammattiliittojen määrä pysyi ennallaan vuodesta 2018 lähtien. Seuraavassa esitellään edustavat ammattiliittojen keskusjärjestöt ja tärkeimmät järjestöt (joita on eniten ja jotka edustavat alakohtaisesti).
Tärkeimmät ammattiliittojen keskusjärjestöt ja liitot
| Name | Abbreviation | Number of members* | Year | Involved in collective bargaining? |
| National Trade Union Confederation ‘Cartel Alfa’ (Confederaţia Naţională Sindicală ‘Cartel Alfa’) | Cartel Alfa | 258,099 | 2019 | Not at national level since Law No. 62/2011 abolished national collective bargaining; signed the collective agreement for the healthcare sector in 2019 |
| National Confederation of Free Trade Unions of Romania – Brotherhood (Confederaţia Naţională a Sindicatelor Libere din România – Frăţia) | CNSLR Fratia | 304,842 | 2020 | Not at national level since Law No. 62/2011 abolished national collective bargaining |
| National Trade Union Bloc (Blocul Naţional Sindical) | BNS | 259,428 | 2019 | Not at national level since Law No. 62/2011 abolished national collective bargaining; signed the collective agreement for the healthcare sector in 2019 |
| Meridian National Trade Union Confederation (Confederaţia Sindicală Naţională Meridian) | CSN Meridian | 254,280 | 2020 | Not at national level since Law No. 62/2011 abolished national collective bargaining; signed the collective agreement for the healthcare sector in 2019 |
| Confederation of Democratic Trade Unions in Romania (Confederaţia Sindicatelor Democratice din România) | CSDR | 262,663 | 2020 | Not since Law No. 62/2011 abolished national collective bargaining |
| National Federation of Free Unions from Education (Federația Sindicatelor Libere din Învǎțǎmânt) | FSLI | 162,194 | 2020 | Yes, signed the collective agreement for the pre-university education sector in 2021 |
| National Federation of Farmers Trade Unions ‘Agrostar’ (Federația Naţională a Sindicatelor din Agricultură, Alimentaţie, Tutun, Domenii şi Servicii Conexe ‘Agrostar’) | Agrostar | 10,921 | 2020 | Not at sectoral level |
| National Trade Union of Police and Contractual Staff of Romania (Sindicatul Național al Polițiștilor și Personalului Contractual din Romania) | SNPPC | 28,847 | 2022 | Not at sectoral level |
| Trade Union Federation for Romanian Automotive (Federația Sindicalǎ Automobilul Românesc) | FSAR | 23,471 | 2019 | Not at sectoral level |
| Federation of Unions of Automotive Manufacturing ‘Infratirea’ (Federatia Sindicatelor din Con-structii de Masini ‘Infratirea’) | Infratirea | 22,720 | 2020 | Not at sectoral level |
| Romanian Trade Union Federation Sanitas (Federația Sanitas din România) | Federația Sanitas | 84,495 | 2020 | Yes, signed the collective agreement for the healthcare sector in 2019 |
| Education Trade Union Federation ‘Spiru Haret’ (Federatia Sindicatelor din Educație ‘Spiru Haret’) | FSI Spiru Haret | 70,298 | 2022 | Yes, signed the collective agreement for the primary education sector in 2021 |
| Postal and Communication Trade Union Federation (Federația Sindicatelor din Poștă și Comunicații) | FSPC | 18,236 | 2019 | Not at sectoral level |
| Federation of Insurance and Banks (Federatia Sindicatelor din Asigurari si Banci) | FASB | 11,547 | 2020 | Not at sectoral level |
| National Federation of Administration Unions (Federația Naționalǎ a Sindicatelor din Administrație) | FNSA | 24,387 | 2020 | Not at sectoral level |
| Federation of Trade Unions ‘Gas-Romania’ (Federația Sindicatelor ‘Gaz Romania’) | FS Gaz Romania | 18,042 | 2020 | Not at sectoral level |
| National Federation Railway Movement Commercial Wagon (Federația Națională Feroviară Mișcare Comercial Vagoane) | FNFMCV | 17,277 | 2022 | Not at sectoral level |
| Federation Publisind (Federația Publisind) | Publisind | 25,684 | 2022 | Not at sectoral level |
Huomautus: * Arvioidut luvut perustuvat edustajien asiakirjoihin, jotka ovat saatavilla työ- ja sosiaalisen yhteisvastuun ministeriön verkkosivuilla.
Tietoja työnantajan edustuksesta
Työnantajat voivat vapaasti perustaa työnantajajärjestön tai liittyä siihen. Työnantajajärjestö voi kuulua vain hierarkkisesti ylempään työnantajaorganisaatioon.
Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevassa laissa säädetään, että kansallista edustavuutta tavoittelevien työnantajajärjestöjen on jäsenyritystensä kautta muodostettava vähintään 7 prosenttia talouden koko työvoimasta (julkisen sektorin työntekijöitä lukuun ottamatta). Työnantajaliittojen on jäsentensä kautta muodostettava vähintään 10 prosenttia kyseisen alan koko työvoimasta.
Näiden säännösten seurauksena kansallisesti edustavien keskusjärjestöjen määrä väheni 12:sta vuonna 2011 3:een vuonna 2023.
Seuraavassa osiossa luetellaan kansallisella tasolla edustavat työnantajajärjestöjen keskusjärjestöt ja vuoden 2023 tärkeimmät työnantajajärjestöjen järjestöt (joilla on eniten jäseniä ja edustajia sektoritasolla).
Työnantajajärjestöjen jäsenmäärä ja jäsentiheys, 2012–2019 (%)
2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | Source | |
| Employer organisation density in terms of active employees | 60 | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | 60 | n.a. | n.a. | OECD and AIAS, 2021 |
| Employer organisation density in the private sector* | n.a. | 6 | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | n.a. | 5 | European Company Survey 2013/2019 |
Huom.:* Niiden työntekijöiden prosenttiosuus, jotka työskentelevät yrityksessä, joka on työehtosopimusneuvotteluihin osallistuvan työnantajajärjestön jäsen. Ei saatavilla.
Keskeiset työnantajajärjestöt ja keskusjärjestöt
Työ- ja sosiaalisen yhteisvastuun ministeriö dokumentoi edustavimmat työnantajaliitot ja keskusjärjestöt.
Keskeiset työnantajajärjestöt ja keskusjärjestöt
| Name | Abbreviation | Number of members* | Year | Involved in collective bargaining? |
| Employers’ Organisation Concordia (Confederația Patronalǎ Concordia) | Concordia | 326,445 | 2021 | No |
| Romanian National Council of Private Small and Medium Enterprises (Consiliul Național al Întreprinderilor Private Mici și Mijlocii din România) | CNIPMMR | 372,281 | 2020 | No |
| Employers Confederation of Industry, Agriculture, Constructions and Services of Romania (Confederația Patronalǎ din Industrie, Agriculturǎ, Construcții și Servicii din România) | Conpirom | 324,906 | 2019 | No |
| Federation of Employers’ Organisations of Financial Services of Romania (Federația Patronalǎ a Serviciilor Financiare din România) | FPSFR | 24,734 | 2021 | Not at sectoral level |
| Federation of Employers’ Organisations of Romanian Tourism (Federația Patronatelor din Turismul Românesc) | FPTR | 73,752 | 2019 | Not at sectoral level |
| Employers’ Federation of Building Companies (Federația Patronatelor Societǎților din Construcții) | FPSC | 35,629 | 2019 | Not at sectoral level |
| Employers’ Organisation of Commerce Networks (Federatia Patronala a Retelelor din Comert) | FPRC | 113,771 | 2019 | Not at sectoral level |
| Federation of Associations of Energy Utility Companies (Federaţia Asociaţiilor Companiilor de Utilităţi din Energie) | ACUE | 18,820 | 2020 | Not at sectoral level |
| Employers’ Federation of Textiles, Clothing and Leather Industry (Federația Patronalǎ a Textilelor, Confectiilor si Pielǎriei) | Fepaius | 21,017 | 2021 | Not at sectoral level |
| Employers’ Organisation Metalurgia (Federatia Patronala Metalurgia) | FP Metalurgia | 14,455 | 2020 | Not at sectoral level |
Huomautus: * Arvioidut luvut perustuvat edustajien asiakirjoihin, jotka ovat saatavilla työ- ja sosiaalisen yhteisvastuun ministeriön verkkosivuilla.
Työmarkkinaosapuolten kolmikantavuoropuhelua järjestetään kansallisella, alueellisella ja alakohtaisella tasolla. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun uudistamiseksi kaikilla tasoilla CES:n kokoonpanoa muutettiin vuonna 2011. Vuoden 2011 lakimuutoksen (lain nro 62/2011 täytäntöönpano) jälkeen hallituksen edustajat jättivät CES:n ja heidän tilalleen tulivat kansalaisyhteiskunnan edustajat, mikä joidenkin sidosryhmien mielestä muutti neuvoston kolmikantaelimestä kahdenväliseksi työmarkkinaosapuolten vuoropuhelurakenteeksi. CES on neuvoa-antava foorumi, ja sitä on kuultava kaikista lainsäädäntöehdotuksista sen toimivaltaan kuuluvilla aloilla (talous, verotus, työ, sosiaalinen suojelu, terveys, koulutus, tutkimus, kulttuuri ja palkat).
