Romanian työelämäprofiili
Tässä profiilissa kuvataan Romanian työelämän keskeisiä piirteitä. Sen tarkoituksena on antaa asiaankuuluvaa taustatietoa työelämää koskevista rakenteista, instituutioista ja sääntelystä.
Tähän sisältyy indikaattoreita, tietoja ja sääntelyjärjestelmiä seuraavista näkökohdista: toimijat ja instituutiot, työehtoiset ja yksilölliset työsuhteet, terveys ja hyvinvointi, palkka, työaika, osaaminen ja koulutus sekä tasa-arvo ja syrjimättömyys työssä. Profiileja päivitetään järjestelmällisesti kahden vuoden välein.
Työsuhteiden keskeinen huolenaihe on työn ja työllisyyden kollektiivinen hallinta. Tässä osiossa tarkastellaan työehtosopimusneuvotteluja Romaniassa.
Vuonna 2011 annetulla työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevalla lailla (laki nro 62/2011) poistettiin työehtosopimusneuvottelut kansallisella tasolla. Uudella lainsäädännöllä korvattiin myös toimialatason työehtosopimusneuvottelut alakohtaisilla työehtosopimusneuvotteluilla. Uusi oikeudellinen kehys hajautti työehtosopimusneuvotteluja lisäämällä työehtosopimusten merkitystä yritystasolla. Vuosina 2011–2018 työehtosopimusneuvotteluja käytiin pääosin yritystasolla, mutta neuvottelujen tuloksena ei ollut pakollista tehdä työehtosopimusta.
Uusi työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskeva laki (laki nro 367/2022) tarjoaa uudet puitteet kansallisille, alakohtaisille ja yritystason työehtosopimusneuvotteluille. Mahdollisuus tehdä kansallisia työehtosopimuksia palautetaan, mutta laissa säädetään, että niihin ei voi sisältyä kansallisiin vähimmäispalkkoihin liittyviä lausekkeita, kuten vuoteen 2011 asti. Sopimuksiin voidaan kuitenkin sisällyttää vähimmäispalkkakertoimia ammatillisten standardien mukaan.
Uusi laki tekee työehtosopimusneuvotteluista pakollisia vähintään 10 työntekijän yrityksissä sekä alakohtaisella tasolla. Sekä ammattiliitot että työnantajajärjestöt voivat aloittaa neuvottelut. Laki sallii työnantajaliittojen ja vastaavien ammattiliittojen liittymisen, jotka eivät ole alakohtaisesti solmitun työehtosopimuksen allekirjoittajia, liittyä sopimukseen kirjallisella ilmoituksella.
Vuoden 2011 lakimuutoksen jälkeen vuosina 2012–2022 tehtiin sektoritasolla vain muutamia alakohtaisia työehtosopimuksia, kun pelkästään vuonna 2010 solmittiin kahdeksan alakohtaista työehtosopimusta. Vuonna 2019 solmittiin julkisen terveydenhuollon työehtosopimus, joka on voimassa vuosina 2019–2021. Esiopetusalan työehtosopimus solmittiin vuonna 2022. Lisäksi vuonna 2021 tehtiin 4 usean työnantajan työehtosopimusta ja vuonna 2022 11 työehtosopimusta.
