Romanian työelämäprofiili
Tässä profiilissa kuvataan Romanian työelämän keskeisiä piirteitä. Sen tarkoituksena on antaa asiaankuuluvaa taustatietoa työelämää koskevista rakenteista, instituutioista ja sääntelystä.
Tähän sisältyy indikaattoreita, tietoja ja sääntelyjärjestelmiä seuraavista näkökohdista: toimijat ja instituutiot, työehtoiset ja yksilölliset työsuhteet, terveys ja hyvinvointi, palkka, työaika, osaaminen ja koulutus sekä tasa-arvo ja syrjimättömyys työssä. Profiileja päivitetään järjestelmällisesti kahden vuoden välein.
"Yksilöllisillä työsuhteilla" tarkoitetaan yksittäisen työntekijän ja hänen työnantajansa välistä suhdetta. Tätä suhdetta muokkaavat oikeudellinen sääntely ja työmarkkinaosapuolten ehdoista käymien neuvottelujen tulokset. Tässä jaksossa tarkastellaan työsuhteen alkamista ja päättymistä sekä oikeuksia ja velvollisuuksia Romaniassa.
Työsopimusta koskevat vaatimukset
Työsuhteen solmimisen alaikäraja on 16 vuotta. Alle 18-vuotiaille (16–18-vuotiaille) työntekijöille on asetettu erityisiä työaikavaatimuksia, jotka ovat enintään 30 tuntia viikossa tai 6 tuntia päivässä. Työntekijän ja työnantajan välillä on tehtävä henkilökohtainen työsopimus. Työntekijän on läpäistävä lääkärintarkastus ennen työn aloittamista. Prosessi päättyy, kun sopimus ladataan Revisaliin (tietokanta, johon työntekijät rekisteröidään).
Työntekijän osaamisen testaamiseksi laissa säädetään johtotehtävissä enintään 90 päivän ja johtotehtävissä 120 päivän koeajasta. Vammaisten koeaika on enintään 30 päivää.
Irtisanomis- ja irtisanomismenettelyt
Vuonna 2011 hyväksytyn työlain mukaan työntekijä voidaan irtisanoa joko objektiivisista syistä (jos yritystä uudistetaan tai jos hänen tehtävänsä on irtisanottu, jolloin työnantaja ei voi palauttaa tehtävää irtisanomisen jälkeen ja palkata jonkun muun samaan tehtävään kuudeksi kuukaudeksi) tai subjektiivisista syistä (kuten kurinpitosääntöjen noudattamatta jättäminen (käyttäytyminen työpaikalla), työsopimuksen lausekkeiden rikkominen tai ammatillinen sopimattomuus). Jos kurinpitotoimiin ryhdytään toistuvasti, työnantaja on velvollinen suorittamaan kurinpitotutkinnan ennen irtisanomista. Jos työntekijä joudutaan irtisanomaan ammatillisen sopimattomuuden vuoksi, työntekijästä on tehtävä alustava arviointi sen varmistamiseksi, pystyykö työntekijä täyttämään toimenkuvan vaatimukset.
Alueelliset työsuojeluviranomaiset tarkastavat menettelyjen vaatimustenmukaisuuden yksittäisen työsopimuksen irtisanomisen yhteydessä. Ollakseen pätevä työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen irtisanomisilmoitus. Työntekijä voi hakea muutosta työnantajan päätökseen tuomioistuimessa.
Isä-, äitiys- ja isyysvapaa
Lakisääteiset lomajärjestelyt
| Maternity leave | |
| Maximum duration | 63 days prenatal and 63 days postnatal. In addition, the mother/father can opt for two years’ childcare leave (or three years’ leave for children with disabilities) |
| Reimbursement | 85% of the beneficiary’s average income over the previous 12 months |
| Who pays? | National Fund of Social and Health Insurance (Fondul naţional unic de asigurări sociale de sănătate) |
| Legal basis | Government Emergency Ordinance (OUG) No. 158/2005, OUG No. 111/2010, Law No. 66/2016 |
| Parental leave | |
| Maximum duration | The legislation grants the second parent the right to one month’s parental leave. The second parent can request one month of leave, or compensation and leave are suspended for the second parent for this month and the first parent can choose to take unpaid leave or go back to work |
| Reimbursement | 85% of the beneficiary’s average income over the previous 24 months, but no less than 85% of the gross national minimum wage and no more than RON 8,500 (around €1,710) |
| Who pays? | National Fund of Social and Health Insurance |
| Legal basis | OUG No. 158/2005, OUG No. 111/2010, OUG No. 55/2017, Law No. 66/2016 |
| Paternity leave | |
| Maximum duration | There are no mandatory periods of leave for fathers; they are subject to the same legislation as mothers if they want to take parental leave. In addition, they can take 10 days of paid paternity leave, which can be supplemented with 5 more days if the father has taken child-rearing classes |
| Reimbursement | 100% of the beneficiary’s average income over the previous 12 months |
| Who pays? | The company that employs the father |
| Legal basis | OUG No. 117/2022, Law No. 210/1999 |
Sairasloma
Laissa säädetään sekä palkansaajien että itsenäisten ammatinharjoittajien oikeudesta saada palkkaa sairausloman ajalta. Tämä koskee koko loma-aikaa ensimmäisestä päivästä alkaen. Lääkärintodistus vaaditaan. Palkallisen sairausloman saajan on oltava vakuutettu ja hänen on maksettava sosiaaliturvamaksut. Palkallisen sairausloman vähimmäismaksuaika on 1 kuukausi sairausloman pitämistä edeltävien 12 kuukauden aikana. Joidenkin sairauksien, kuten HIV:n tai tuberkuloosin, ja hätätapausten osalta oikeus sairauslomaan ei edellytä sosiaaliturvamaksuja. Palkallisen vapaan enimmäiskesto on 183 päivää vuodessa, mutta joidenkin sairauksien, kuten syövän ja HIV:n, osalta tätä aikaa voidaan pidentää. Työntekijän sairauslomakorvaus on 75 % viimeisen 12 kuukauden bruttotuloista. Joidenkin sairauksien kohdalla määrä nousee 100%: iin.
Työntekijä on velvollinen esittämään lääkärintodistuksen ja asiakirjat, joista käy ilmi sairauslomalla vietettyjen päivien määrä. Vuodesta 2014 lähtien sairauspoissaolot on laskettu eläkejärjestelmässä aktiivisuuskaudeksi.
Eläkeikä
Tammikuusta 2011 lähtien julkista järjestelmää on säännelty yhtenäisestä eläkejärjestelmästä annetulla lailla nro 263/2010, joka korvasi aiemman julkisesta eläkejärjestelmästä annetun lain (laki nro 19/2000). Tavanomainen eläkeikä on noussut vähitellen ja oli tammikuuhun 2015 mennessä noussut miesten 65 vuoteen ja naisten 60 vuoteen. Naisten eläkeikä nostetaan 63 vuoteen tammikuuhun 2030 mennessä. Varhennettu eläkkeelle siirtyminen on sallittua tietyin laissa säädetyin edellytyksin. Maksujen vähimmäisaika oli 31. joulukuuta 2014 saakka 14,4 vuotta. Ajanjaksoa pidennettiin sekä miesten että naisten osalta 15 vuoteen tammikuussa 2015. Täysimääräiseen eläkkeeseen oikeuttava tavanomainen maksukausi on sekä miehillä että naisilla 35 vuotta, mutta se tulee voimaan naisilla myöhemmin (tammikuu 2030) kuin miehillä (tammikuu 2015).