Vuoden 2011 työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevassa laissa (laki nro 62/2011) säädettiin uuden työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua käsittelevän elimen perustamisesta: CNTDS, joka on kolmikantainen neuvoa-antava elin, joka koostuu työnantajajärjestöjen, ammattiliittojen, hallituksen, keskuspankin ja CES:n puheenjohtajan edustajista. CNTDS on neuvoa-antava foorumi vähimmäispalkan määrittämiseksi kansallisella tasolla; hallitusten strategioiden ja ohjelmien analysointiin; ja taloudellisten ja sosiaalisten kiistojen ratkaisemiseksi kolmikantavuoropuhelun avulla. Ammattiliitot syyttivät hallitusta useaan otteeseen siitä, että se ei kutsunut CNTDS:ää koolle säännöllisesti tai ei valmistautunut riittävästi elimen kokouksiin ja siten estänyt työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun. Siksi uudessa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevassa laissa säädetään menettelystä CNTDS:n säännöllistä koollekutsumista varten.
Paikallistasolla työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevia toimikuntia perustetaan prefektuurin tasolla. Osallistujat koostuvat paikallishallinnon edustajista, kunkin valtakunnallisesti edustavan keskusjärjestön edustajista ja muista asiaankuuluvista sidosryhmistä, jos heidän läsnäolostaan sovitaan.
Kansallisella tasolla työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevia kolmikantakomiteoita muodostetaan 18 viranomaisen ja toimielimen, kuten työ- ja sosiaalisen yhteisvastuun ministeriön, valtiovarainministeriön ja terveysministeriön, yhteyteen.
Tärkeimmät kolmi- ja kaksikantaelimet
| Name | Type | Level | Issues covered |
| National Tripartite Council for Social Dialogue (Consiliul Naţional Tripartit pentru Dialog Social, CNTDS) | Tripartite | National | Minimum wage, labour relations, labour disputes |
| Economic and Social Council (Consiliul Economic şi Social, CES) | Tripartite | National | Labour relations, fiscal and financial policies, public health policies, social protection policies, education |
| Social dialogue commissions at ministry level | Tripartite | National | Sectoral policies elaborated by the ministries |
| Social dialogue commissions at prefecture level | Tripartite | Local | Local policies |
| Advisory Board of the National Agency for Labour Force Employment (Agenţia Naţională pentru Ocuparea Forţei de Muncă, ANOFM) | Tripartite | National | Employment, labour market policies |
| Advisory Board of the National House of Public Pensions (Casa Naţională de Pensii Publice, CNPP) | Tripartite | National | Social insurance, pensions |
| National Health Insurance Agency (Casa Naţionala de Asigurări de Sănătate, CNAS) | Tripartite | National | Public health |
Työntekijöitä edustavat työpaikalla yritystason ammattiliitot. Romaniassa ei ole yritysneuvostoja tai muita yritystason elimiä, jotka varmistaisivat työntekijöiden edustuksen. Ammattiliiton voi muodostaa vähintään 10 samassa toimipaikassa työskentelevää työntekijää tai 20 samalla alalla työskentelevää työntekijää. Yrityksissä, joissa on yli 10 työntekijää mutta joissa ei ole ammattiliittoa, työntekijöitä edustavat työntekijöiden edustajat.
Eurooppalaisten yritysneuvostojen perustamista koskeva lainsäädäntö annettiin vuonna 2005, mutta lakia sovelletaan vain "yhteisöllisiin yrityksiin" (yritykset, joilla on vähintään 1 000 työntekijää jäsenvaltioissa ja vähintään 150 työntekijää kussakin vähintään kahdessa jäsenvaltiossa).
Sääntely, edustuselinten kokoonpano ja toimivalta
| Body | Regulation | Composition | Involved in company-level collective bargaining? | Thresholds for/rules on when the body needs to be/can be set up |
| Trade union | The functioning of trade unions is regulated by the new Social Dialogue Law (Law No. 367/2022). | Employees with a working contract that work in the same company or in the same sector. | Yes. Trade unions defend the rights of their members in courts and negotiate collective agreements (only if they fulfil the representativeness criteria). | A trade union can be founded by a minimum of 10 employees working in the same company or 20 employees in the same sector. In order for a trade union to be representative, it must account for at least 30% + 1 of all employees of the company. |
| Employee representative | The Labour Code provides the legal context regarding the employee representative. | The employee representative is elected from among the company’s employees, and must be voted for by at least half of the employees. | Yes. They promote workers’ interests, inform the Labour Inspectorate if the labour legislation is not properly applied and participate in collective bargaining (when there is no representative trade union in the company). | An employee representative is elected only in companies that have at least 10 employees and in which there is no representative trade union organisation. |