Työntekijöiden työehtosopimusneuvottelujen kattavuus
| Level | % (year) | Source |
| All levels | 15 (2017) | OECD and AIAS, 2021 |
| All levels | 78 (2013) | European Company Survey 2013 |
| All levels | 48 (2019) | European Company Survey 2019 |
| All levels | 97 (2010) | Structure of Earnings Survey 2010 |
| All levels | 95 (2014) | Structure of Earnings Survey 2014 |
| All levels | 94 (2018) | Structure of Earnings Survey 2018 |
| All levels | 35 (2013) | Authors’ estimate |
| Company level | 23 (2015) | Authors’ calculations, based on Labour Inspectorate data from 2015 |
| Company level | 32 (2020) | Authors’ calculation, based on Labour Inspectorate data from 2020 |
Lähteet: Eurofound, Euroopan yritystutkimus 2013–2019 (mukaan lukien yksityisen sektorin yritykset, joiden toimipaikat ovat yli 10 työntekijää (NACE-koodit B–S); kyselyn kysymys oli monivalintakysymys, ja useat vastaukset olivat mahdollisia); Eurostat [earn_ses10_01], [earn_ses14_01], [earn_ses18_01] (mukaan lukien yritykset, joissa on yli 10 työntekijää (NACE-koodit B–S, pois lukien O), yksi vastaus kullekin paikalliselle yksikölle) OECD ja AIAS, 2021; Työsuojeluviranomainen
Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun hajauttaminen vuonna 2011 johti työehtosopimusneuvottelujen keskittymiseen yritystasolle. Tilanne oli ilmeinen vielä vuonna 2022, mutta sitä olisi muutettava uudella työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevalla lailla. Aiemmat tiedot osoittivat, että sen jälkeen, kun kansalliset työehtosopimusneuvottelut lakkautettiin vuonna 2011, työehtosopimusneuvottelujen kattavuus laski vuoden 2010 lähes 100 prosentista noin 35 prosenttiin vuonna 2013. Työsuojeluviranomaisen tietojen mukaan 2 113 237 työntekijää kuului aktiivisen työehtosopimuksen piiriin vuonna 2020, mikä tarkoittaa, että työehtosopimusneuvottelujen kattavuus oli 32 prosenttia.
Työehtosopimusten lukumäärä yritystasolla (kansalliset tiedot)
| 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 |
| 7,718 | 7,473 | 8,783 | 8,726 | 9,747 | 8,702 | 7,709 | 14,368 | 19,060 | 17,827 | 16,600 |
Lähde: Työ- ja sosiaalisen yhteisvastuun ministeriö ja työsuojeluviranomainen.
Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevan lainsäädäntökehyksen uudistuksen jälkeen vuonna 2011 Romania siirtyi keskitetystä työehtosopimusneuvottelujärjestelmästä hajautettuun työehtosopimusneuvottelujärjestelmään. Ennen vuotta 2011 kansalliset työehtosopimukset olivat erittäin tärkeitä, sillä niiden määräykset olivat pakollisia neuvottelujärjestelmän alemmilla tasoilla (toimiala, toimiala ja yritys). Teoriassa alakohtaisilla työehtosopimusneuvotteluilla pitäisi olla tärkeä rooli, koska alakohtaisten työehtosopimusten määräykset ovat pakollisia (tietyin oikeudellisin edellytyksin) kaikille alan yrityksille. Käytännössä alakohtaiset työehtosopimusneuvottelut ovat kuitenkin estettyjä. Tämän seurauksena työehtosopimusneuvottelut paikallistasolla (yritysten ja toimipaikkaryhmien tasolla) ovat tärkeämpiä.
Uuden työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevan lain hyväksymisen vuoden 2022 lopussa odotettiin muuttavan tätä tilannetta tekemällä työehtosopimusneuvotteluista pakollisia sekä yritys- että alakohtaisella tasolla ja palauttamalla työehtosopimusneuvottelut kansallisella tasolla.
Työehtosopimusneuvottelujen tasot, 2022
| National level (intersectoral) | Sectoral level | Company level | ||||
| Wages | Working time | Wages | Working time | Wages | Working time | |
| Principal or dominant level | x | x | ||||
| Important but not dominant level | ||||||
| Existing level | x | x | ||||
Artikulaatio
Alakohtaisesti solmittujen työehtosopimusten ehdot ovat pakollisia kaikille alan yritysten työntekijöille. Joulukuuhun 2022 asti työehtosopimusta pidettiin kuitenkin alakohtaisena vain, jos allekirjoittaneeseen työnantajajärjestöön kuuluvien yritysten työntekijämäärä oli yli puolet kyseisen talouden toimialan työntekijöiden kokonaismäärästä. Jos tämä edellytys ei täytynyt, työehtosopimus rekisteröitiin sopimukseksi toimipaikkaryhmän tasolla.
