Romanian työelämäprofiili

Tässä profiilissa kuvataan Romanian työelämän keskeisiä piirteitä. Sen tarkoituksena on antaa asiaankuuluvaa taustatietoa työelämää koskevista rakenteista, instituutioista ja sääntelystä.

Tähän sisältyy indikaattoreita, tietoja ja sääntelyjärjestelmiä seuraavista näkökohdista: toimijat ja instituutiot, työehtoiset ja yksilölliset työsuhteet, terveys ja hyvinvointi, palkka, työaika, osaaminen ja koulutus sekä tasa-arvo ja syrjimättömyys työssä. Profiileja päivitetään järjestelmällisesti kahden vuoden välein.

Tässä jaksossa tarkastellaan työtaistelutoimien viimeaikaista kehitystä ja ilmoitetaan lakkojen vuoksi menetettyjen työpäivien määrä. Siinä käsitellään oikeudellisia ja institutionaalisia – sekä kollektiivisia että yksilöllisiä – mekanismeja, joita käytetään riitojen ratkaisemiseen, ja olosuhteita, joissa niitä voidaan käyttää.

Lakko-oikeutta säännellään työlaissa ja uudessa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevassa laissa. Kollektiivisia työriitoja voidaan käydä yritys-, ala- tai kansallisella tasolla tai yritysryhmien välillä. Työriitaa ei pääsääntöisesti voida panna vireille, kun työehtosopimus on voimassa kyseisellä tasolla. Poikkeuksena on, jos työnantaja ei myönnä kollektiivisesti sovellettavissa työehtosopimuksissa määrättyjä yksilöllisiä oikeuksia ja jos riita-asia on pantu vireille tuomioistuimessa eikä sitä ole ratkaistu 45 päivän kuluessa. Yritystasolla sellaisen yrityksen työntekijät, jonka edustava ammattiliitto, johon yrityksen ammattiliitto kuuluu, on alakohtaisen työehtosopimuksen allekirjoittaja, voivat panna vireille työriidan, jos työnantaja kieltäytyy noudattamasta sovellettavaa alakohtaista työehtosopimusta lain ehtojen mukaisesti.

Laissa säädetään myös uudesta työtaistelun muodosta – lakoista hallituksen sosiaali- ja talouspolitiikkaa vastaan. Niitä voivat käynnistää edustavat ammattiliitot ja keskusjärjestöt.

Vuosina 2020 ja 2021 työriitojen määrä väheni aiempiin vuosiin verrattuna. Tämä johtui siitä, että covid-19-pandemian vuoksi työehtosopimusten voimassaoloa jatkettiin poikkeustilan ajaksi ja 90 päiväksi sen päättymisen jälkeen. Joulukuuhun 2022 saakka työriitoja ei voitu panna vireille työehtosopimuksen voimassaoloaikana. Työriidoista ilmoittaa työ- ja sosiaalisen yhteisvastuun ministeriö. Vuonna 2010 Tilastolaitos lopetti lakkojen raportoinnin.

Developments in industrial action, 2012–2021

 2012201320142015201620172018201920202021Source
Number of labour disputes23 labour disputes, involving 10,540 employees (71.73% participation rate): 8 resolved, 12 unresolved and 3 partially conciliated.22 labour disputes, involving 7,678 employees (91.57% participation rate): 11 resolved, 9 unresolved and 2 partially conciliated.19 labour disputes, involving 7,818 employees (59% participation rate): 5 resolved, 9 unresolved and 5 partially conciliated.35 labour disputes, involving 30,236 employees (52.97% participation rate): 9 resolved, 20 unresolved and 6 partially conciliated.30 labour disputes, involving 23,397 employees (63% participation rate): 13 resolved, 13 unresolved and 4 partially conciliated.21 labour disputes, involving 17,887 employees.26 labour disputes, involving 14,253 employees.26 labour disputes, involving 22,461 employees.6 labour disputes, involving 2,219 employees.2 labour disputes, involving 112 employees.Ministry of Labour and Social Solidarity

Note: No breakdown of resolved, partially conciliated and unresolved disputes available for 2017, 2018, 2019, 2020 or 2021. n.a., not available.

 

Kollektiiviset riidanratkaisumekanismit

Uudessa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevassa laissa säädetään työriitojen ratkaisumekanismeista: sovittelusta, sovittelusta ja välimiesmenettelystä. Työ- ja sosiaaliturvaministerin tai alueellisten työsuojeluviranomaisten järjestämä sovittelumenettely on lain mukaan pakollinen.

Jos riidan osapuolet pääsevät sovittelussa yhteisymmärrykseen, työriita on ratkaistu. Jos näin ei ole, riidan osapuolilla on oikeus käyttää sovittelu- ja välimiesmenettelyjä.

Yksittäiset riidanratkaisumekanismit

Yksittäiset työriidat ratkaistaan tuomioistuimissa. Erimielisillä osapuolilla on mahdollisuus osallistua sovittelumenettelyyn. Tuomioistuimet, joilla on toimivalta ratkaista yksittäisiä riitoja, on säädetty lailla. Romaniassa ei ole työtuomioistuimia, vaan ainoastaan työriitoja käsitteleviä jaostoja (osastoja). Työriidan aloittamista koskeva pyyntö lähetetään valituksen tekijän vaalipiirin toimivaltaiselle tuomioistuimelle. Tärkeimmät käsitellyt näkökohdat ovat yksittäisen työsopimuksen yksipuolinen irtisanominen, taloudelliset näkökohdat ja yksipuoliset muutokset työsopimuksen määräyksiin. Lain mukaan yksittäisten työriitojen ratkaisemiseen voi kulua enintään 10 päivää, mutta käytännössä se kestää kauemmin.

Flag of the European UnionThis website is an official website of the European Union.
How do I know?
European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions
The tripartite EU agency providing knowledge to assist in the development of better social, employment and work-related policies