Uudella työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevalla lailla palautetaan työehtosopimusneuvottelut kansallisella tasolla. Valtakunnallisten työehtosopimusten lausekkeet koskevat kaikkia työntekijöitä ja ne on sisällytettävä yritys- tai toimialatasolla tehtäviin työehtosopimuksiin.
Uuden työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevan lain mukaan joko ammattiliitto tai työnantajajärjestö voi aloittaa neuvottelukierroksen vähintään 60 päivää ennen voimassa olevan työehtosopimuksen voimassaolon päättymistä. Työehtosopimusneuvottelut voivat kestää enintään 45 päivää, eikä työehtosopimuksen tekeminen ole pakollista.
Julkisella sektorilla neuvottelut alkavat pääsääntöisesti vuoden viimeisellä neljänneksellä, kun hallitus tekee päätöksen seuraavan vuoden minimipalkasta.
Uusi työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskeva laki tarjoaa puitteet automaattiselle koordinoinnille eri neuvottelutasojen välillä. Korkeimmalla tasolla neuvotellut lausekkeet ovat vähäisiä ja niitä sovelletaan automaattisesti kaikkiin alempiin tasoihin. Lisäksi eräänlainen vertikaalinen yhteensovittaminen varmistetaan ammattiliittojen ja alakohtaisten työnantajaliittojen palkkavaatimusten implisiittisellä koordinoinnilla, joilla on lain mukaan oikeus osallistua työehtosopimusneuvotteluihin yritystasolla ja jopa tehdä työehtosopimusneuvotteluja yritystasolla tietyissä tilanteissa.
Joulukuusta 2022 lähtien valtakunnallisia työehtosopimuksia on sovellettu automaattisesti kaikkiin työntekijöihin ja alakohtaisia työehtosopimuksia on sovellettu automaattisesti kaikkiin alan työntekijöihin. Uudessa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevassa laissa säädetään myös, että työnantajajärjestöt/yritykset ja vastaavat ammattiliittojärjestöt, jotka eivät ole allekirjoittaneet alakohtaisia työehtosopimuksia tai yritysryhmiä varten, voivat liittyä näihin sopimuksiin.
Vuosina 1999–2011 oli tapauksia, joissa toimialatason työehtosopimuksiin sisältyi poikkeuksia, joiden nojalla taloudellisissa vaikeuksissa olevat yritykset saattoivat maksaa alle kynnysarvon.
Esimerkiksi rauta-, ei-rauta- ja tulenkestävien materiaalien teollisuuden työehtosopimuksissa määrättiin, että rajoitetuiksi ajoiksi "vähimmäispalkkaa voidaan alentaa, mutta ei koskaan alle 80 prosenttiin alun perin sovitusta arvosta".
Vuodesta 2011 lähtien joihinkin toimipaikkatason työehtosopimuksiin on sisällytetty lausekkeita, joiden mukaan yritykset voivat maksaa lakisääteistä vähimmäispalkkaa vähemmän. Tämä poikkeus sallitaan, jos yritys tekee rahoitus- ja talousanalyysin, joka osoittaa sen olevan taloudellisissa vaikeuksissa.
Kun työehtosopimus päättyy, työmarkkinaosapuolilla on oikeus jatkaa sitä 12 kuukaudella. Pidennys on sallittu vain kerran; Sen jälkeen uudelleenneuvottelu on ainoa käytettävissä oleva vaihtoehto. Sekä työnantajat että ammattiliitot voivat aloittaa työehtosopimusneuvottelut; Tämä on tehtävä vähintään 60 päivää ennen voimassa olevan työehtosopimuksen voimassaolon päättymistä. Työehtosopimusneuvottelut eivät saisi kestää yli 45 päivää. Jos työmarkkinaosapuolet eivät pääse yhteisymmärrykseen ja pääsevät työehtosopimukseen tässä määräajassa, ammattijärjestöllä on oikeus aloittaa työtaistelu.
Romanian työehtosopimusneuvottelujen tärkeimmät kysymykset ovat palkat ja ylityökorvaukset. Elinikäisen oppimisen ja sukupuolten tasa-arvon kaltaiset kysymykset eivät ole yhtä tärkeitä.
